Valittevasti kukaan vastaajistamme ei muistanut etsimääsi elokuvaa ja laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kuvaamasi helisevä ääni - tai sorsastusta harrastavan ystäväni mielestä viheltävä ääni - syntyy sorsien siivistä. Varsinkin isomman sorsaparven lentäessä ohi tämän äänen voi kuulla hyvin selkeästi.
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Lause vaikuttaisi olevan presidentti Niinistön oma ilmaisu, ainakaan sille ei löytynyt muuta alkuperää. Esimerkiksi Ylen englanninkielisessä uutisessa se on käännetty muotoon "The masks have fallen and we only see the cold faces of war": https://yle.fi/news/3-12453197.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),
Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja
Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.
Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen...
Voisit ehkä pitää Sara Osmanin uutuusromaanista Kaikki mikä jäi sanomatta. Nuorten aikuisten kirjallisuudestakin löytyy varmasti paljon kriteerisi täyttäviä teoksia, esimerkiksi Emma Luoman Perhosten aika.
Jos jännärit ovat mielestäsi usein liian pelottavia, voit kokeilla lukea hiukan kevyempää jännitystä, ns. ”cosy crime” kirjallisuutta, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce-sarjaa, Louise Pennyn Gamache-sarjaa tai Elly Griffithsin Ruth Galloway-sarjaa.
Vuoden 1952 Turun Sanomat on luettavissa pääkaupunkiseudulla ainoastaan Kansalliskirjastossa mikrofilmattuna.
Mikäli haluat käydä Kansalliskirjastossa lukemassa lehteä mikrofilmiltä, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston neuvontaan saadaksesi tarkempia ohjeita. Alla olevasta linkistä löydät yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/neuvonta
Kansanedustajalle ei tule sijaista äitiysvapaan tai muun perhevapaan ajalle.
Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhion mukaan, jos edustaja on sairauslomalla tai perhevapaalla, on hän poissa perustellusta syystä, mutta jatkaa tällöin edelleen kansanedustajana. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Edustaja Kulmunilla oli siis täysi oikeus tulla täysistuntoon kesken perhevapaiden.
Varakansanedustaja nousee eduskuntaan vain siinä tapauksessa, että varsinainen kansanedustaja kokonaan luopuu tehtävästään. Perustuslain 28 §:n mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle tämän pyynnöstä vapautuksen edustajantoimesta, jos se katsoo, että vapautuksen myöntämiseen on hyväksyttävä syy....
Kirjastokorttihakemuksen voi täyttää verkossa. Kortti on kuitenkin käytävä noutamassa paikan päältä mistä tahansa Keski-kirjastojen toimipisteestä henkilökunnan palveluaikana (ei omatoimiaika). Tämä johtuu siitä, että asiakkaaksi alkavan on todistettava henkilöllisyytensä.
Jyväskylässä on pääkirjaston lisäksi 13 lähikirjastoa ja 3 kirjastoautoa, ja koko Keski-Suomen alueella kirjastojen toimipisteitä on yhteensä viitisenkymmentä. Sama kortti käy niissä kaikissa. Toivottavasti sopivan matkan päästä löytyy helposti saavutettava kirjasto, josta pääsette kirjastokortin hakemaan!
Linkki kirjastokorttihakemukseen: https://keski.finna.fi/Content/info#libcard
Kirjastojen yhteystiedot: https://keski.finna.fi/Content/kirjastot
Hei,
Tällaisen tiedon löysin Outi Heiskasen vuosikymmenen vanhasta päivityksestä: "[...] pieniä uniikkeja teoksia, jotka ovat Outi Heiskasen m.o.i.v. - eli omin sanoin ”mä olen ite värjännyt” -vedoksia." Kyseessä lienee siis taiteilija itsensä kehittelemä eikä sen laajemmassa käytössä oleva lyhenne.
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Kaivattu runo on Jukka Itkosen Myyrän balladi kokoelmasta Be & pop : lastenrunoja ja runotarinoita (Otava, 1997). Se päättyy säkeisiin "Teen koivun lehdestä kitaran / ja laulan: – Rakastakaamme!" "Täältä tuonne asti" runossa ulottuu onkalo, jonka rakastunut myyrä lupaa myyräneidille kaivaa.
Koululaisesta n:o 9 (4) 1968 löytyy satu nimeltä "Tjaijai ja Tilulei", jossa on paljon vuoropuhelua ja kirjava kana muun muassa.
Ko. lehti löytyy ainakin Pasilan kirjaston varastosta katsottavaksi ja vaikkapa kopioitavaksi.
Kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselitteistä vastausta, koska tuulivoimalan hiilijalanjälkeen vaikuttaa merkittävästi voimalan sijainti sekä kohteen tuuliolosuhteet.
Jesse Christensen tulee Tampereen yliopistossa tekemässä kandidaatintyössään Tuulivoiman hyödyntämisen ympäristövaikutukset seuraavaan tulokseen:
”… onshore-voimaloiden [eli maalla sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 3-30 gCO2- ekv/kWh ja offshore-voimaloiden [merellä sijaitsevan voimalan] hiilijalanjäljet välillä 8-28 gCO2-ekv/kWh. Arvot ovat suhteessa toisiinsa hyvinkin vaihtelevia ja tapauskohtaisia…
Hiilijalanjäljen keskiarvoksi saadaan onshore-voimaloille 11,2 gCO2-ekv/kWh ja offshore-voimaloille 16,5 gCO2-ekv/kWh. Keskimäärin offshore-...
Kyse on ilmeisesti Vierumäen marssista. Se on säveltänyt ja sanoittanut U. Puurtinen. Marssini nuotti on julkaistu vuonna 1939.
Urho Puurtinen oli Vierumäen opiston tuolloinen taloudenhoitaja.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5018682
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1060623?term=opis…
Aarno Peromies suomensi Franz Kafkan novellin Die Verwandlung eli Muodonmuutos vuonna 1959 julkaistuun kokoelmaan Nälkätaiteilija (Gummerus Kustannus Oy). Novellia ei sittemmin ole suomennettu uudelleen, mutta Peromiehen suomennos on julkaistu uudelleen myöhemmin esimerkiksi kokoelmassa Muodonmuutos & Rangaistussiirtolassa (Otava, 2007).
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3552640
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123176010644622
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46ae6ac5-8b7b-4e81-aba4-1…
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa....
