Voisiko kaipaamasi kirja olla Walt Disneyn ihmeellinen maailma "Läheltä ja kaukaa"?
Kirjassa ei löydy Tarzania, mutta tarina "Sveitsiläinen Robinsonin perhe" sisältää haaksirikkoutuneen laivan ja puuhun rakennetun talon. Kirjan seuraava kertomus on
"Bambi.
TEOS Läheltä ja kaukaa / valokuvat ja piirrokset valmistanut Walt Disneyn studio
Julkaisutiedot Helsinki : Sanoma Osakeyhtiö, cop. 1969
ULKOASU 256 sivua : kuvitettu
Kirjan ulkoasun näet internetistä, kirjaa voit kysyä kotikirjastostasi ja sen kaukopalvelusta.
Tunnusluvun vaihtaminen onnistuu kirjaston asiakaspalvelutiskillä.
Jos kortin vastuuhenkilö tulee vaihtamaan pin-koodia, katsomme tiskillä häneltä kuvalliset henkilöllisyystodistuksen.
Jos poika tulee yksi, pyydämme häneltä kelakorttia (kuvaton käy).
Arkikielen sanan uuno kielteiset merkitykset – tyhmä, typerä, hidasälyinen, tollo ja tomppeli – ovat saaneet alkunsa paljon ennen Uuno Turhapuroa. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa uunon pejoratiivisten merkitysvivahteiden alun 1910-luvulle. 60-luvulla kielenkäyttöön ilmaantunut uunottaminen tarkoitti 'huiputtamista, petkuttamista, jonkun kustannuksella pilailemista'.
On jopa arveltu, että sanan puhekieliset merkitykset olivat syynä nimen käytön rajuun vähenemiseen 1900-luvun alun jälkeen: vuosina 1900-19 nimen sai yli 6000 poikaa, 1920-39 vielä pari tuhatta, mutta 1940-59 enää alle 300.
Vaikka Uuno tavallisesti johdetaan 'yhtä ja ainoaa'...
Kysymyksen sitaattia näkee tosiaan Gibranin nimiin pantuna, mutta tosiasiassa sen kirjoittaja on amerikkalainen saarnaaja Edwin Hubbell Chapin (1814-1880). Lainaus on Chapinin vuonna 1860 julkaistusta kirjasta Living words:
"Out of suffering have emerged the strongest souls; the most massive characters are seamed with scars; martyrs have put on their coronation-robes glittering with fire, and through their tears have the sorrowful first seen the gates of heaven." (s. 185)
Chapinin tuotantoa ei ole suomennettu. Etsiskelin sitaattia toiveikkaasti suomenkielisistä aforismikokoelmista, mutta ainakaan otantaani päätyneistä mietelausevalikoimista en sitä löytänyt.
Living Words - Edwin Hubbell Chapin - Google-kirjat
DekkariNetti ohjaa muutaman haastattelun ja kirjailijasivun äärelle: https://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=LemaitrePierre
Helsingin Sanomien haastattelussa 2.1.2019 Lemaitre kertoo mm. julkaisseensa ensimmäisen romaaninsa 56-vuotiaana ja työskennelleensä aiemmin kirjallisuudenopettajana ja psykologina, koulutukseltaan hän on psykologi. HS:n mukaan Lemaitre ei ole yleensä myöntänyt haastetteluja suomalaisille tiedotusvälineille, joten tietoa voi olla helpompi löytää muilla kielillä - joskaan englanniksikaan haastatteluja ei tunnu nopsaan vilkaistuna löytyvän.
Google Translaten avulla käännetyn ranskankielisen Wikipedia-artikkelin ja parin haastattelun mukaan Lemaitre on syntynyt työväenluokkaiseen, vasemmistolaiseen perheeseen ja on...
Kysymykseen on osittain vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastohoitajalta –palstassa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-nils-ferlinin-runo-vart?from=term/195244&language_content_entity=fi
Runoilija ei näköjään olekaan Nils Ferlin, vaikka hänet usein mainitaan runon yhteydessä. Runo on siteerattu kuolinilmoituksissa Ruotsissa 1970-luvusta alkaen. Sitä ei tiedettävästi ole käännetty suomeksi.
Koska tekijä on tuntematon, tekijänoikeus ei estä sitä, että runo käytetään kuolinilmoituksessa. Sen voi siis vapaasti siteerata vaikka lehti-ilmoituksessa.
Selasin "Suomalainen Elokuvamusiikki" (Artie Music) -levysarjan (9 osaa) kappalelistoja. Sieltä löytyi Leif Wagerin, Tauno Palon ja Ansa Ikosen lisäksi ainakin Siiri Angerkoski, Mirjami Kuosmanen ja Ossi Elstelä. Muitakin laulavia näyttelijöitä varmasti on, mutta nämä nimet löytyivät nopealla selaamisella.
https://www.discogs.com/label/1730497-Suomalainen-Elokuvamusiikki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssuomalainen%20elokuvamusii…
Anneli Asplund käsittelee kirjassaan ”Balladeja ja arkkiveisuja” myös ”Euran kirkkomaalta” -arkkiballadia, joka kuuluu euralaisen Frans Juho Järwisen (1857-1918) sepitteisiin. Laulun taustalla on ilmeisesti ollut todellinen tapahtuma, mutta laulu poikkeaa jonkin verran siitä, mitä paikkakunnalla on kerrottu. Asplundin kirjassa on laulusta useita toisintoja, sekä sanoituksia että melodianuotinnoksia.
Euran kirkkomaalla on tiettävästi hauta, josta Järwinen on saanut laulun aiheen. Asplund viittaa tässä kohtaa Savon Sanomien artikkeliin (6.4.1987) ”Maailmalta opittua. Euran viisu”. Eurassa on kerrottu torppari Iisakki Anttilasta ja hänen vaimostaan Fredriikasta. Heidän 16-vuotias tyttärensä Leena Sofia rakastui torpparin renkiin Hermanniin....
Kirjastojen käytännöt vaihtelevat, jotkut kirjastot antavat sakkoja anteeksi Lainan päivän kunniaksi. Helsingin kirjastoissa ei ole Lainan päivänä sakkojen nollausta.
Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Löytämäni viimeisin tarkka suomalaisten keskipituuksia koskeva virallinen tilasto löytyi THL:n 2018 julkaisemasta raportista Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus. Se on tosin rajattu vanhimman ikäryhmän osalta niin, että vanhimmat tilastossa mukana olevat henkilöt ovat tuolloin olleet 74-vuotiaita. Raportin mukaan 18-74-vuotiaiden suomalaismiesten keskipituus oli vuonna 2017 178cm ja naisten vastaavasti 164cm. Raportissa on lisäksi eroteltu miesten ja naisten keskipituudet yhteensä neljän ikäryhmän osalta erikseen. Miesten keskipituus näyttää tasaisesti kasvaneen, mutta naisten toisaalta pysyneen melko samana 164-165cm:ssä. Ainoastaan kaikkein vanhimmassa ikäryhmässä (65-74-vuotiaat) ...
Yleinen ammattinimike konservoinnin ja entisöinnin taitajille on artesaani. Yleensä alan yritykset erikoistuvat yhteen tai useampaan entisöinnin osa-alueeseen. Kanta-Hämeen alueella toimii ainakin Oitissa sijaitseva Konservointi Helle, joka kotisivujen mukaan tekee myös taide- ja esinekonservointia. Yrityksen yhteystiedot ovat:
https://konservointihelle.fi
helleliisa@gmail.com
p. 0407746404
Lisää alan yrityksiä voit etsiä halutessasi internetin yrityshakemistoista. Esimerkiksi suomenyrityshaku.fi ja yrityshaku.fi ovat tällaisia hakemistoja.
Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005).
"active recovery" tarkoittaa sananmukaisesti aktiivista palautumista.
Emmi Kangas määrittelee blogissaan aktiivisen palautumisen:"Aktiivinen palautuminen on matala sykkeistä, rentoa tekemistä joka palauttaa kehoa, hermostoa ja mieltä raskaista päivistä/treeneistä. Aktiivinen palautuminen voi olla esim kävelylenkki, uiminen/vesijuoksu, pyöräily, kevyttä joogaa tai pilatesta. Sykkeet tulisi pysyä matalana tekemisen ajan ja palautumista auttaa jos myös nautit tekemisestä. Koita siis löytää itsellesi mieluinen palautumis aktiviteetti. Keskity suorituksen sijaan hengitykseen ja hetkessä olemiseen." https://movement-matters-ft.com/enemman-irti-palautumisesta/
Kuntopyöräohjelmassa aktiivinen palautuminen lienee kevyempää polkemisjaksoa....
Käy missä tahansa HelMet-kirjastojen toimipisteessä ja varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Jos tietosi löytyvät vielä asiakasrekisteristämme, niin sinulle tehdään uusi kortti. Tässä tapauksessa kortti maksaa kolme euroa. Mikäli tietojasi ei ole rekisterissä, saat kortin ikään kuin uutena asiakkaana ja tällöin kortti on ilmainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Henkilollisyyst…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hienoa, miten tarkat paikannustiedot ovat tallessa.
Metsätaloudellista aikakauslehteä löytyy sekä Varastokirjastosta, että Kansalliskirjastosta. Finna hakutulos.
Varastokirjasto toimittaa kaukolainaksi joko kokonaisia lehtiä tai artikkelikopioita. Helmet kaukopalvelu
Kansalliskirjastossa Helsingissä lehtiä voi käydä lukemassa paikan päällä.
Finna haku löysi myös pari kirjaa Mottitalkoista:
Mottitalkoot 1944 sekä Mottitalkoot. talkoorintaman kilpakenttä 1943. Finna hakutulos
Ester Ståhlbergista ei ole varsinaista elämäkertaa tehty. Hänestä kerrotaan kuitenkin useassa muussa teoksessa:
Päivi Storgård : Olet valaissut minun tietäni: presidenttien puolisot (S&S 2017) ss7-17.
Kaija Valkonen& Elina Koivunen: Suurin on rakkaus (WSOY 1997) ss119-138.
Salme Saure: Maamme ensimmäiset naiset (Gummerus, 1995)
Havu, Toini: Maan äitejä : kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista ( WSOY 1966)
Näiden lisäksi WSOY on julkaissut Ester Ståhlbergin päiväkirjat:
Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 ( WSOY 1985)
Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926-1934 (WSOY 1986)
Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja...
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
Valitettavasti en saanut selville, oliko Me naiset -lehdessä Twiggy sarjakuvaa.
Digitoituna Me naiset lehteä ei löydy 1960-luvulta, mutta mikrofilmattuna aineistoa on saatavissa Kansalliskirjastosta. Kansalliskirjasto hakutulos.
ComicVine sivuston mukaan Twiggystä olisi tehty englanninkielistä Tippy teen-sarjakuvalehteä. https://comicvine.gamespot.com/twiggy/4005-3055/issues-cover/
Teoriassa siis on mahdollista, että Twiggy sarjakuvaa julkaistiin suomennettuna jossakin aikakauslehdessä 1960-luvulla.
Kenties jollain lukijalla olisi muistikuvia aiheesta. Ne voisi mielellään lisätä kommenttina.
Suomen pinta-alasta jokainen maa- ja vesineliömetri on jonkun tahon omistama. Vesialueiden omistusoikeus kuuluu joko valtiolle (yleiset vesialueet), osakaskunnille (yhteiset vesialueet) tai yksityisille kiinteistönomistajille.
Lähde: https://www.vesialueomistajat.fi/
