Wivi Lönnin syntymästä on piakkoin 150v. Hän syntyi 20.5.1872 Tampereella. Tällaiset tasavuodet (syntymästä/kuolemasta) innoittavat usein tietokirjojen kirjoittajia koostamaan elämäkertoja jne.
Wivi Lönn oli aikansa harvinainen poikkeus; naispuolinen arkkitehti ja Suomen ensimmäisen oman toimiston perustanut naisarkkitehti. Opiskellessaan Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla 1892 hän oli vasta toinen naispuolinen opiskelija. Wivi oli ilmeisen lahjakas ja parhaiten menestynyt opiskelija ja tästä syystä hänen pääopettajansa, arkkitehti Georg Schreck suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknilliseen opistoon ylimääräiseksi oppilaaksi. Wivi valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Wivi Lönn menestyi myös...
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta.
Muiden kirjastojen tilanne kirjastojen kotisivujen mukaan:
- Joroisen alueella VHS-kasettien digitointilaite löytyy Toenperän ja Juvan kirjastoista (Palvelut – Toenperän kirjasto (toenpera.fi))
- Varkauden alueen kirjastoista ei löydy digitointilaitetta (Kirjasto | Varkauden kaupunki (varkaus.fi))
- Iisalmen alueella digitointilaite löytyy Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kirjastoista (Digitointipiste - Digitointipiste - Rutakko (verkkokirjasto.fi))
- Joensuun alueella digitointilaite löytyy Joensuun pääkirjastosta, sekä Ilomantsin ja Lieksan kirjastoista. (Vaara-kirjastot -...
Lapin kirjastosta löytyy kirjanen Hannukkala, Puikulan viljelytekniikka Lapissa, 1991. Minulla ei valitettavasti ole opasta käytössäni, joten vastaan kysymyksiisi nettisivustojen perusteella.
Puikulan alkuperää ei tunneta. Sitä on viljelty 1700-luvun lopulta lähtien Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa, missä sitä yhä yleisesti viljellään. Lisätietoa https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar… .
Peruna yleistyi Suomessa 1700-luvun lopulla, joten se on ollut suomalaisessa ruokapöydässä keskeinen elintarvike jo kauan ennen 1930-lukua. https://www.spk.fi/fi/perunan-historiaa/ .
Violetinpunaisia perunalajikkeita ovat ainakin Blue Congo, Rosamunda ja Lady Rosetta. https://www.spk.fi/fi/lajikkeet/ .
...
Harper Leen esikoisromaani Kuin surmaisi satakielen (To kill a mockingbird, 1960) on ajaton nykyklassikko. Teos sai kaunokirjallisuuden Pulitzer-palkinnon vuonna 1961 ja Maija Westerlund käänsi kirjan suomeksi samana vuonna. Romaani kertoo Scout-tytön kasvutarinan 1930-luvun Alabamassa. Scoutin isä, asianajaja Atticus Finch, puolustaa oikeudessa valkoisen naisen raiskaamisesta syytettyä mustaa miestä. Vakavasta teemasta huolimatta teos on mukaansatempaava lukuromaani, joka valittiin vuonna 1999 Library Journalin äänestyksessä vuosisatansa parhaaksi romaaniksi.
Useiden puhallinsoittimien tavoin saksofonit ovat transponoivia soittimia. Tenorisaksofonia soittaessa transponointia ei tarvitse miettiä, jos soittaa tenorisaksofonille (tai klarinetille) kirjoitetusta nuoteista. Niissä siinä ero on otettu huomioon. Mutta jos haluaa soittaa muiden kanssa esim. pianonuotista tai laulukirjasta pitää mielessä transponoida kokosävelaskelen ylöspäin.
Tenorisaksofoni on Bb-vireinen soitin. Nuottiin kirjoitettu sävel ja sormitusote ovat kokosävelaskeleen matalampia kuin soiva sävel - tai tarkalleen oktaavin ja kokosävelaskeleen matalampia. Niinpä a-nuotti soi g-sävelenä, jne.
Alttosaksofoni puolestaan on Eb-vireinen soitin; siinä a-nuotin otteella soiva sävel onkin c. Transponoinnin...
Tässä on ilmeisesti kyse fyysikko Aleksandr Popovista. Hän oli venäläinen fyysikko.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandr_Popov_(fyysikko)https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/02/maailman-ensimmainen-kaytannon…
Suomen Cheerleadingliiton sivuilta löytyvät säännöt sanovat mm. seuraavaa:
2.1 Osallistumisoikeus
Jokaisen kilpailijaksi ilmoitetun henkilön tulee ilmoittautumisvaiheessa olla edustuskelpoinen siinä sarjassa ja joukkueessa, johon hänet on ilmoitettu. (ks. liiton siirtomääräykset)
5.5 Yleiset rangaistukset
Ikäraja- ja muut osallistumissäännöt - hylkäys
6 SARJAMÄÄRÄYKSET
Kilpailuissa käytetään ikään, sukupuoleen, ryhmän tasoon ja esityksen sisältöön perustuvaa sarjajakoa.
Ikärajoista voi lukea lisää täältä: https://scl.fi/kilpailutoiminta/ikarajat/
Sääntöjä voisi tulkita niin, että ikärajarikkeestä tulee hylkäys, mutta varman vastauksen saanee lajiliitosta kysymällä: https://scl.fi/liitto/yhteystiedot/
Runo on Yrjö Jylhän Siniselle vuorelle kokoelmasta Kurimus (Otava, 1928).
Näin kuuluu ensimmäinen runon kuudesta säkeistöstä: "Auringon noustessa kimmeltäin / rinnoille kukkivan maan, / lähdemme sinistä vuorta päin / kahden vaeltamaan."
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilta löytyy niin uusi Kalevala (vuodelta 1849) kuin sen selityksiäkin.
12. runosta löytyy kohta (säkeet 17-19):
Ainikki sisar Ahilla;
sep' on saattavi sanoman,
sepä kielen kantelevi
Runon hahmo on Ainikki, joka tulkitaan tosiaan Ahti Lemminkäisen sisareksi. (Lähde: http://kalevala.finlit.fi/erisnimet )
18. runosta puolestaan löytyy Annikki, joka puhuttelee Seppo Ilmarista veljekseen, ja jota seppä puhuttelee sisarekseen (säkeet 271-276):
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Annikki sisarueni!
Taon sulle sukkulaisen,
taon sormukset soreat,
kahet, kolmet...
Mustanlahden ja Amurin välinen maavalli tehtiin Tampere–Pori-radan rakennustöiden yhteydessä 1890-luvun alussa. Ratatyöt Tampereen päässä aloitettiin vuonna 1890 ja vuonna 1895 rata oli valmiina Poriin saakka. Välillä Tampere–Nokia rata otettiin kuitenkin käyttöön jo kesällä 1893: ensimmäinen juna Tampereelta Nokialle kulki 15. kesäkuuta. Samana vuonna Aamulehdessä julkaistussa ratayhteyttä esittelevässä kirjoituksessa kuvailtiin Mustanlahden ja Amurin välistä osuutta seuraavasti:
" -- Mustanlahden reunalta aina Amurin maan luoteiseen nurkkaan pyyhältää juna ensin ylhäällä ilmassa Mustanlahteen ja Kortelahteen kulkewain päitten ylipuolitse ja sitten korkeita maavalleja mainittuun paikkaan saakka, missä se taas kohtaa maanpinnan."...
9c merkitsee vuosien 1935 ja 1943 lääkärintarkastusohjesääntöjen mukaan varmasti todettua imurauhasten tuberkuloosia (Lymphomata tub. tai Tub. lymphonodorum).
Toisen merkinnän merkitykset v. 1943 LTO:n mukaan:
51. Pitkällinen välikorvan märkiminen (Otis media suppurativa chronica). Kaikki tapaukset erikoislääkärin luokiteltava.
54. Sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica).
57. Verisuonten taudit.
Kirjastot eivät saa asiakkaiden tietoja suoraan väestötietojärjestelmästä. Asiakkaiden täytyy itse huolehtia siitä, että kirjastossa on ajantasaiset tiedot. Yhteystiedot voi vaihtaa suoraan Helmet-palvelun kautta, mutta nimeä. Jos nimesi on vaihtunut, käy missä tahansa Helmet-kirjastossa ja esitä uudella nimelläsi varustettu henkilötodistus (tai henkilötodistus vanhalla nimelläsi ja erillinen todistus nimenmuutoksesta). Saat uuden kirjastokortin heti maksutta mukaan.
Helmat: Ohjeita
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#yhteystietojenmuutta…
Asiasanotoituksessa kuvataan kirjojen sisältöä, aihepiiriä, lajityyppiä ja joskus myös näkökulmaa. Naiskirjallisuus ei tarkoita pelkästään naisten kirjoittamaa kirjallisuutta vaan kirjallisuutta, jossa hyödynnetään erityisesti naisten kokemusta ja naisten kokemusmaailmaa. Kyse on yleensä emansipatorisesta kaunokirjallisuudesta. Ajatus erityisestä naiskirjallisuudesta perustuu näkemykseen, jonka mukaan naisen kokemus ja tapa hahmottaa maailmaa on perustavasti erilainen kuin miehen. Käsite syntyi 1900-luvun loppupuolella ja termiä on kritisoitu, mutta toistaiseksi sitä käytetään vielä kirjallisuudentutkimuksessa. Myös mieskirjallisuus on asiasana, jota käytetään samalla tavalla kuvaamaan yleensä kaunokirjallisuutta, joka kuvaa...
Sanna-Liisa Knuutilan selkokirja Jäätyneet tiet (Reuna, 2020) on selkokielinen romaani, joka kertoo pohjoissuomalaisten naisten evakkomatkasta ja kotiinpaluusta. Kirjan henkilöt eivät ole karjalaisia, mutta kokivat evakkotien.
Marja Simolan kirjoittamat selkokirjat Sellaista oli Viipurissa (Ilias, 2010) kertoo Kotilaisen perheen elämästä Viipurissa 1920- ja 30-luvuilla. Jatko-osa Jäähyväiset Viipurille (Kirjokansi, 20119 kertoo perheen elämästä sodan aikana, kahdesta evakkomatkasta ja asettumisesta uudelle paikkakunnalle. Marja Simolan kirjat perustuvat hänen oman sukunsa tarinaan. Kirjan päähenkilön Otto Kotilaisen elämästä kertoo myös Marja Simolan kirjoittama Täyttä elämää (Ilias, 2004).
Selkokirjoja voi etsiä esimerkiksi...
Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni.
Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Nizzan aivan ensimmäinen nimi oli Nikaia, joka oli johdettu kreikan voittoa merkitsevästä sanasta nike. Nykyinen Nizza tunnetaan ranskaksi nimellä Nice. Sen sijaan paikalliset käyttävät siitä juuri nimeä Nissa. Sana on Nizzan alueella puhuttavaa murretta, joka on itsessään oksitaanin kielen murteen provensaalin eräs alamurre.
https://www.kirjastot.fi/kysy/nizza-sijaitsee-ranskan-rivieralla-ja?lan…
https://fr.wikipedia.org/wiki/Nice#Toponymie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oksitaani
