Petri Tammiselta on ilmestyneet kirjat Meriromaani ja Rikosromaani. Matti Mäkelä on kirjoittanut kirjan Rakkausromaani.
Olisiko lukijoillamme ehdottaa lisää kirjoja?
Antiikin Kreikassa tiede kukoisti, mutta on totta, että Roomassa tilanne oli hieman toinen. Filosofia, matematiikka ja luonnontieteet eivät olleet antiikin Roomassa suuressakaan huudossa, vaan kävi mm. niin, että keisari Vespasianus karkoitti filosofit Roomasta. Filosofian opinnot senaatti kielsi v. 161 ja 153 eKr. Roomassa arvostettiin ja harjoitettiin puhetaitoa, mutta siihen ei liitetty esim. filosofiaa (tai fysiikkaa tai muita luonnontieteiksi katsottuja, jota kreikan filosofit usein pohtivat), toisin kuin Kreikassa. Keisarien Rooma oli ennemminkin reetorien, valtiotieteilijöiden, eetikoiden ja myöhemmin mystikkojen valtakunta, kuin filosofien. Roomalainen filosofia, sikäli kun sitä harjoitettiin, keskittyi ennemminkin varhaisemman...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut laulua. Sanoituksen osilla ei myöskään löytynyt mitään verkosta tai kirjastojen luetteloista. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa laulun. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomessa kaksoiskansalaisuus eli monikansalaisuus on mahdollista:
https://migri.fi/documents/5202425/6162908/Suomen+kansalaisuuslaki+%28fi%29
Kansalaisuuslaki (359/2003)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359
Viron kansalaisuuden menettää, jos ottaa jonkin toisen maan kansalaisuuden:
https://www.eesti.ee/en/citizenship-and-documents/citizenship/estonian-citizenship
is lost by way of release of Estonian citizenship, depriving one of citizenship or by accepting the citizenship of another country.
Ulkomaalaisten työskentelyä jne. Virossa helpottaa e-recidency:
https://www.e-resident.gov.ee/
Kyseessä ei ole kansalaisuus.
Asian hyväksymiseen liittyvä tiedote Riigikogun sivuilla:
https://m.riigikogu....
Erinomainen lähde kysymyksiisi on Johannes Koskenniemen uusi artikkeli "Armahdus Suomessa ja muualla". Artikkelissa on mm. tilastotietoa armahduksista sekä vertailua muihin maihin kuten Ranskaan:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994270233006250
Jos asut Helsingissä, voit tulla lukemaan artikkelia vaikkapa Eduskunnan kirjastoon. Mikäli et muuten saa artikkelia käsiisi, voit tehdä omasta lähikirjastosta maksullisen kaukolainapyynnön.
Armahdusoikeuden historiaan liittyy Toomas Kotkaksen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993503864006250
sekä Virpi Anttosen väitöskirja:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994101324006250
https://erepo.uef.fi/handle/...
Kirjastokortti on voitu poistaa tietokannasta, jos sitä ei ole käytetty pitkään aikaan.
Helpoiten asia selviää käymällä kirjastossa. Yli 15-vuotias vastaa itse omasta kirjastokortistaan ja voi hoitaa asian yksin, mukaan tarvitaan henkilöllisyystodistus.
Kirjastossa voidaan tehdä uusi kortti tai PIN-koodi ja samalla päivittää myös yhteystiedot. Uutta PIN-koodia ei anneta puhelimitse.
Tässä asiassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Työväen arkistoon. Heidän haullaan löytyy kokoelma Isänmaalliseen kansanliikkeeseen liittyvän aineiston viitteitä. Siellä näkyy olevan myös jäsenluetteloita, mutta niiden käyttöä on rajoitettu, koska sisältävät henkilötietoja.
Lisätietoja Työväen arkiston aineistojen käytöstä
Vuosina 1854-1867 toimineista ruotujakoisista tarkk'ampujapataljoonista on kirjoitettu melko vähän. Ruotujakoista armeijaa on käsitelty osana laajempaa kokonaisuutta esim. seuraavissa:
Haavisto, L. (toim.) (2011). Suomalaisen sotilaan historia: Ristiretkistä rauhanturvaamiseen. Karttakeskus.
Suomen sotalaitos Venäjän sotilashallinnon osana 1800-luvulla
Sotilasaikakauslehti : Upseeriliiton julkaisu, 01.02.1939, nro 2, s. 12-31
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1123929/articles/81487542?page=12
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Piirteitä Suomen ruotuväen uudelleen järjestämisestä vv. 1854-1856
Historiallinen Aikakauskirja, 01.01.1937, nro 3, s. 20-38
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/...
Jäähdytystorneja on monen muotoisia, mutta voimaloissa käytetyt tornit ovat yleensä muodoltaan hyperboloideja. Jäähdyttimen leveä tyviosa tekee rakenteesta tukevan ja tarjoaa mahdollisimman laajan tilan koneistolle. Kuuma ilma nousee torniin, jonka keskiosa kaventuu. Kavennus kiihdyttää ilman virtausnopeutta Venturi-ilmiön mukaisesti. Yläosassa torni levenee jälleen juuri jäähdytyspinta-alan maksimoimiseksi. Tehokkuuden lisäksi hyperboloiditorni on myös halvempi ja helpompi rakentaa sekä vakaampi kuin suora torni.
https://www.scienceabc.com/pure-sciences/why-cooling-towers-are-shaped-…
https://physics.stackexchange.com/questions/221339/why-are-cooling-towe…
"Onni"-kappaleesta ei ole julkaistu nuotteja. Netistä löytyy kappaleeseen epävirallisia sointukarttoja mutta ei melodianuotinnosta.
https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/chisu/onni-chords-1863527
Kysyin asiaa viisaammilta ja heiltä sain vastauksen: "Ruotsia ei opeteta tavuttamalla, se on enemmän lausuntaa/eri äänejä (sj-ääni, tj-ääni jne) eli tällaisia kirjoja ei valittavasta löydy. Kirjoja vain isoilla kirjaimilla löytyy esim Helena Bross - Axel och Omar tai Klass 1b sarjoista."
Lisää kirjasuosituksia: "esim. Helena Bross: Bråkiga bokstäver, kirja kertoo lapsesta joka on alkamassa koulua ja jolla on lukihäiriö. En tiedä jos ikäluokka on sopiva, mutta kirja voisi kuitenkin olla kiinnostava."
Mieleeni tuli myös Celia-palvelu, josta kenties löytäisi koulussa luetun kirjan äänikirjana. Celia-tunnukset saa isompien kirjastojen asiakaspalvelutiskiltä, jos kyseessä on oppimisvaikeus tms. ongelma.
Oikeastaan liukuportaissa on oikeanpuolinen liikenne. Helsingin Metron liukuporrasetiketti: "Liukuportaissa seistään oikeassa reunassa, jotta kiireisemmät matkustajat pääsevät vasemmalta ohi." Kaupunkiliikenne.fi
Samanlainen ohje on luullakseni monilla mielessä esim. pyöräteiltä tai autoliikenteestä.
Tutkimusten mukaan liukuportaissa ohittelu ei kuitenkaan ole se tehokkain matkustustapa. Jos väkeä on paljon, on nopeampaa seistä ja antaa portaiden kuljettaa. MTV Uutiset 8.3.2017
Sofi Oksasen esikoisromaani Stalinin lehmät (2003) koukuttaa ensimmäisestä lauseesta lähtien. Kirja on moniulotteinen ja hienosti kirjoitettu teos, jonka yhtenä teeman on päähenkilön bulimia. Koskaan ennen ei oksentamista ole kirjoitettu yhtä hienosti.
Riikka Pulkkisen romaani Vieras (2012) liikkuu kahdessa aikatasossa. Päähenkilö Maria on nuori naispappi, joka yrittää selvittää menneisyyttään, äitisuhdettaan sekä suhdettaan omaan ruumiiseensa. Nuori 13-vuotias Maria kärsii anoreksiasta, käyttää syömättömyyttä selviytymiskeinona.
Helmet löytää hakusanalla muistisairaudet (ja rajauksilla suomen kieleen ja kirjaan) 92 eri teosta. Niistä esim. Suvi Tirkkosen Muistisairaan läheisenä tai Raija Pohjamon Omaishoitajan tunteista ja selviytymiskeinoista Alzheimerin otteessa voisivat olla avuksi. Helmet
Kenties vertaistuki olisi hyväksi? Omaishoitajat ja läheiset liitto on kustantanut joukon kirjoja, jotka kertovat omaishoitajien arjesta. Esim. Tarinan arvoiset : omaishoitajat kertovat elämästään / toimittaneet Merja Kaivolainen ja Merja Purhonen tai Omaishoitajan käsikirja / Marjo Meriranta (toim.) Helmet
Lukemista parempi voi olla joskus keskustelu. Silloin voisi kokeilla Vertaislinjan tukipuhelinta. Puhelin päivystää vuoden jokaisena...
Kyllä voi.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita A4 ja A3-kokoisena. Tulostaminen maksaa 0,20 euroa per sivu ja tulostuksen voi maksaa kortilla tai sähköisesti. Käteismaksua ei ole. Helmet
Harmillista kyllä, kuvitellusta johtolangasta huolimatta jäi teoksen nimi selvittämättä. Baskervillen koiran perusteella löytyi lupaava kirja: Irja Klemolan kokoama Nuotion loimutessa: kerrottavia tarinoita (WSOY, 1934). Kertomuskokoelman sisältö on nähtävissä Finnan haussa: https://www.finna.fi/Record/eepos.103405#componentparts
Kirjan "Baskerwille"-tarinalla ei kuitenkaan ollut mitään tekemistä Arthur Conan Doylen klassikon kanssa, eikä muitakaan kysyjän mainitsemia tarinoita tässä partiolaisten ajanvietteeksi laaditussa kokoelmassa ollut.
Finnan kattavassa hakupalvelussa on mahdollista käyttää erilaisia hakusanoja myös kertomuskokoelmien etsimiseen. Esimerkiksi "lukemistot" antaa runsaasti erilaisia lapsille ja...
Voidaksesi varata HelMet-verkkokirjastossa muistilistalle lisäämiäsi aineistoja sinun pitää ensin napsauttaa auki kyseinen muistilista, etsiä siitä haluamasi teos. Klikkaa sen jälkeenauki teoksen tiedot ja varaa teos ihan tavalliseen tapaan, joko varaamalla yksitellen tai lisäämällä koriin ja sen jälkeen varaamalla koko korin sisältö.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Teokset_tal…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei!
Jos tarkoitat verkossa käytettäviä kokousohjelmia, niin kolme suosituinta lienevät Google Meet, Zoom ja Microsoft Teams. Kaikki ovat ilmaisia. Vaikea sanoa, mikä näistä on paras, sillä ne ovat toiminnaltaan aika saman tyyppisiä. Kokouksen järjestämiseen kaikki ohjelmat vaativat kirjautumisen ja tilin luomisen: Teamsissä Microsoft-tili, Meetissä Gmail-tili ja Zoomissakin on oma tilinsä. Kokouksiin liittyminen ei vaadi tilin luomista. Kaikki ohjelmat toimivat niin tietokoneella kuin älylaitteellakin.
Sinun kannattaa otta yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, johon palautit kirjan.
Kuulostaa siltä, että kirjan lainaus ei ole onnistunut eli palautettu kirja on jälleen sinulle varattuna.
Kannattaa pyytää, että varaus perutaan, jotta siitä ei mene sinulta turhaan maksua.
