Hei!
Tutkimme Arabian katalogeja ja päädyimme siihen lopputulemaan, että ilmeisesti kyseessä ei ole signeeraus, vaan astiaston mallinimi. Kyseistä FG-astiastoa valmistettiin vuosina 1956-65. Laitoin liitteeksi astiaston tiedot Arabian astiastokatalogin näköispainoksesta, jossa esitellään koko FG-astiasto. Toisesta liitteestä näkyy astiaston valmistusaika. Jännä, että kulhon leimassa ei ole valmistusvuotta, vaan merkintä 1-1. Ensimmäinen numero on valmistuskuukausi ja viivan jälkeen pitäisi tulla kaksinumeroinen valmistusvuosimerkintä (esim 56 = 1956).
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Matti Kannoston suomennoksessa kyseinen kohta ilmaistaan näin:
"Salissa oli varmaan pidetty myös tansseja ja musiikki viipyili siellä yhä, monien toistensa alta erottuvien kuulumattomien äänten sekamelska, tyylit tyylien päällä, rumpujen pohjavirta, saksofonien apea valitus, silkkipaperikukkasista punotut köynnökset, pahvipaholaiset, pyörivä peilipallo, joka tuprutti tanssijoiden yli valolunta."
Runo löytyy Irja Hiironniemen runokokoelmasta Kävelyllä paratiisissa : valitut ja uudet runot (Herättäjä-yhdistys, 1987). Runon nimi on Kun kaikki on tehty.
Kirjan alussa kerrotaan, että kirja sisältää runoja kirjoittajan aiemmista kokoelmista ja kokonaan uusista runoista koostuvan kokoelman Kävelyllä paratiisissa. Kun kaikki on tehty -runo sisältyy juuri tähän Kävelyllä paratiisissa -kokoelmaan.
Karman laki tarkoittaa uskonnosta riippuen eri asioita mutta tässä on yksi selitys: "Karman laki on syyn ja seurauksen laki. Hyvistä teoista seuraa hyviä hedelmiä ja huonoista huonoja. Ihmisen on käytävä nämä seuraukset kokemuksina läpi: ne saavat meidät syntymään yhä uudelleen.
Huonoja tekoja ei voi ”kompensoida” hyvillä teoilla. Päämääränä ei ole hyvä karma vaan karman loppuminen, sillä myös hyvät teot sitovat meidät jälleensyntymään ja estävät lopullisen vapautumisen."
Lähde: https://anandaseva.fi/karman-laki/
Lisätietoja löytyy esim. alla olevasta teoksesta:
Ánandamúrti,; Joogan viisautta : tantratieteen valossa : Shrii Shrii Anandamurtin opetukset ja Maetreyii Nolanin välittämät intuitiiviset viestit / [koonnut: Liisa...
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
Suomen kansallibibliografia Fennican mukaan J.E. Gordonin teosta Structures or why things dont fall down (1978) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Vuonna 2020 koko Raamattu oli saatavissa 704 kielellä ja se on maailman käännetyin kirja. BibleGateway -sivustolta löytyy esimerkiksi serbiankielinen käännös. Serbia on yksi serbokroaatin kielen standardisoitu muoto.
Tässäpä muutamia Kreikkaan sijoittuvia romaaneja. Linkki vie kirjan saatavuustietoihin OUTI-kirjastoissa:
Rachel Cusk: Ääriviivat (2018)
Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä (2018)
Victoria Hislop: Ne, joita emme unohda (2021) (Victoria Hislopilla on myös muita Kreikkaan sijoittuvia romaaneja)
Polly Samson: Haaveilijoiden saari (2021)
Madeline Miller: Kirke (2021)
Joel Haahtela: Hengittämisen taito (2020)
Louis De Bernières: Kapteeni Corellin mandoliini (1999)
Andreas Staikos: Herkullisia suhteita (2000)
Maria Jordanidu: Kultainen sarvi (1985)
Annetuista vihjeistä tulee ensimmäisenä mieleen tuntemattoman sanoittajan käsialaa oleva laulu Merenkyntäjä Mikko Andersson, jonka Tapio Rautavaara levytti vuonna 1954:
"Rennosti elän elämäni tään / lemmin jos missä heiloja nään / surra ompi suotta / elän sata vuotta / jollen sitä ennen kuole"
Merenkyntäjä mikko andersson - YouTube
Kotiharjun päällä on käännöskappale Frank W. Meachamin kappaleesta American patrol. Kappale löytyy useistakin nuottikirjoista, mm. Suuri toivelaulukirja 10 ja Hits : kesän parhaat.
Löydät lisää kun kirjoitat Helmet-hakuun Kotiharjun päällä ja rajaat saamasi hakutuloksen nuotteihin vasemmalta löytyvistä rajoittimista.
Zaghrouta eli ululointi (engl. ululation) on vuosituhansia vanha, vahva tunteen ilmaisu, jota kuulee iloisissa juhlatilaisuuksissa, esimerkiksi häissä. Kyseessä on voimakas korkea ääni, jota värisytetään kielellä. Se kuulostaa pitkältä "ulululu"-äänteeltä. Perinne elää yhä vahvana mm. Lähi-Idässä ja Afrikassa.
Suomenkielisellä Wikipedia-sivulla on kuvailu siitä sekä videonäyte. Lisää esimerkkejä löytyy Youtubesta hakusanoilla zaghrouta ja sound.
Vanhemmista omakustannekirjoista ei ole olemassa erillisiä luetteloita, ja omakustannekirjojen kuvailutiedoissa mainitaan vain harvoin, että teos on omakustanne. Mikäli näin on kuitenkin tehty, teokset löytää verkkokirjastosta asteriskilla katkaistulla hakusanalla omakustan*. Tällöin tuloksissa näkyvät sekä kirjat, joissa käytetään asiasanaa omakustanteet, että kirjat, joiden kuvailukenttään on lisätty sana omakustanne.
Vain murto-osa teoksista sisältää tällaisen kuvailun. Kattavamman tuloksen saa, kun käyttää Vaski-verkkokirjaston tarkennettua hakua, valitsee pudotusvalikosta Julkaisija-vaihtoehdon Kaikki osumat -vaihtoehdon sijaan ja etsii kirjoja eri palvelukustantamojen nimellä. Esimerkiksi Books on Demand -palvelukustantamon...
Varauksen jälkeen tulevista numeroista ensimmäinen kertoo, kuinka monentena varauksesi on varausjonossa ja toinen kuinka monta varausta jonossa on. Jos esimerkiksi tila on 2/3, varauksesi on toisena jonossa ja nimekkeeseen kohdistuu kaiken kaikkiaan kolme varausta.
Ei ollut. Suomen Vapaakirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 2002. Evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 6.3.1988.
Lähde: Rantala, Marjaana: Sukupuoli ja auktoriteetti: Suomen Vapaakirkon naispastorikysymys vuosina 1980-2003. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/168229
Hei!
Kyllä voivat. Kirsikkapuun kukat voivat olla joko vaaleanpunaisia tai valkoisia. Vaaleanpunakukkaiset kirsikkapuut ovat koristelajikkeita. Valkokukkaisia kirsikkapuita löytyy puolestaan sekä koristepuiden että syötävien lajikkeiden keskuudesta. Valkokukkaisia koristekirsikkalajikkeita ovat mm. Schalininkirsikka ja Pilvikirsikka sekä syötävistä lajikkeista esimerkiksi Tontu, Stella ja Huvimaja.
Lähteet:
https://www.roihuvuori.fi/hanami/kirsikkalajikkeet/
https://kotiliesi.fi/koti/puutarha/kirsikkapuu/
Maria Järven romaan Janika kultaisen kupolin maassa (Kolmiokirja, 1987) kuuluu vain muutaman kirjaston kokoelmiin. Teosta on esimerkiksi Kuopion Varastokirjastossa ja PIKI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata kirjan kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1129061
https://finna.fi/Record/piki.237651
Mikäli haluaisit hankkia kirjan omaksi, kannattaa etsiä esimerkiksi nettiantikvariaateista.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmassa demiseksuaalisuutta käsitellään ainakin Meg-John Barkerin kirjassa How to understand your sexuality : a practical guide for exploring who you are, joka on saatavilla e-kirjana OverDrive-palvelussa.
Tutkimistani tietokannoista löytämissäni lehtikirjoituksissa lähinnä vain lyhyesti määriteltiin, mitä demiseksuaalisuus on. Varsinaisia tutkimuksia aiheesta ei vastaani tullut. Kaiken kaikkiaan aiheesta näyttää löytyvän hyvin vähän aineistoa – ainakin sellaista, jossa käytetään tätä nimenomaista termiä.
Ainakin jollain tavalla aihetta lähestyvää tai ainakin sivuavaa materiaalia voisi löytyä sellaisista seksuaalisuutta käsittelevistä kirjoista, joissa pääpaino on vakiintuneessa parisuhteessa ja...
Aaro Hellaakosken runo Peilitanssi on kokoelmasta Hiljaisuus (1949).
Runon voi lukea myös Hellaakosken runojen kokoelmasta Runot, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1961. Teoksesta on sittemmin otettu useita uusintapainoksia.
https://finna.fi/
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI
Sisä-etuliite järvistä puhuttaessa ei tuo sanan merkitykseen mitään lisäarvoa, koska järvet jo sinänsä ovat sisävesiä. Sanakirjamme suosittelevatkin sisäjärven asemesta käyttämään sanaa järvi.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisäjärvi
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/sisävesi
Kirjallisuutta:
Matti Leppäranta, Lauri Arvola, Timo Huttula, Suomalainen järvikirja
