Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Varsinaista tietoturvaroskalaatikkoa ei Helmet-kirjastoissa ole. Sitä vastoin paperisilppuri löytyy seuraavista kirjastoista:
Nöykkiön kirjasto
Sellon kirjasto
Soukan kirjasto
Tapiolan kirjasto
Töölön kirjasto
Viherlaakson kirjasto
Kannattaa vielä soittaa näihin kirjastoihin, ennen kuin lähtee paikanpäälle.
Rivit ovat Eino Leinon runon Vapauden vilja (1919) kolmas säkeistö.
Voit lukea koko runon esimerkiksi alla olevista linkeistä Kansalliskirjaston digitoimiin aineistoihin.
Suomalainen Suomi 4/1919
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1369188?term=vapaud…
Eino Leino: Ajatar (1920)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100602/Ajatar_tietovirsia.p…
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Olette yhä ensimmäisenä jonossa Viitasaaren kirjaston kappaleeseen. Verkkokirjasto Finna näyttää varaustilanteen hieman virheellisesti, sillä nämä edellänne olevat varuakset näyttävät olevan kirjaston tekemiä varauksia, ja ne on tehty esim. kun siirretään kirjat pikalainoista normaaleiksi lainoiksi. Eli käytännössä kun kirja palautuu edelliseltä lainaajalta, niin virkailija muuttaa kirjan laina-ajan tietokantaan ja kirja jatkaa seuraavalle varaajalle saman tien. Tämä on tosiaan hämäävää sillä nyt voimassa olevat kirjaston varauksetkin ovat Jyväskylän kirjaston kappaleisiin, mutta silti ne näkyvät ikäänkuin varausjonossa.
Margaret Durasin teosta LaivaNuit (Le navire Night et autres textes, suomentanut Kristiina Haataja, 1994) ei ole käännetty englanniksi.
https://www.bnf.fr/en/bibliotheque-nationale-de-france-catalogue-general
https://www.worldcat.org/
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai...
Ainakin nämä järjestöt auttavat Ukraina kriisissä. Voit auttaa järjestöjä lahjoitukselle:
Fidan tukisivu Ukrainalle:
https://www.fida.info/lahjoita/lahjoita-katastrofiapuun/
Kirkon ulkomaanapu kerää rahaa ukrainalaisten auttamiseksi. Järjestön etusivulla on tietoa keräyksestä:
https://www.kirkonulkomaanapu.fi/
Pelastakaa Lapset -järjestö kerää tukea Ukrainan lapsille
https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/kampanjat/ukrainan-kriisi/
Suomen Punaisen Ristin Katastrofirahasto auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä. Katastrofirahastoa voi auttaa lahjoituksilla:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/2022/punainen-risti-auttaa-ukraina…
Suomen Unicefin avustussivu:
https://www.unicef.fi/tue-tyotamme/ukraina/?sfcid=163260&utm_source=...
Varmaa tietoa ei ole, mutta eri tutkimusten mukaan on saatu tällaisia tuloksia, mitkä mainitaan jääkarhua käsittelevässä wikipedia-artikkelissa.
Jääkarhu polveutuu ruskeakarhusta. Geenitutkimuksissa jääkarhun syntymisestä on annettu erilaisia ajoituksia. Vuonna 2010 julkaistun mitokondrio-DNA:sta tehdyn tutkimuksen mukaan jääkarhu erosi ruskeakarhusta noin 150 000 vuotta sitten ja sopeutui nopeasti elämään arktisella merijäällä.[3] Vuonna 2012 Science-lehdessä julkaistun nDNA-tutkimuksen mukaan ero tapahtui 600 000 vuotta sitten. Samana vuonna Proceedings of the National Academy of Sciences -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan ero tapahtui 4–5 miljoonaa vuotta sitten, mutta senkin jälkeen lajien...
Kyllä voi. Kirjastossa on omatoimisesti käytettävä kopiokone. Pääkirjaston uutuusalueen kopiokone toimii kolikoilla ja kirjaston toisesta sekä kolmannesta kerroksesta löytyvillä koneilla voi ottaa kopiota ja maksaa ne ensimmäisen kerroksen tiskiin lähtiessä. Kopioiden hinnat ovat 40 senttiä mustavalkoiset ja 60 senttiä värilliset. Skannaavalla kopiokoneella voi myös lähettää tiedostot suoraan sähköpostiin tai ottaa ne muistitikulle. Ilman tulostusta tehtävät skannaukset eivät maksa mitään.
Kyllä, tässä lainaus linkin takaa avautuvista pyöräilijän liikennesäännöistä:
Pyörätiellä kulkevia polkupyöriä koskevat samat nopeusrajoitukset kuin ajoradallakin kulkevia ajoneuvoja.
https://pyoraliitto.fi/pyorailysta/pyorailijan-liikennesaannot
Turkale-sanan etymologialle ei löydy suoraa selitystä. Sen kantana on selvästikin sama turka-sana kuin turkanen-sanalla. Turka (tai turkka)on tarkoittanut ’raukkaa, parkaa’. Turkanen on lievä kirosana, joka on vanhan sankirjan mukaan tarkoittanut myös raukkaa, parkaa sekä surkeaa, rumaa tai ilkiötä, noitaa tai peikkoa.
Turka-sanan alkuperä on epävarma. Sillä saattaa olla yhteys koltanlapin sanaan torkke, joka tarkoittaa saastaa tai saastaista esinettä. On myös mahdollista, että kyseessä olla germaaninen laina sanasta dwerga, joka merkitseemaahista.
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (toim. Erkki Itkonen et al., SKS, 1992)
Finna.fi:stä löytyy haulla keskiaika ja kalastus kirjallisuutta, näiden joukosta voisi löytyä jotain teitä kiinnostavaa. Suomen kalakirjastosta ei löydy asiasanalla keskiaika kirjallisuutta, mutta kalastus -- historia asiasanalla tehdyn haun tuloksesta saattaa löytyä jotain sopivaa. Suomen kalakirjasto ei valitettavasti ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, mutta sinne voi lähettää kysymyksiä suoraan osoitteella Info@suomenkalakirjasto.fi.Kalastukseen liittyvää välineistöä ja historiaa on talletettu museoihin, mm. Suomen Kansallismuseeon. Se on mukana Kysy museolta -palvelussa, joten sen puoleen kannattaa myös kääntyä.
Vanamokirjastoista löytyvät nämä Itavallan keisarinna Sisistä kertovat kirjat:
Haslip, Joan.
Keisarinnan yksinäisyys : Itävallan keisarinna Elisabetin elämäkerta / Joan Haslip. - The lonely empress - Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo ; Helsinki : 1970. - 443 s. : kuv.
Krohn, Helmi.
Elämäkerrallisia kuvia nuorisolle. 3 sarja / Helmi Krohn. - Otava, Helsinki : 1920. - 251, [1] s.
Kirjan saa luettavaksi Hämeenlinnan pääkirjastossa. Sitä ei lainata kotiin.
Barth, Reinhard.
Historian suurnaiset / Reinhard Barth ; [suomentaneet Tuulikki Virta ... ja Katja Zöllner]. - Frauen, die Geschichte machten - Gummerus : Ajatus, Helsingissä : 2005. - 319 s. : kuv. ; 22 cm. - 951-20-6762-5 (...
Voisikohan kyseessä olla K. M. Peytonin kirja Tähdenlento ja sen jatko-osa Yli esteitten? Kirjat ovat tosin ilmestyneet suomeksi jo vuonna 1979. Päähenkilö Ruth Hollisin perhe muuttaa kirjan alussa maalle, ja Ruth saa luvan ostaa omilla säästöillään kauan haaveilemansa ponin. Poni on kouluttamaton eikä Ruthilla ole hevosista kuin kirjatietoa, joten edessä on monenlaisia hankaluuksia. Ruth tutustuu ensin rikkaan perheen Helmi-nimiseen tyttöön, jolla myös on oma hevonen, ja sittemmin Peter McNairiin, jonka isällä on kalliita kilpaponeja kouluttava ja myyvä talli, ja joka saa ensimmäisen kirjan loppupuolella myös italialaisen, pastaa tarjoilevan oopperalaulajaäitipuolen.
Löydät äänikirjat Helmet-hausta varsin kätevästi hakusanalla äänikirjat. Hakutulosta voit sitten rajoittaa sivun vasemmassa laidassa näkyvillä rajoittimilla esimerkiksi aikuisten kokoelmaan ja suomen kieliseen aineistoon.
Aikuisten selkokirjoja on kokoelmissa äänikirjana vain muutama. Löydät ne siis hakusanoilla äänikirjat selkokirjat ja sen jälkeen voit rajoittaa tuloksen suomen kieliseen aineistoon ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kannattaa myös muistaa, että voi kuunnella kirjastokortillasi e-äänikirjoja. Suomenkieliset e-äänikirjat löydät Ellibs-palvelusta.
https://www.ellibslibrary.com/collection
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirja…
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa The Past is such a curious Creature ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
