Mikäli sinua kiinnostaa hakeutua alan tehtäviin, suosittelen melkeinpä ottamaan suoraan yhteyttä TE-toimiston koulutusneuvontaan. Sieltä saat todennäköisimmin ajantasaista ja perusteellista tietoa siitä millaiset ovat TE-toimistoissa työskentelevien tietopalvelun asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset.
Tässä suora linkki:
http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ammattitieto/01_ko…
Mark O'Shean ja Tim Hallidayn Matelijat ja sammakkoeläimet (2009) nimeää Pohjois-Amerikassa tavattavan masticophis flagellum -käärmeen piiskanopsakäärmeeksi. Kirjan on suomentanut Sari Welling-Hirvonen, ja suomennoksen ovat tarkastaneet Korkeasaaren silloinen johtaja Seppo Turunen ja Timo Paasikunnas, eräs maamme harvoista ammattiherpetologeista, joten tässä esitettyä suomenkielistä nimeä voinee pitää "virallisena" - varsinkin, kun ottaa huomioon, että Paasikunnas on jäsenenä Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnassa.
Matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunta, jonka perustivat Suomen herpetologinen yhdistys ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseo, aloitti työnsä tammikuussa 2007. Toimikunnan pitkän tähtäimen...
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (2000) mukaan sukunimi Marku viittaisi nimeen Markus. "Markukseen palautuvista, isännän etunimen mukaan annetuista talonnimistä ovat sukunimiksi siirtyneet myös Markku (81; Lappeerannan seutu), Markunmäki(18; Orivesi) ja Marku(61; mm.Huittinen)..."
Elikä luultavasti suomalainen sukunini alkuperältään.
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutin ONNET-tietokannan http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html mukaan, varhaisin Anni Swanin suomennos Grimmin veljesten Köyhä myllärinrenki ja pikku kissa -sadusta löytyy vuodelta 1913, WSOY:n Satupirtti-kirjasarjasta.
Tässä tarkemmat tiedot:
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin satuja, kokoelma 1. Satupirtti, osa II. Suomennos Anni Swan. WSOY, 1913.
Viime vuosisadan alussa ilmestyi kuitenkin joukko lehtiä, joissa ilmestyi aika ajoin myös käännössatuja. Saattaa siis olla, että tämäkin Swanin kääntämä satu on voinut ilmestyä jossain yhteydessä jo aiemmin.
Edellä mainittu teos ja ilmestymisvuosi on joka tapauksessa varhaisin, jonka onnistuimme erinäisistä tietokannoista löytämään.
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Sara” on samaa alkuperään nimen ”Saara” kanssa; lyhyempää muotoa on käytetty Suomessa ruotsinkielisten keskuudessa mutta myös Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa. Nimi tulee heprean ’ruhtinatarta’ merkitsevästä sanasta ja peräisin yli 4 000 vuoden takaa. ”Raamatussa” nimi esiintyy Abrahamin vaimolla.
”Patricia” on feminiininen muoto nimestä ”Patrik”. Se tulee Irlannin kansallispyhimyksen Patriciuksen (kuoli 461) nimestä, joka merkitsee latinaksi ’ylimystä’.
Yleistä, esim. lakiin perustuvaa sääntöä asiasta ei ole. Kirjastot voivat päättää asiasta käyttösäännöissään. Esim. Helsingin kaupunginkirjasto hyväksyy pelkän poste restante -osoitteen.
Turun kaupunginkirjaston salasanan voi itse vaihtaa, jos muistaa vanhan salasanan. Kun on kirjautunut Vaskissa http://www.turku.fi/vaski sisään "Omiin tietoihin", sivun alaosassa on kohta "Vaihda salasana".
Mutta koska olet unohtanut salasanasi, sinun täytyy tulla kirjastoosi vaihtamaan se. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Helsingin kaupunginkirjastosta ei löydy näin tarkkoja tietoja Leppävirran historiasta. Kannattaa ottaa yhteyttä Leppävirran kirjastoon:
http://www.leppavirta.fi/index.php?id=27
Hyvä lähde sukututkimukseen on Arkistolaitos. Leppävirta kuuluu Joensuun Maakunta-arkiston piiriin:
http://www.arkisto.fi//fi/yhteystiedot/#joensuu
Arkistolaitoksen sivuilta löytyy paljon tietoa ja apua sukututkijoille. Sivustolla on mm. tietoa sukututkimuksen apuvälineistä:
http://www.arkisto.fi/palvelut/sukututkijoille/
http://www.arkisto.fi/fi/aineistot/apuvaelineet/sukututkimus-2/
Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi....
Helka Varhon suomentamana Kaksi kaupunkia -romaanin alkulause kuuluu seuraavasti: "Tämä oli aikakausista paras ja pahin". Varhon käännös ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1945. Dickensin romaanista on olemassa myös vanhempi Saimi Järnefeltin suomennos, mutta sitä en onnistunut saamaan käsiini.
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Microsoft Word ei ole varsinainen taitto-ohjelma, vaikka voi sitä sellaiseenkin tarkoitukseen käyttää. Wordin eri versioihin on kirjoitettu runsaasti opaskirjoja. Et kerro, mikä Wordin versio sinulla on, joten laitan tähän uusimpia versioita käsitteleviä kirjoja:
Huttunen, Raili, Sari Saarinen ja Tuulia Halonen: ”Microsoft Office XP” (Satku, 2002)
Kiianmies, Matti: ”Microsoft Office 2007 tehokäytössä” (Readme.fi, 2008)
Lammi, Outi: ”Kortit, kirjat & lehdet: tee julkaisuja Wordilla” (Docendo, 2008)
Paananen, Juha: ”Docendo, 2007” (Docendo, 2007)
Rousku, Kimmo: ”Office 2007: tehoa työskentelyyn” (Docendo, 2008)
Noita kirjoista erityisesti Lammin teos saattaisi sisältää kaipaamaasi asiaa. Englanniksi valikoimat ovat laajemmat, mutta...
Ilmastokeskuksen mukaan Suomessa vallitsi 30.4.1935 kylmä pohjoinen ilmavirtaus. Helsingin Kaisaniemessä oli vuorokauden ylin lämpötila -0,4 astetta ja alin lämpötila -5,3 astetta, ja siellä esiintyi yöllä heikkoa lumisadetta. Päivällä oli melko aurinkoista. Jyväskylässä oli ylin lämpötila +0,6 astetta ja alin lämpötila -6,6 astetta, ja sielläkin esiintyi aamulla heikkoa lumisadetta. Sää oli melko pilvinen. Sodankylässä oli ylin lämpötila
+1,0 ja alin lämpötila -14,0 astetta. Sää oli melko pilvinen.
Vanhaa ja uutta kalevalaa juhlittiin näyttävästi 1935.
http://www.kalevala175.net/sivu.php?n=p2ala&s=p2s3&s2=p1&k=p2&f=p1
Wikipediasta löytyy tietoa 1935 vuoden tapahtumista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1935
Hienoa että olet löytänyt kirjastomme ja kymenlaaksolaisten kirjastojen Kyyti.fi -sivuston. Sivuston käyttäjiltä tuleva palaute on tärkeää, koska se auttaa kehittämään sivustoa paremmaksi.
Kyyti-fi sivustolle http://www.kyyti.fi/ ei ole koottu kysymäsi tyyppisiä linkkejä. Asiaa aiotaan kuitenkin käsitellä Kyyti-fi -työvaliokunnan kokouksessa.
Finnicasta sellainen tieto että sitä ei enää kehitetä, vaan se on päättyneen projektin arkisto.
Kirjojen kirjoittamisella ei ole varsinaista alaikärajaa, kunhan on oppinut vain kirjoittamaan. On sitten eri asia, onko joku oikea kustantaja valmis julkaisemaan kirjan. Väitetään, että Yhdysvalloissa olisi julkaistu kirja, jonka kirjoittaja oli vasta kuusivuotias. Suomessa on julkaistu kirja ainakin 11-vuotiaalta. Aikuisiällään suuren suosion saavuttanut Leena Lehtolainen oli puolestaan 12-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”, jonka kustansi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Nuo nuoret kirjailijat ovat tosin harvinaisia poikkeuksia.
Ei ole siis täysin mahdotonta, että joku julkaisisi kirjoittamasi kirjan, mutta helppoa kirjan saaminen julkaistuksi ei ole aikuisillekaan. Kustantajille lähetetyistä käsikirjoituksista...
Tilastokeskukselta ilmestyy vuosittain Suomen tilastollinen vuosikirja, johon sisältyy myös kansainvälisiä tilastotietoja. Vuosikirjasta löytyy tilastotietoa myös vankien lukumääristä maittain.
Tilastokeskuksen verkkosivuilta www.tilastokeskus.fi/tup/kvportaali/index.html
löytyy kansainvälistä tilastotietoa- portaali, johon on koottu keskeisiä kansainvälisiä tilastotietoja ja tietolähteitä. Mukaan on valikoitu tärkeimpien ja luotettavimpien kansainvälisten järjestöjen ja yhteisöjen tuottamia veloituksettomia tietolähteitä. Esim. tietokantalähteistä kun etsit aihealueittain, tilastotietoja vankien lukumäärästä löytyy otsikon ”oikeus” alla.
Eri maiden tilastovirastojen linkit on jaoteltu maanosittain ja ne löytyvät myös tilastokeskuksen...
Olemme käyneet läpi Kirstinän runokokoelmia kolmessa vantaalaisessa kirjastossa
(Tikkurila, Myyrmäki, Hakunila) ja runoa ei ole löytynyt. Lähetin kysymyksesi
myös kirjastolaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jonka kautta monet
runot ovat löytyneet. Kukaan ei kuitenkaan ole (ainakaan toistaiseksi)
vastannut.
Olisi hienoa, jos meillä olisi käytettävissämme tietokanta, johon voisimme vain
naputtaa tietyn osan runoa ja se löytyisi. Sellaista tietokantaa ei kuitenkaan
ole.
Näyttäisi tosiaan siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole Suomen kirjastoissa. Englanninkielisiä kirjoja on maailmassa niin valtava määrä, että vain pieni osa niistä päätyy Suomen kirjastoihin. Kenties suomalaisen rakennusteollisuuden tarpeisiin ovat riittäneet hyvin suomenkieliset kirjat ja muut kansainväliset teokset, vaikka alaa ja kirjan sisältöä tarkemmin tuntematta on vaikea arvioida syitä siihen, miksi kirjaa ei ole hankittu Suomeen.
Vaikka kirjaa ei Suomesta löydy, sinun on mahdollista saada kirja ulkomailta kaukolainana. Vaikka se yleensä maksaa jonkin verran, saattaa kaukotilaus tulla halvemmaksi kuin kirjan ostaminen itselle. Kannattaa tiedustella tarkemmin kaukotilaamisen mahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Sen pohjalta voit...
Hei!
Jossain kirjastoissa on edelleen tapana järjestää päiviä, jolloin on mahdollista palauttaa myöhässä olevaa aineistoa maksutta kirjastoon. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa tällaisia päiviä ei ole, ei edes helmikuun 8., Lainan päivä. Vietämme nyt, 4.-7.5., Kirjan ja ruusun päivää.
