Kysymäsi laulun sanat löytyvät Fredrik Paciuksen sävellyskokoelmasta ”Yksinlauluja” (Edition Fazer, 1959). Sanat ovat sekä suomeksi että ruotsiksi, ja luonnollisesti opuksesta löytyvät vielä nuotitkin, vaikka et niitä tarvitsisikaan. Teoksen tarkemman saatavuuden HelMet-kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä esimerkiksi vapaalla sanahaulla kappaleen nimellä ”Metsän romanssi”.
Kaipaatko kirjaa englanniksi vai suomeksi? Riordanin englanninkielinen kirja ”Percy Jackson and the Last Olympian” löytyy jo HelMet-kirjastoista sekä painettuna kirjana että CD-äänikirjana. Tällä vastaushetkellä tosin kaikki kappaleet ovat lainassa ja niissä on varauksia, mutta voit toki laittaa itsesi varausjonoon mukaan, jotta kirja tulee aikanaan. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä kirjan nimellä.
Suomeksi Riordanin teosta ei ole vielä ilmestynyt. Kustantaja on ilmoittanut tuon nimellä ”Jumalten sota” julkaistavan kirjan ilmestymisajankohdaksi 15.6.2010, joten joskus tuon päivämäärän jälkeen kirjaa voi odotella ilmestyvän kirjastoonkin, ellei kirjan julkaisu viivästy suunnitellusta. Kirjastoon...
Osoitteesta https://finna.fi löytyvän Fennica-tietokannan mukaan Lauri Pohjanpään kokoelma ”Metsän satuja ja muita runoja” ilmestyi ensimmäisen kerran WSOY:n kustantamana vuonna 1924. Toisen painoksen julkaisi sama kustantaja vuonna 1930. WSOY julkaisi kirjasta Annikki Arola-Anttilan kuvittaman uuden laitoksen nimellä ”Metsän satuja” vuonna 1953 ja siitä toisen painoksen 1967.
Kappaleen nimi on Metsäniityn orvokit ja sanat löytyvät seuraavista nuottipainoksista: Matin ja Maijan laulukirja, Jos sull' lysti on, Suomalaisia kansanlauluja sekä Suuri kansanlaulukirja. Niiden saatavuuden voit tarkistaa Salli-tietokannasta: http://kirjasto.kuopio.fi/
Yleisnimenä sanan lippahivo merkitys selviää Suomen etymologisesta sanakirjasta Suomen sanojen alkuperä. Verbi lipata merkitsee 'juosta, kulkea/liikkua nopeasti'. Samaa merkitseviä ovat murteelliset 'lipetteä' ja kuvailevat 'lipattaa' ja 'laputtaa'.
Sana 'lipetti' on myös samaa kantaa yhteydessä 'lähteä lipettiin, karkuun' eli 'lippahivoon', jota on käytetty alkujaan Pohjois-Savossa.
Erisnimenä sanaa Lippahivo on käytetty esim. juuri kadunnimenä ja matkailukohteina olevista eräkämpistä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja L-P. 1995.
Kirja kertoo, esittelyjen perusteella, strategisesta henkilöstöjohtamisesta ja sen merkityksestä organisaatioiden menestykselle ja tehokkuudelle. Kirja käsittelee mm. sitä, kuinka henkilöstöjohtamisen käytännöissä tulee ottaa huomioon organisaation strategiset tavoitteet ja kuinka henkilöstöjohtamisella voidaan saavuttaa kilpailukykyä ja organisaation joustavuutta.
Teoksesta löytyy Industrial & Labor Relations Review:ssa julkaistu kirja-arvostelu:
http://digitalcommons.ilr.cornell.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&…
Sisällysluettelo, vähän kuvausta ja myös arvostelu kirjasta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.palgrave.com/products/title.aspx?PID=271204
Hieman tietoa löytyy myös Amazonin sivuilta:
http://www.amazon.co.uk/...
Toimintatutkimusmenetelmää käsitteleviä kirjoja löytyy Ratamo-kirjastoista 50 nimekettä, joista tällä hetkellä suurin osa näyttää olevan lainassa. Riihimäellä on tällä hetkellä paikalla Metsämuuronen: Tutkimuksen tekemisen perusteet, tutkijalaitos, 2008, Hyvinkäällä Vilkka: Tutki ja havannoi, 2006, Ikkunoita tutkimusmetodeihin I, 2000 on paikalla Oitissa, Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä. Lisäksi Riihimäeltä löytyy varastosta muutama vanhempi teos aiheesta.
Jos laitat Ratamo-verkkokirjastoon www.hyrinet.fi/Ratamo-kirjastot hakusanaksi: toimintatutkimus kohtaan asiasana saat näkyviin kaikki 50 kirjaa. Kirjoja liikkuu kuitenkin paljon kirjastojen välillä ja vk:lla 18 näyttää olevan eräpäivä varsin monella. Kyselepä lisää lähimmästä Ratamo-...
Joskus aiemmin on vastattu kysymykseen kirjastoon, lukemiseen ja oppimiseen liittyvistä runoista. Vastauksen voit lukea seuraavan linkin takaa: Kirjastoai http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=16ad31c4-91b…
Tuossa vastauksessa mainitsemattomia suomalaisia kirjastorunoja löytyy ainakin seuraavilta;
Ilpo Tiihonen, runo "Biblio", julkaistu kokoelmassa "Largo", WSOY 2004.
Marja-Leena Mäkelä, kokoelmassa "Elämän nopia kaari" on useampia kirjastoaiheisia murrerunoja, julk. Cultura, 2009.
Käännösrunoja löysin Lahden kaupunginkirjaston runotietokannan (osoitteessa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/) kautta muutamia;
Viktor Krivulinin "Runoja" kokoelmassa (Pohjoinen, 1994) on runo "Tulipalo tiedeakatemian...
Ray:stä kerrottiin, että tunnuksen on säveltänyt heidän työntekijänsä Kimmo Koskinen, joka saa kännyköiden soittoäänistä korvaukset. Melodia on rekisteröity Teostoon ja sen käyttöoikeudet ovat sekä Kimmolla että RAY:llä. Toisin sanoen melodiaa ei saa käyttää missään muualla ilman tekijänoikeuksien haltijan lupaa.
Ääni on virallisesti rekisteröity tavaramerkki. Löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta rekisterinumeroilla 217552 ja 217553: http://tavaramerkki.prh.fi/
Mikrofilmin lukulaite on Oulun kaupunginkirjaston lukusalissa (3. krs.) Lukusali on avoinna ma-pe 9-20, la 10-17, su 12-16, juhlapyhien aattopäivinä 9-17. Mikrofilmin lukulaitteen voi varata käyttöönsä etukäteen (p. 08-558 47321).
Ylösalaisin käännettyä kansallislippua on käytetty aiemmin yleisesti hätämerkkinä ja käytetään näköjään Yhdysvalloissa vieläkin. http://www.navy.mil/navydata/navy_legacy_hr.asp?id=190
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4merkki
Tietysti olisi hyvä tietää, missä tilanteessa USA:n lippu on käännetty, mutta kyse voisi olla jonkinlaisesta protestista. Nettiuutinen kertoo amerikkalaisesta republikaanista, joka veti lippunsa puolitankoon ja käänsi sen ylösalaisin vastalauseena Barack Obaman valinnalle Yhdysvaltojen presidentiksi. Nähtävästi kyseinen henkilö näki maansa joutuneen jonkinlaiseen hätätilaan ja koetun surun ja pettymyksen vuoksi kohteli lippua em. tavalla. Tällaisia lipunkäännöksiä on raportoitu muitakin. http://www.news-...
Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa:
"Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn."
"Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian...
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Sananparsikokoelmasta (http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml) löytyy useita osumia ”Hyviä öitä, kirpuille töitä” – sanonnasta. Aineistot on kerätty 1930-luvulla, vanhimmat ajoitetut ovat v:lta 1932:
” Hyväst, hyväst, hyyviää yötä, kirput syökyööt kaike yötä, lutikat tehkyööt sammuaa työtä. … Toivottavat varsinkin lapset toisilleen iltasella. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932)”. Tämän perusteella sanonta olisi siis nimenomaan lasten perinnettä.
”Hyvveä yötä. Kirpulle ruokoa ja kynsille työtä” on sanottu Kurkijoella (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Loimaalta löytyy muodossa ”Hyvää yätä ja kirpuille paljo tyätä … Sanotaan leikillä. (Loimaa, H. Kankare , 1933)”. Enosta on ajoittamaton maininta ”...
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Kyseessä on laulu nimeltä ”Polkupyörä”, joka on ilmeisesti alun perin yhdysvaltalainen kansanlaulu. Suomentaja lienee Kari Tuomisaari, joskin suomentajasta liikkuu erilaisia tietoja.
Jos haluat laulun sanat ja nuotit, ne löytyvät esimerkiksi teoksista ”Suuri lastenlaulukirja” (Musiikki Fazer, 1984) ja ”Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja” (Warner/Chappell Music Finland, 2000).
Kappale on levytetty useasti. Se löytyy esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
”Aja hiljaa, isi” (2000)
Mieskuoro Weljet: ”Mä kuljen metsätiellä” (2003)
”Muksuboksi” 3 (1997)
”Pienten suosikit” (1991)
