Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi."
Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt.
Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Ainakaan Kallion kirjastossa olevista Taiteilijamatrikkeleista ei kysymiäsi nimiä löytynyt. Myöskään verkossa olevasta Kuvataiteilijamatrikkelista ei löytynyt tietoa mainitsemillasi nimivaihtoehdoilla: http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/etusivu.html
Googlaaminenkaan ei tuottanut tulosta. Sukunimi auttaisi tietysti paljon etsintää, ilman tarkkaa sukunimeä tietoja on hyvin vaikea löytää.
On myös mahdollista, että kyseessä on sen verran tuntematon taiteilija tai mahdollisesti harrastajataiteilija, mikä selittäisi sen, että tietoa on vaikea löytää. Mikäli kyseinen henkilö on ollut Kankaanpäässä vaikuttajahahmoja, voihan tietysti olla että hänestä saattaisi olla maininta esimerkiksi jossakin paikallishistoriassa. Mikäli taas omistat...
Suurin osa Suomen historiaan keskittyvistä yleisteoksista käsittelee myös autonomian aikaa. Tällaisia teoksia ovat mm. seuraavat:
Vahtola, Jouko
Suomen historia : jääkaudesta Euroopan unioniin
Otava, 2003
Meinander, Henrik
Suomen historia : linjat, rakenteet, käännekohdat / Henrik Meinander ; suomentanut Paula Autio
WSOY, 2006
Jutikkala, Eino
Suomen historia
6. uud. p., WSOY, 2002
Ylikangas, Heikki
Suomen historian solmukohdat
WSOY, 2007
Suomen historia 6: Romantiikasta modernismiin, rajamaasta tasavallaksi
Weilin + Göös, 1987
Haku Helmet -tietokannasta hakusanoilla: Helsinki autonomia, antoi tulokseksi mm. seuraavat teokset:
Helsingin kaupungin historia. IV osa, ensimmäinen nide: Ajanjakso 1875-1918
Helsingin kaupunki, 1955
Engman,...
Hei,
Pääkirjaston uutistorilla voi skannata A4 kokoisia dokumentteja varattavalta asiakaspäätteeltämme tai voit lainata kannettavan tietokoneen mihin voimme lainata skannerin mukaan.
Asiakaskoneidemme käyttö, skannaaminen ja kannettavien lainaus on ilmaista.
Pöyry-sukunimi on yhdistetty muinaisskandinaaviseen miehennimeen ”Biur”. Toisen lähteen mukaan sukunimi juontuu tukan laatua kuvaavasta pöyry-sanasta (hiuspörrö, sotkuinen tukka).
Lipsanen-nimi lienee syntynyt isännimestä "lippssonn".
Lähde: Mikkonen Pirjo: Sukunimet
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/t+sukunimet/tsukunimet/1%2C1%2C3%2C…-
Sitaatin alkulähde on Shakespearen näytelmä Richard III (IV näytös, IV kohtaus, säe 70). Kuningatar Margareeta sanoo monologissaan ” Richard yet lives, hell's black intelligencer”. Matti Rossi suomentaa tämän kohdan ”Rikhard elää vielä, hornan musta renki”. Margareetalle Rikhard, joka on tappanut hänen lapsensa, on kaiken pahan ruumiillistuma.
Johan Bäckvallin Saarijärven Paavo -suomennoksessa esiintyvän sanan "sitkaimitten" ("tuli syksy, sivu sitkaimitten / meni vilun vaino vaarallinen / aivan koskematta kultapäihin") perusmuoto on sitkain. Sitkaimet olivat maahan pistettyjä merkkitikkuja, joilla kylvetty ala merkittiin maahan.
"Tähkäpää", joka esiintyy sekä Paavo Cajanderin että Otto Mannisen suomennoksissa, tarkoittaa jyvällä olevaa viljan tähkää.
"Perkas" (Cajander) tulee verbistä perata, joka kirjaimellisesti tarkoittaa jonkin tarpeettoman, tiellä olevan poistamista jostakin, jotta se tulisi käyttökelpoiseksi, pellon, laitumen tms. raivaamista.
"Silkko" (Cajander, Manninen) on petäjän kuoren alaisesta pehmeästä kerroksesta valmistetuista pettujauhoista leivottua hätäleipää...
Kankaat kiertoon -kirja on jo saatavissa HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=kankaat+kiertoon&searchscop…
Hurmaavat kangaskorut -teosta on tilattu HelMet-kirjastoihin 16.1.12, eikä se vielä ole ehtinyt tulla kirjakaupasta kirjastoihin. Tilannetta kannattaa siis seurata HelMet-verkkokirjaston kautta.
Anniina on suomalainen muunnos venäläisestä nimestä Annina, joka Venäjällä tunnetaan Annan hellittelymuotona. Toisen tulkinnan mukaan se on Annasta ja Ninasta muodostettu yhdysnimi. Suomessa nimi yleistyi 1900-luvun puolivälissä. Almanakassa se on ollut vuodesta 1995.
Henriikka ja sen rinnakkaismuodot Henriika ja Henrike ovat suomalaistettuja muotoja ruotsalaisperäisestä nimestä Henrika. Henrika ja sen miespuolinen vastine Henrik ovat lähtöisin saksalaisesta nimestä Heinrich, jonka osat merkitsevät "kotia" ja "mahtavaa" (saksalaisella kielialueella sen naispuolinen vastine on Henrike, josta tunnetaan myös lyhentymä Heike). Suomessa Henriikan muunnoksia ja lyhentymiä ovat esimerkiksi Henna, Henni, Hinni, Henriina, Hinriika ja Hintriikka....
Kyllä, voit pyytää levyt kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Kysy kaukolainauksen hinnoista ja ehdoista kirjastostasi.
Barbi Bentonin Barbi Doll -levy löytyykin Helmet-kirjastosta Kauniaisista, mutta Something new -levystä näyttää olevan vain nimi jäljellä. Levyä löytyy kuitenkin muualta Suomesta.
Helmet-kirjastoista löytyy 6 Heikkilän kirjoittamaa ravintoon liittyvää teosta, kaikkia niitä löytyy myös Espoon kirjastoista.
Mene helmet-sivustolle www.helmet.fi. Kirjoita hakukenttään Heikkilä ja ravinto. Tai hae tekijän mukaan Heikkilä Antti. Valitse haluamasi teos ja katso, mistä kirjastoista teosta löytyy. Vaikka teosta ei omasta kirjastosta löytyisikään tai se on lainassa, voit sen kotikirjastoosi tilata.
Kirjassa Aina uusi muisto: kirjoituksia menneen elämisestä meissä (toimittaneet Katarina Eskola ja Eeva Peltonen, 1997) kirjoittaa Maria Koskijoki artikkelissaan Esine muiston astiana "muistoarvoltaan merkityksellisistä esineistä".
Tästä kirjasta löytyy aiheestasi muutenkin tietoa, ja myös lisää lähteitä. Kirja on Seinäjoen pääkirjaston kokoelmissa:
https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=13274…
Nurmon kirjastosta löytyy myös kirja aiheeseesi liittyen:
Rakkaat ja tarpeelliset tavarat : vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö / Minna Vaininen, Pirkko Routasalo, Timo J. Virtanen (1999)
Mm. muistoesineitä käsittelee myös alla mainittu opinnäytetyö. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
- Kuvista...
Etelä-Haagan kirjastossa ei ole lainattavina suksia ja monoja, mutta Herttoniemen, Roihuvuoren ja Pukinmäen kirjastoista niitä voi lainata.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun hakusanan "sukset" tai "monot", näet, missä näistä kirjastosta suksia tai monoja on paikalla. Tiedoista voit myös tarkistaa lainattavien urheiluvälineiden koot. Suksia ja monoja ei voi varata. Alla on linkki HelMet-verkkokirjastoon.
http://www.helmet.fi/
Kirjastojen yhteystiedot voit katsoa Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Metsätilastollisen vuosikirjan 1997 osiossa: Metsätilakauppojen keskipinta-alat ja -hinnat lääneittäin 1994-1996, löytyy hintatietoja. Sen mukaan keskihinta oli 8300 FIM / hehtaari.
Tilasto perustuu kaupanvahvistajien ilmoituksiin yksinomaan metsätalouden maata yli 2 ha käsittäneistä kiinteistökaupoista.
Tilasto sisältää vain ns. edustavat kaupat: koko kiinteistön tai määräalan kauppa, joka ei ole sukulaisten välinen, kohde on rakentamaton, kaupassa ei ole pidätetty eläkeoikeutta eikä luovutus sisällä irtaimistoa.
Metsätilastollisen vuosikirjan tietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.
Voit etsiä samantyyppistä aineistoa useammallakin tavalla, esimerkiksi näin: Tarkista varaamiesi teosten teostiedoista aineiston kirjastoluokka. Varaamasi aineisto kuuluu Helsingin kaupunginkirjastossa luokkaan 188.1 (elämänohjeet). Kirjoita luokan numero HelMet-hakuun ja käynnistä haku. Saatuasi tuloslistan, voit rajata sen sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan vain CD- tai DVD-aineistoa.
Voit myös etsiä teosten tiedoista asiasanat, joilla on kuvailtu teoksen sisältöä. Niillä löydät lisää samaa aihepiiriä käsittelevää aineistoa. Näiden teosten asiasanoja ovat esim. henkinen hyvinvointi, henkinen kasvu, mielenrauha, elämäntaito. Voit suoraan klikata jotain asiasanoista, ja saat listan teoksista, jotka on...
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy tietoa Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisesta vuosina 2011 – 2014.
Siellä mainitaan mm. että tarkoitus on saada korkeakoulutukseen aidosti uusia opiskelijoita. Yliopistolakiin on ehdotettu lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi ensimmäistä korkeakoulututkintoa suorittamaan hakevien kiintiöinnin omana ryhmänään. Tätä muutosta koskeva Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2012 – eli asia on vasta tulossa päätettäväksi.
Toisaalta todetaan myös että ”koulutusalaa vaihtaville sekä korkeakoulujen välillä ja niiden sisällä siirtyville tarjotaan joustavia tapoja hakeutua uuteen koulutukseen. Entistä useampi uusi opiskelija voi näin aloittaa...
Mikkelin kirjastoista ei valitettavasti löydy tietoja Toivo Käestä. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html löytyy tekijähaulla Käki, Toivo 34 viitettä. Valtaosa Käen julkaisuista on Turun yliopiston kirjastossa, muutamia on Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa.
Ainoa lainattava Käen julkaisu on 16-sivuinen vihkonen Karjalan kaihot : lauluja muistoksi Karjalasta, 1940, jonka voitte tilata lähikirjastonne kautta kaukolainaksi Kuopion Varastokirjastosta.
Esim. Kansalliskirjastossa olevat Käen kirjoitelmat saa pyydettäessä lukusalilainaksi. Kansalliskirjastossa on häneltä myös muutama mikrofilmattu kirjanen.
Tuollaisen listan saa näkyviin HelMet-haulla osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä). Valitse kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Elokuvat”. Klikkaa ”Hae”, niin hakutulokseksi ilmestyy lista kaikista HelMet-kirjastojen lainattavista elokuvista, olivatpa ne sitten VHS-kasetteja, DVD-levyjä tai BD-levyjä. Listaan tosin näyttää tulevan mukaan sellaisiakin elokuvia, joita ei ole kirjastossa enää yhtään kappaletta jäljellä.
Pasilan kirjasvarasto eli HelMet-kirjavarasto on avoinna keskiviikkoisin klo 13–18 aikavälillä 11.1.–23.5.2012. Silloin sinne pääsee itse katsomaan varaston valikoimia ja myynnissä olevia poistokirjoja. Varastoon pääsee Pasilan kirjaston pääoven vieressä olevalla hissillä.
Muuna aikana kirjavarastoon pääsee tutustumaan vain siitä erikseen sopimalla, mutta koko Pasilan kirjaston aukioloajan varastosta saa kyllä kirjoja. Jos huomaat jonkin kiinnostavan kirjan varastossa ja haluat tulla noutamaan sen Pasilan kirjastosta, voit pyytää kirjaa Pasilan kirjaston palvelutiskiltä tai voit soittaa etukäteen varastoon numeroon 09 3108 5230. Puhelimitse varaaminen on maksutonta, kun tulet hakemaan kirjan Pasilan kirjastosta. Tiskiltä tilattuna kirja...
