Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtisalissa on asiakaskäytössä skanneri, jolla voi skannata valokuvia, mutta siinä ei ole telinettä, jolla voi skannata diakuvia. Skannerin voi varata puoleksi tunniksi tai tunniksi kerrallaan, joten koko valokuva-albumin digitoiminen ei helposti onnistu.
Kuulemasi kuuluu sarjaan "väärin kuultuja laulunsanoja", eikä ihme, siksi ripeästi laulun sanat etenevät. Veikko Ahvenaisen säveltämässä ja Veikko Lavin itsensä sanoittamassa Silakka-apajalla-laulussa ei puhuta mystisistä etakoista vaan sanotaan näin: "...eipä voita ihanoita silakoita, vilakoita."
Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta 14.
Elsa Montellista (myös: Montell-Saanio) on yksi kokonainen teos: Arktinen horisontti : jokivarren värjäri Elsa Montell ja hänen taiteensa = Arctic horizon : dyer from the river Elsa Montell and her art / Pirkko Tenkama ja Sisko Ylimartimo. 1998.
Lisäksi hänestä on kirjoitettu sanomalehtiartikkeleita ja artikkeleita mm. Lapin maakuntamuseon museolehdessä Raito 2/1998: Elsa Montell - taiteilija yhtä maiseman kanssa / Kimmo Kaakinen.
Viime syksynä ilmestyneessä suurteoksessa Lapin taide (toim. Kai Linnilä ja Sari Savikko) on myös Elsa Montellista (Amanita 2011).
Näitä kirjoja ei yleensä oteta kirjastoihin, koska ne soveltuvat huonosti kirjastokäyttöön. Harjoituskirjoissa on tiukemmat copyright-säännöt kuin tavallisissa kirjoissa, eli harjoituskirjasta ei saa yleensä kopioida sivuakaan edes omaan käyttöön.
Joitakin viskareille sopivia kirjoja voi löytyä HelMetistä (www.helmet.fi), kun laittaa hakusanaksi puuhakirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=puuhakirjat&searchscope=1&m=1&…
Näitä kirjoja on niin vähän kirjastoissa, että kannattaa kysyä myös kirjakaupoista.
Nimenmuutos ei valitettavasti onnistu netin kautta vaan sinun on käytävä jossain HelMet -kirjastossa valokuvallisen, uudella nimellä varustetun henkilötodistuksen kanssa. Saat uuden kirjastokortin veloituksetta.
Kertaalleen kuoletettua kirjastokorttia ei valitettavasti voi aktivoida uudelleen. Sen sijaan saat kyllä saman tien uuden kortin käymällä jossakin kirjastossa ja ottamalla henkilötodistuksen mukaan. Uuden kortin hinta on kolme euroa.
HelMet-verkkokirjaston kautta asiakas ei itse pysty muuttamaan "Ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Siksi onkin suosoteltavaa, että varausta tehdessä tätä päivämäärää ei käytettäisi, ellei varaaja nimenomaan tiedä, että ei tarvitse lainaa enää tietyn (esim. tenttipäivän) jälkeen.
Kirjaston henkilökunta kuitenkin pystyy kyseistä päivämäärää muuttamaan. Olisin jo nyt saman tien vaihtanut päivän, mutta sinulla näyttää olevan niin paljon varauksia joissa kaikissa tuo päivämäärä on merkittynä, että en tiennyt, mistä varauksesta on kyse. Sinun olisi siis parasta joko ottaa yhteyttä suoraan johonkin kirjastoon ja pyytää muuttamaan päivämäärä, tai, jos lähetät minulle uuden viestin ja kerrot tarkemmat tiedot, niin muutan päivän.
Ystävällisin...
Kyllä voi. Helsingin kaupunginkirjastossa se onnistuu parhaiten kohtaamispaikalla Lasipalatsissa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ . Oulun kaupunginkirjastossa näyttää myös olevan skanneri, http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/tietotekniikkapalvelut1.html .
Voit lainata kaikista Helmet-kirjastoista, eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista. Tarvitset Helmet-kirjastokortin, jonka saat mistä tahansa näistä kirjastoista. Ota mukaan voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus.
Helmet-verkkokirjaston sivuilta löytyvät mm. kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 467 Siik-sukunimistä henkilöä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteiden kautta nimestä ei löytynyt tietoa. Tässä palvelussa samasta sukunimestä on kysytty jo aiemmin. Tämän vastauksen mukaan nimi olisi annettu sotilasnimeksi Hyvärinen-nimiselle, aivan suomalaistaustaiselle miehelle.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=6399d97e-b854-4a2…
http://users.kymp.net/p203472a/sukuseura/arja.html
Vuonna 2010 ilmestyi nimestä kirja: Siikin sukukirja: täältä tullaan (Kokoajat Matti Kilje ja Tauno Siik). Kirjaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston ja muutaman yliopiston kirjaston kokoelmissa. Voit pyytää kirjan kaukolainaksi oman...
Makupalat.fi-palvelusta löytyy puutarha-alan linkkejä:
https://www.makupalat.fi/fi/k/202/hae?category=114296&sort=title&order=…
sekä valikoima
https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/puutarha
Kirja voisi hyvinkin olla Saara Repo-Kaarennon teos Innostu ryhmästä. Valitettavsti kirjan kaikki kappaleet ovat juuri nyt lainassa.
Tässä kirjan tiedot:
Repo-Kaarento, Saara
Innostu ryhmästä : miten ohjata oppivaa yhteisöä.
Kansanvalistusseura, 2007
http://www.helmet.fi/record=b1826034~S12*fin
Muitakin vaihtoehtoja on, esimerkiksi:
Isokorpi, Tia: Tunneälytaitojen ja yhteisöllisyyden oppiminen reflektoinnin ja ryhmäprosessin avulla. Hämeen ammattikorkeakoulu, 2003. http://www.helmet.fi/record=b1638004~S12*fin
Arikoski, Juha: Vastarinnasta vastarannalle : johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, 2007. http://www.helmet.fi/record=b1817643~S12*fin
Työnohjaus - ryhmien ja organisaatioiden kehittämisen välineenä / Kaarina Ranne, Heikki...
Kirkes-kirjastojen (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) yhteisestä tietokannasta löysin nuotin The violin collection : Intermediate to advanced level : 10 pieces by 9 composers, jossa on John Williamsin säveltämä Schindlerin lista -elokuvan teema (Theme from Schindler's list) sovitettuna viululle ja pianolle. Nuotin liitteenä on 2 cd-levyä, joilla on nuotin kappaleiden esitykset ja pianosäestykset. Tämä nuotti löytyy esim. Järvenpään kirjastosta.
Nuotissa Williams, John: For Itzhak Perlman three pieces from Schindler's list on teeman lisäksi kaksi muuta kappaletta elokuvan musiikista viululle ja pianolle sovitettuna: Jewish town (Krakow Ghetto - Winter '41) ja Remembrances. Tämä nuotti on saatavilla kaukolainaksi esim. Tampereen...
Ilmeisesti lumiukkoja on tehty etupäässä leikkimielellä, mutta ne ovat voineet olla myös karikatyyrejä ja eroottista tai poliittista taidetta. Vanhimmat tiedot eurooppalaisista lumiukosta ajoittuvat ilmeisesti myöhäiskeskiajalle.
Harri Nyman on kirjoittanut suomalaisia lumileikkejä käsittelevän artikkelin teokseen Leikin pikkujättiläinen (WSOY 2007). Lumiukkoja käsitellään sivuilla 228 - 232. Nykymuotoisia kolmen pallon lumiukkoja on tehty Suomessa ainakin 1800-luvulla. Klassinen porkkananenä yleistyi vasta 1900-luvun puolivälissä - aikaisemmin ruoalla leikkiminen oli tabu. Lumiukon tyypillinen varustus, harja ja silinterihattu viittaavat 1800-luvun nokikolarin virka-asuun. Nokikolari oli aikoinaan tärkeä ja arvostettu henkilö, ja...
Valitettavasti kirjastossamme olevista etunimikirjoista ei löytynyt Eidiä. Lähimmäksi osumaksi veikkaisin Heidiä,joka on lyhentymä nimestä Adelheid, Adelaide -nimistä. Sana tarkoittaa jalosäätyistä tai -muotoista naista.
Nimen yleisyyttä Suomessa voit tutkia Väestöreksiterin nimipalvelusta
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kirja lienee Richard W.Langen kirja Ikkunallani kasvaa sitruuna ja taatelipalmu, joka ilmestyi 1980. Kirja oli muistaakseni tavallista kirjaa kapeampi.
Korjaamo Teatterista vastattiin, että näytelmän Hannah ja rakkaus ensi-ilta oli Korjaamo Teatterissa 18.8.2011. Näytelmää esitettiin lisäksi loppuvuodesta myös Stoassa. Keväällä 2012 näytelmää esitetään Lahden kaupunginteatterissa. Lahden jälkeen näytelmä vierailee Turun kaupunginteatterissa ja Tampereen Työväen Teatterissa. Näillä näkymin ei ole tulossa enää vierailuja pääkaupunkiseudulla.
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa. Suomenkieliseen almanakkaan nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi.
Sofia on kreikkalaisperäinen nimi, joka tulee kreikan viisautta merkitsevästä sanasta sopheia. Nimeä on kantanut kolme varhaiskristillistä marttyyriä. Tunnetuin heistä on italialainen ylhäisönainen ja leski, jonka tyttäret Pistis (usko), Elpis (toivo) ja Agape (rakkaus) surmattiin julmasti ja joka koki itsekin marttyyrikuoleman. Suomalaisessa almanakassa nimi Sofia (välillä myös muoto Sophia) on ollut 1700- luvun alusta saakka.
Suomessa nimi...
