Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen johtoryhmä on sopinut, että laina-ja uusimiskiellon alaraja on 10 e.
Maksun tarkoituksena on saada aineisto kiertoon toisten käytettäväksi. Myöhästymismaksun välttäminen on helppoa: verkkokirjastossa uusiminen on mahdollista useimmille asiakkaista, ja ellei tätä mahdollisuutta ole, käy uusiminen myös puhelimitse.
Vuosien 1993 ja 2004 versiot poikkeavat jonkin verran toisistaan. Vuoden 1993 kirjassa mm. hintatiedot on ilmoitettu markkoina ja tietysti sen ajan hintatason mukaan. Vuoden 2011 kirja on toinen painos vuoden 2004 painoksesta. Se on pehmeäkantinen, toisin kuin edellinen painos, mutta sisällöltään sama.
Anki Lindqvist osallistui vuonna 1972 sooloartistina Syksyn Säveleen. Kilpailussa hän esitti laulun ”Ei toivu milloinkaan”, joka on Valto Laitisen sävellys ja Saukin sanoittama. Kappale sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, ja sävelmä julkaistiin levyllä vain parin eri esittäjän kokoelman yhteydessä ja on jäänyt tuntemattomaksi levytykseksi artistin tuotannossa http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/viihde/syksyn_savel/taust…
Kyseisen laulun tiedot on tarkistettu Suomen kansallisdiskografia Violasta, josta selviää että ”Ei toivu milloinkaan” löytyy äänitteenä, mutta nuottijulkaisua siitä ei ole julkaistu.
Carolan esittämä ”Vuoriston kellot” sisältyy nuottijulkaisuun ”Ei auta muu”, jonka saatavuustietoja ei kuitenkaan löydy Viola –...
Ei valitettavasti ole. Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta löytyvät kuulokuvan tiedot:
Vanhan talon arvoitus : seikkailukuulokuva / tuottaja, käsikirjoitus, kansikuva ja toteutus: Pekka Karttunen.
Julkaistu:Kauhava : Kasettituotanto S. Aaramaa, 1986.
Ulkoasu:1 C-kas. (42 min)
Ainoa kirjastossa, jossa se on ja, jossa sitä voi lukusalilainana käyttää on Kansalliskirjasto:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Laajin kaupunginkirjaston puutarha-alan tietokirjakokoelma on Pasilan kirjastossa. Se on myös Helmet-kirjastojen laajin kokoelma. Helmet-kirjastoista seuraavaksi suurimmat kokoelmat on Sellon kirjastossa ja Tikkurilan kirjastossa.
Saat luettelon Helmet-kirjastojen kirjoista kirjoittamalla Helmet-haun tarkennettuun hakuun puutarhanhoito, valitsemalla aineistoksi kirjan ja kokoelmaksi tietokirjat. Luettelo muuttuu hieman, jos hakusanasi on toinen, esim. puutarhat:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Ensimmäinen Elviksen viidestä Golden/Gold Records –kokoelmista RCA –levy-yhtiölle on nimeltään Elvis´ Golden Records. Se julkaistiin LP-levynä v. 1958 ja CD-muodossa 1980-luvulla. 1997 ilmestyi levystä kuudella kappaleella täydennetty versio. http://www.elvisspecialties.com/catalog/elvis__gold_records_volume_1_me…
http://en.wikipedia.org/wiki/Elvis'_Golden_Records
Helmet-kirjastossa on saatavana molemmat versiot. Alkuperäinen http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1462209
ja uudempi bonusraidoilla täydennetty remasteroitu versio http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1716328
Tässä kaksi ehdotusta kaivatuksi kirjaksi.
Buchanan, Heather S.: Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY 1988, julkaistu myös kahden tarinan kokoelmassa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä, WSOY 1995)
Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/) Onnet-tietokanta kertoo jälkimmäisestä kirjasta näin: "Kaksi kertomusta Jorista ja Matildasta, pienistä hiiristä. Ensimmäisessä ne menevät naimisiin ja lähtevät etsimään kotia. Koti löytyykin hylätystä nukkekodista, jonka hiiret siivoavat perusteellisesti. Hiirille syntyy lapsia ja ne tutustuvat muihin hiiriperheisiin. Toisessa kertomuksessa vaarana on kissa, joka estää hiirilapsilta koulunkäynnin. Jori keksii ratkaisun: kelluvan koulun."
Piers, Helen: Hiiri etsii kotia...
Kaarina Helakisa on riimitellyt "Little Tommy Tucker" -lorun suomeksi. Loru on suomenkieliseltä nimeltään "Pikku Tommi Takala" ja se löytyy esimerkiksi teoksista "Lasten kultainen riimikirja" (Otava, 1993) ja "Hanhiemon runoja" (Otava, 2000).
Loru alkaa näin:
"Pikku Tommi Takala
laulaa, jotta saisi ruokaa."
Saat koko lorun sähköpostiisi.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Lähde:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Sähköisen eräpäivämuistutuksen lainojen erääntymisestä saat milloin tahansa kirjastosta. Ota mukaan kirjastokorttisi ja jokin, millä voit todistaa henkilöllisyytesi (ajokortti, passi, henkilötodistus). Saat saman tien oikeuden eräpäivämuistutukseen.
Muistathan jatkossa ilmoittaa kirjastoon, jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu. Pidä myös huolta, että sähköpostilaatikkosi ei ole täynnä eikä roskapostisuodattimesi estä kirjaston ilmoituksia.
Dostojevskin teoksista viisi tärkeää ovat Rikos ja rangaistus,
Keskenkasvuinen, Idiootti, Riivaajat, Karamazovin veljekset.
Nämä kaikki löytyvät venäjän kielisinä Helsingin kaupunginkirjastosta.
Voit vaihtaa oletusnoutokirjastosi kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Kirjautumisen jälkeen valitaan vasemman valikkosarakkeen kohta "muuta tietojasi", jonka kohdasta "noutokirjasto" vaihdetaan haluttu noutokirjasto. Oletusnoutokirjaston voit vaihtaa myös kirjastossa.
Raaseporin kirjastossa näyttäisi kyllä olevan Felicia Feldtin teos Felicia försvann. Teos on saatavilla ainoastaan ruotsinkielisenä, eikä sitä näyttäisi olevan vielä suomennettu.
Raaseporin kirjaston Lukas -tietokanta: http://lukas.verkkokirjasto.fi/web/arena
Helsingin kirjastoista voit digitoida äänitallenteita Myllypuron mediakirjastossa sekä Kirjasto 10:ssä. Molemmissa paikoissa saa opastusta laitteiden käyttöön.
HelMet-kirjastojen palveluhakemisto: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Nurminen kuuluu 1800-luvun lopun uusiin nimiin. Se oli vielä 1900-luvun alun sukunimien otossa melko suosittu. 1900-luvun alussa Nurmisia asui linjan Kotka - Jyväskylä - Pori länsi- ja eteläpuolella lähes joka pitäjässä, runsaimmin Jämsässä, Hartolassa, Sysmässä, Hollolassa, Tampereen seudulla ja Nurmijärvellä. Sen sijaan 1800-luvun puoltaväliä vanhempia tietoja ei juuri ole: Jac. Nurminen 1848 Rautalampi. Nimen sisällön osalta viitataan kantasanaan nurmi. Nurmi yleistyi erityisesti 1800-luvun lupulla ja 1900-luvun alussa. Nurmi tunnetaan vanhana kylännimenä sekä talonnimenä. Nimen oletetaan pohjaavan nurmi-sanan yleiskieliseen merkitykseen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo. Sukunimet. Otava 2000, Uusi suomalainen nimikirja. Otava 1988
Kyselimme asiaa tutulta kalastajalta, joka kertoi, että lasipallot liittyvät kaikkeen kalastukseen missä on ollut passiivisia pyydyksiä. Yksittäisiä lasipalloja on voitu käyttää pyydyksen pitämiseksi välivedessä. Useamman lasipallon rypäs salon ympärillä on ollut kuulemma pyydysmerkki. Narupunos ympärillä estää pallojen rikkoutumisen useamman pallon systeemissä, ja siitä on pallo ollut myös helppo laittaa kiinni pyydykseen. Salossa oli kuulemma alhaalla paino lasikuulanipun keskellä ja salon yläosassa lippu jossa oli laivan numero. Konsultoimamme kalastajan mukaan ainakin Norjassa lasipalloja käytettiin vielä 1960-luvulla, mutta sittemmin muovi syrjäytti lasin.
Käyttökielto on kaiken kaikkiaan varsin ongelmallinen asia. Kirjastoissa tähän turvaudutaan verrattain harvoin. Tavallisimmat syyt ovat ilkivalta tai toisten asiakkaiden ahdistelu.
Käyttökieltoja ja niiden soveltamista kirjastoissa tutkineen Päivi Savinaisen mukaan suurin ongelma on se, ettei käyttökielloilla ole lainsäädännön tukea: Kirjastolaissa ei määritellä eikä mainita käyttökieltoa rangaistuksena, joten kirjastoilla ei ole oikeuksia antaa käyttösäännöissään sitä koskevia määräyksiä. Koska kaikille pitäisi kuitenkin taata tasapuolinen oikeus kirjastonkäyttöön, käyttökielto on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ratkaisu. Sitä paitsi, mielipiteet käyttökieltorangaistuksen hyödyllisyydestä vaihtelevat. Lisäksi käyttökiellon toteutumista...
Siltä se kyllä vaikuttaisi. Suomen Kansallisbibliografia Fennican mukaan Alexander Popen teoksia ei ole suomennettu. Joitakin yksityisiä runoja löytyy suomennettuna, Linkki maailman runouteen -käännösrunotietokanta listaa seuraavat suomennetut runot: "Heloise Abelardille" (katkelma), "Kaikkien rukous", "Onni", "Oodi yksinäisyydelle", "Taivaan tulen kipuna".
Runoutta yleensäkin suomennetaan suhteellisen vähän ja käännetyt runot on usein julkaistu yksittäisinä antologioissa tai kirjallisuuslehdissä ja siksi niitä on toisinaan vaikea jäljittää.
Lähteet:
Linkki maailman runouteen:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/linkki_maailman_runouteen.htm
Fennica:
https://finna.fi
