Tätä pitää kysyä videovuokraamoista (esim. Makuuni) tai kaupoista, joissa myydään dvd:eitä. Jos ei elokuvaa löydy kaupoista tai vuokraamoista, sen voi lainata pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Martti Haavion tuotannosta löytyy lukuisia eläinaiheisia runoja ja satuja.
Pieni aarreaitta 3, Runoaitta teoksesta löytyy ”Kanilaulu” –niminen lastenruno.
Haavion Iloista lorukirjaa voisi myös tutkailla.
Teosten saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/fi-FI
Koska julkaisuajankohta ja lehti ovat epäselviä, artikkelia voi hakea ainoastaan tekijän, artikkelin nimen tai kohdehenkilön perusteella esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1
Tyrnävän peilipojasta eli Armas Pasasesta hakusanana voi käyttää esimerkiksi peilipoika, jolloin vastaukseksi tulee 15 viitettä. Myös Armas Pasasen nimelle voi hakea. Lisäksi kannattaa testata myös tekijää Pentti Portaankorvaa. Valitettavasti haun tulokset eivät vastaa kysymykseesi suoraan, mutta näistä lehtiartikkeleista voi löytyä viitteitä hakemaasi artikkeliin.
Muita lehtiartikkeleiden viitetietokantoja ovat Aleksi ja Arto, mutta hakutulokset näihin tietokantoihin eivät tuottaneet tulosta....
Helmet –kirjastoissa aikuisten aineiston varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa. Lisätietoja kirjaston käytöstä
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647)
Keplo Leutokalman viidennen osan piti tosiaan ilmestyä jo tämän vuoden puolella suomeksi, mutta ilmestyminen on siirtynyt vuoden 2013 alkuun. Kirjan suomenkielinen nimi tulee ilmeisesti olemaan Jäänteiset.
Lähteet:
http://www.risingshadow.fi/keskustelut/index.php?topic=6136.0
https://www.facebook.com/pages/TAMMI/182101125174279?fref=ts (Espoon Fantasian kysymys)
Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin.
Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia.
Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa.
Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
Emme valitettavasti löydä kirjaa suomalaisten kirjastojen kokoelmatietokannoista. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oheisella lomakkeella. Kaukolaina pohjoismaista maksaa 4 €. Muualta ulkomailta tilattu laina maksaa 14,00-25,00 €/kpl.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Runon nimi on Puhelimessa ja sen on kirjoittanut Helli Hannula. Runo alkaa: "Soi Hanhelan puhelin: "Tirr-rirr-rii!" Emohanhipa hätään nyt kiirehtii." Runo löytyy esim. kirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava). Kirjan on toimittanut Kaarina Helakisa. Sen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1980. Runo löytyy myös joistakin vanhemmista kirjoista, esim. seuraavista: Koivu, Rudolf: Rudolf Koivun lukukirja (1977), Penttilä, Aarni: Hyvästi, aapiskukko ja Salo, Aukusti: Meidän lasten elämää (1935).
Lisää lähteitä voit löytää Lastenkirjainstituutin (http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietokannat) Onnet-tietokannasta (http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm), josta voi etsiä myös yksittäisiä runoja ja...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa vanhat Turun Sanomat ovat mikrofilmeillä, joita on mahdollista lukea Pääkirjaston Uutistorilla. Uutistorilla on myös mahdollista skannata mikrofilmiltä A4-kokoisia alueita, joita voi tallentaa omalle muistitikulle tai tulostaa hintaan 0,20€/kpl. Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Lukulaitteet toimivat itsepalveluperiaatteella ja Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Lainoja voi olla yhteensä 40 kappaletta. Cd-levyissä ei ole erillistä rajoitusta, joten niitä voi olla lainassa tuo 40 kappaletta, jos muita lainoja ei ole.
Vielä 1800-luvulla hautaustoimitukset jaettiin neljään ryhmään: julkiseen, hiljaiseen, paheelliseen ja häpeälliseen hautaukseen. Vuoden 1869 Kirkkolain 88 pykälässä säädetään, että ”se jostakin seurakunnasta kuollut, josta ei tiedetä kuka hän on taikka missä hänen oikea kotonsa on ollut” haudataan hiljaisuudessa. Hiljaisen haudansiunaamisen toimittaa pappi, mutta ilman minkäänlaisia menoja, puheita, saarnaa ja kellojen soittamista. Tämä pykälä kumottiin 1910. Tuntemattomien ruumiita haudattiin nälänhädän ja koleraepidemian aikana joukkohautoihin. En onnistunut selvittämään mitä tuntemattomien haudoille oli kirjoitettu. Lähteitä: Pentikäinen, Juha : Suomalaisen lähtö, 1990. s. 126- , Levähdyspaikka : Vantaan seurakuntien hautausmaat...
Värien nimet oranssi ja lila eivät vielä 1900-luvun alkupuolella olleet kansankielisiä nimityksiä. Niitä ei edelleenkään käytetä niinkään adjektiivien tapaan vaan substabtiivisesti, eli juuri esimerkkiesi tapaan puhutaan oranssinvärisestä autosta eikä oranssista autosta. Lilalla värillä on myös monia synonyymeja kuten violetti, purppura tai kretliini. Tiedon lähteenä on Mauno Kosken perusteellisesti suomen kielen värien nimityksiä käsittelevä kirja Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä (1983).
Oranssi on 1800-luvulla tarkoittanut suomen kirjakielessä appelsiinia, ja lilan synonyymi violetti taas liittyy ranskan kielen orvokkia tarkoittavaan sanaan violette. (Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004).
Hyviä...
Lainasi ovat ehkä myöhässä tai niihin on tehty varauksia.
Järjestelmässä voi esiintyä myös tilapäisiä teknisiä häiriöitä.
Lainoja voi uusia myös puhelimitse sekä asioimalla kirjastossa.
Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita.
Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/radion_valiaikamerkki_32015.html#…
Käytetyn asunnon kaupasta on teos: Keskitalo, Petri: Käytetyn asunnon kauppa, 2012.
Omakotitalon kauppaa sekä myyjän että ostajan kannalta käsittelee kirja: Leena Linnainmaa, Marianne Palo: Omakotitalon kauppa, 2005.
Lakitietoa on seuraavissa:
- Kiinteistölainsäädäntö, 2011
- Nevala, Tapio: Asuntokauppalaki, 2011
Tietoa Internetissä esimerkiksi sivustolla Suomi.fi
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/ . hakusanoilla kiinteistöt kauppa löytyy tietoa asiasta, mm. maakaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540
Kuluttajaviraston internetsivut
- http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/910e41ce-debb-40b2-9bb0-478dfe46dcf…
http://www.asuntosuomi.fi/asunnon-kauppakirja/
Vanhat tietokonepelit ovat valitettavasti hävinneet kirjaston kokoelmista jo aikoja sitten. Itse Oulunkylän kirjastossa pitkään työskennelleenä en muista tuolta ajalta meiltä muuta ”ankkapeliä” kuin Duck City. http://www.youtube.com/watch?v=YTuy50II6ks
Sen sisältö ei kyllä taida ihan vastata kuvaustasi. Kyseessähän taitaa olla jonkinlainen tasohyppelypeli. Nettihakukaan ei tuottanut varsinaisia osumia. Vähän kuvausta muistuttava peli on Maui Mallard vuodelta 1996, jossa seikkailee Aku Ankkaa muistuttava hahmo. Tosin en muista, että kirjastossamme olisi ollut juuri tämä peli. http://www.youtube.com/watch?v=Ta6HsdyVNM8&feature=related Youtubesta löytyy kyllä klippejä vanhoista peleistä, joten kannattaisi hyödyntää sitä. Netistä voisi...
Suomalaiset yleiset kirjastot säilyttävät Keltainen pörssi -lehteä vain muutamia viikkoja tai kuukausia. Lehteä säilytetään pitempään Kansalliskirjastossa Helsingissä ja Oulun yliopiston kirjastossa. Lehdet ovat näissä kirjastoissa kuitenkin vain lukusalikäytössä, eli niitä ei saa kotilainaan.
Tässä Kansalliskirjaston yhteystiedot
Postiosoite
Kansalliskirjasto
PL 15
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Käyntiosoite
Unioninkatu 36
Yleisneuvonta
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Internet: http://www.kansalliskirjasto.fi
Heti aluksi on huomioitava, että tämän palvelun vastaajat eivät ole ammattilaisia laintulkintaa koskevissa kysymyksissä.
Teoksen tekijällä on yksinoikeus määrätä teoksestaan erikseen säädetyin rajoituksin. Tärkeä rajoitus on sitaattioikeus eli jos teos on julkistettu, siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (tekijänoikeuslaki). Tällöin on lähde mainittava. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#p22 Jos siteerataan ilman, että lähde mainitaan kyseessä on tekijänoikeuden loukkaus. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu mitään nimenomaista ala- eikä ylärajaa. Olennaista on, että siteeraaja on tekemässä omaa teostaan ja että sitaatilla on asiallinen yhteys teoksen sisältöön....
Nykyään sadassa grammassa mustamakkaraa (alunperin "kuuma sian verimakkara") on 214 kilokaloria eli 907 kilojoulea energiaa, 9 g proteiinia, 17,5 g hiilihydraattia, 12 g rasvaa (josta tyydyttyneitä rasvahappoja 4,8 g), 0,5 g kolesterolia ja 0,6 g natriumia. Lisäaineita mustassamakkarassa ei ole. Sen lihapitoisuus on 40%, suolaa mustassamakkarassa on 1,4%. Vielä 50-luvulla mustanmakkaran rasvapitoisuus oli jopa 30% valmistuksessa käytetyn rasvaisen peräsuolen vuoksi. Nykyinen mustamakkara paistetaan tavallisesti ohutsuolessa.
Mustamakkaraa on väitetty terveelliseksi. Ruoan terveellisyys tosin tuntuu nykymaailmassa olevan niin suhteellinen asia, että varmasti tästäkin löytyy eriäviä näkemyksiä.
Lähde:
Olli Helen & Matti Pitko, Mustaa!
