Pääkirjastoon tulee seuraavat lehdet, jotka voisivat sinua kiinnostaa:
Kasvatus (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1970 alkaen)
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Lapsen maailma (on vuodesta 1989 alkaen)
Nuorisotutkimus (säilytetään kymmenen vuotta)
Nuoristotyö (säilytetään kymmenen vuotta)
Opettaja (säilytetään jatkuvasti, on vuodesta 1974 alkaen)
Sammonlahteen tulee:
Koululainen (on vuodesta 2009 alkaen)
Voit tutkia tarkemmin kirjaston lehtilistaa kotisivullamme http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Leht…
Lehtien uusinta numeroa ei saa kotilainaan, muuten lehdet ovat lainattavissa. Laina-aika on kaksi viikkoa.
Ei tarvitse. Esimerkiksi meillä pääkaupunkiseudulla HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä todetaan kirjastokortin hankkimisesta seuraavasti:
Henkilökohtaisen kirjastokortin, lainausoikeuden ja tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kortin saat, kun ilmoitat osoitteesi ja esität kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite.
Tervetuloa siis asiakkaaksi!
Ehdotamme seuraavia Helsinki-aiheisia romaaneja:
Aho Elisabeth: Sisar
Latvala Riitta: Taivaanrantojen maalari
Mustonen Enni: romaanisarja jonka ensimmäinen osa on Nimettömät
Rajala Panu romaanitrilogia: Senaatin ratsumies, Ratsumiehen rakkaus ja
Kuningasajatus
Saisio Pirkko: Sisarukset
Tre Herrar: Herra Corpwieth herrasmiessalapoliisi
Waltari Mika: Appelsiinin siemen, Isästä poikaan, Surun ja ilon kaupunki, Suuri Illusioni
Winckelman Barbara: Kaupunki kapinassa
Kysymykseen muun Suomen elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta on vastattu aikaisemmin:
"Tässä muutamia aikakausromaaneja suomalaisesta elämänmenosta 1900-luvun alkupuolelta: Järnefelt, Arvid: Veneh'ojalaiset. (vuosisadan vaihde, torpparit, sosialismi, kapitalismi) Laakkonen, Pauli:...
Tieto löytyy esim. teoksesta Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988. Professori Ilmari Krohnin (1867-1960) mainitaan olevan ensimmäinen kristillisesti kastettu Ilmari.
Käsittääkseni koko maailmaa käsittävää etunimitilastoa ei ole käytettävissä. Suomen osalta Jesse-nimen esiintymistä voi tutkia osoitteessa http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Jesse-nimi on suosittu ainakin USA:ssa. Esimerkiksi internetistä löytyvän tilaston http://names.mongabay.com/male_names_alpha.htm mukaan Jesse-nimeä on Yhdysvalloissa 304923 kappaletta. Toisella sivustolla http://howmanyofme.com/search/ Jesse-haku löytää yli 340000 Jesseä.
Palvelu ei valitettavasti toistaiseksi ole käytössä, koska sovellusta joudutaan vielä kehittämään. Tavoitteena on, että verkkokirjaston tulevassa uudessa versiossa myös tämä palvelu on käytössä.
Walt Whitmanilta on suomennettu nämä teokset. Niistä kannattaa katsoa, olisiko siellä kyseistä runoa. Kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. Pääsin katsomaan vain kokoelman Tähtien väri, ja siellä kyseistä runoa ei ole. Mutta tässä nämä muut:
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Valitut runot / Walt Whitman ; suomentanut Markus Jääskeläinen
JULKTIEDOT Turku : Sammakko, 2007
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohonlehtiä / Walt Whitman ; suom. Viljo Laitinen
JULKTIEDOT [Turku] : Vilho Laitinen 1954
TEKIJÄ Whitman, Walt
TEOS Ruohoa : runoja / Walt Whitman ; suom. Arvo Turtiainen
JULKTIEDOT Helsinki : Tammi, 1965
TEOS Kuka on nähnyt tuulen? : runoja ja satuja maailmalta / lukijoiden huvitukseksi kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas ; kirjan...
Tuija Lehtisestä löytyy tietoa esimerkiksi kirjasta: Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän : Plättä-voittajat 1975-1995, joka on ilmestynyt vuonna 1997 ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2, jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuonna 2003. Lisäksi Tuija Lehtinen kertoo itsestään Suomen nuorisokirjailijat -nettimatrikkelissa http://www.nuorisokirjailijat.f/main.php?s=k&k=24 Samassa nettimatrikkelissa on mainittu myös joitakin vanhempia kirjoja, joissa käsitellään Tuija Lehtistä ja hänen tuotantoaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/leh… kerrotaan myös kirjailijasta. Tuija Lehtisen haastatteluja aikakauslehdissä löytyi Aleksi -tietokannasta kaksi:...
Yrjä Kallisesta ilmestyi viime vuonna Matti Salmisen tekemä elämänkerta Yrjö Kallisen elämä ja totuus (Like, 2011). Kirjasta ilmenee , että Kallinen siunattiin Taivallahden kirkossa ja haudattiin Espoon vanhalle hautausmaalle.
Aulis J. Alasen kirjoitus "Lapuan 'noidat'" sisältyy Kytösavut III -julkaisuun vuodelta 1947. Siinä käsitellään myös Sanna Fossia. Kirja on lainattavissa Vaasan kaupunginkirjastosta:
https://kirjasto.vaasa.fi/
Kuurtanes-seuran Joulu -lehden numerossa 45 / 1998 on artikkeli "Sanna Fossi, luonnonparantaja". Tätä artikkelia voi tiedustella kirjaston kaukopalvelun kautta. Lehti on Seinäjoen maakunta-aineistoa eikä siksi ole lainattavissa, mutta artikkelista voi mahdollisesti saada kopion.
Laulun sanat löytyvät Riina Salon ja Inkeri Simola-Isakssonin kirjasta Tonttu lähti matkaan, jonka liitteenä olevassa cd:ssä laulu on myös laulettuna nimellä: Pikku tonttu soittaa.
Se tarkoittaa sitä, että kyseisestä kirjasta / elokuvasta / cd-levystä jne. on tehty kaikkiaan 83 varausta. Sinun edelläsi jonossa on vielä 76 lainaajaa. Eli olet jonossa kohdassa 77. Luku muuttuu sitä mukaa kuin varausjono etenee. Voit seurata siitä, milloin varaus tulee sinulle.
Arviointi on hieman vaikeaa. Pitäisi tietää, kuinka monta kappaletta kaiken kaikkiaan kyseistä aineistoa on ja kuinka paljon on bestsellereitä (mikäli on kyse kirjasta). Jokainen lainattava kirja saattaa olla lainassa neljä viikkoa, elokuva taas viikon. Aineiston siirtymiseen lainaajalta toiselle on laskettava noin viikko. Kun ottaa huomioon kaikki nämä seikat, voi saada arvion siitä, kuinka pian saa varauksen käsiinsä.
Voit tehdä kaukolainapyynnön oheisesta linkistä aukeavan lomakkeen kautta:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
kaukolainaksi voi tilata aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.
The Open Clip Art Library -sivustolla (http://openclipart.org/) on vapaasti käytettäviä kuvia. Mikko Ussan OpenOffice -kirjassa (Docendo 2010) on osio "Kuvien käyttö asiakirjassa".
HelMet-kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia, jos niillä on kirjastolle käyttöä. Käyttöä on, jos ko. kirjat ovat suhteellisen uusia (yleensä alle 10 v.) eikä niitä ole ennestään lahjoittevalla kirjastolla. Vantaalla voidaan ottaa vastaan kirjalahjoituksia sillä edellytyksellä, että jos kirjasto kirjat tarkistettuaan ei halua ottaa niitä omiin kokoelmiinsa, ne voidaan myydä tai panna esim. kirjakierrätyspisteeseen kiertämään.
Alla aiheeseen liittyviä ehdotuksia:
1. Einari Vuorelan runoissa metsä esiintyy usein. Helvi Juvosen runossa Tuohilippi ja lähde mennään metsään toukokuun eli valoa on. Mirkka Rekolaa kannattaa selata esim. Vihreä hämärä, varmaan Eila Kivikk'aholtakin löytyy...
2. Tulee mieleen myös Maila Pylkkösen tuotanto. Pylkkösen kootuista runoista löytyy mm. seuraavia alkuja: "Kun seison selin aurinkoon" ja "Metsä on joka suuntaan"
3.Lassi Nummen kokoelmassa Matkalla niityn yli on useampikin runo metsäniityistä. Lassi Nummi puhuu runoissaan usein metsän valosta. Heti, melkein heti (1980)-teoksessa esim. "Yhtäkkiä metsä on korkea":
--että kun tulen aukiolle, pilvien loputon harmaus on valoa. Pelkkää valoa. Kannattaa siis katsoa Lassi Nummen tuotantoa...
