Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Hei!
Lehti löytyy paperimuotoisena Haapaveden kirjastosta ja mikrofilminä Oulun kaupunginkirjastosta. Mikä haluat kopion artikkelista pdf-tiedostona tai paperikopiona, voit ottaa yhteyttä jompaan kumpaan kirjastoista. Haapavesi: kirjasto(at)haapavesi.fi tai 044-7591256. Oulun kaupunginkirjasto: 044 703 7331 tai tietopalvelu.kirjasto(at)ouka.fi
Kysyn asiaa kirjastovirkailijatyöryhmän suunnasta, ja sieltä kerrottiin, että Kirjastovirkailijapäivät järjestään joka toinen vuosi. Koska ne olivat vuonna 2014, seuraavat päivät järjestetään vasta 2016. Paikkaa tai tarkkaa aikaa ei ole vielä päätetty, mutta niitä suunnitellaan parhaillaan.
10.6.2015 pidetään Seinäjoella aamupäivällä kahden tunnin tapaaminen ajankohtaisesta aiheesta ”Virkailijan muuttuva työnkuva – tulevaisuuden tuhattaitoinen moniosaaja?”. Kirjastovirkailijaryhmä on mukana myös Seinäjoen valtakunnallisilla kirjastopäivillä 10.–12.6.2015.
Kirjastovirkailijatyöryhmän sivut löytyvät osoitteesta http://suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/kirjastovirkailijatyoryhma/.
Voisiko olla kyseessä Viisi pientä koiranpentua –kirja tai Gunilla Bouvin-Hanssonin Turre ja Tirre, joka nimen perusteella olisi voinut olla oikea. Tuntisiko joku lukijoista tämän kirjan?
Saunan historiasta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
- Tuomo Särkikoski: Kiukaan kutsu ja löylyn lumo : suomalaisen saunomisen vuosikymmeniä
- Risto Vuolle-Apiala: Savusauna : ennen ja nyt
- Marketta Forsell: Saunan taikaa : tarinoita, tietoa, tunnelmia
Lisää voit hakea käyttämällä HelMet-haussa hakusanoja saunat historia.
Saunaseuran sivuilta löytyy lisää luettavaa
http://www.sauna.fi/
Jos ihan lyhyt versio saunan historiasta riittää, niin suomenkielisessä Wikipediasta löytyy sellainen:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sauna
Kaivattu kirja lienee saksalaisen naturismin merkkihenkilöihin kuuluvan Richard Ungewitterin Alastomuus historiallisessa, terveydellisessä, siveellisessä ja taiteellisessa valaistuksessa.
Värssy on käännös Hjalmar Procopén runon De bortgångna toisen säkeistön lopusta (teoksessa I sanden : dikter (Helsingfors 1915).
”De hafva gått men stå oss än så nära,
är tusen trådar binda oss vid dem,
och stegens återljud af våra kära
vi höra tydligt än I våra hem.”
Eino Leino on kääntänyt joitakin Hjalmar Procopén runoja suomeksi. mutta tämän runon tai runon osan kääntäjästä en löytänyt tietoja. I sanden -kokoelmaa ei ole käännetty suomeksi. Runon alkuperäinen monikkomuoto on tässä käännöksessä muutettu yksiköksi, ilmeisesti jotta se sopisi paremmin muistovärssyksi.
Hei!
Valitettavasti virallista historiikkia Loviisan seudun sotaveteraaneista ei ole olemassa. Mutta kaipaamasi tieto saattaa löytyä seuraavista julkaisuista:
Kull, Magnus: Trettio år av krigsveteranarbete i Lovisa, 1998 (8 s.)
Isaksson, Carola: Pernå krigsveteraner 1976-2006, 2006
Lapinjärven veteraanikirja, 1999
Husman, Carl-Henrik: Minnen från krigstiden 1939-45, 2005 (käsittelee Liljendalia)
Stjernschantz, Göran: Södra Finlands krigsveterandistrikt, 1997
Pernå i fosterlandets försvar, 1991
Yllämainitut julkaisut on lainattavissa Loviisan kaupunginkirjastosta, Kuningattarenkatu 24, 07900 Loviisa.
Puh: 044 723 0242
Saksankielistä alkutekstiä ei ole. Schützin sävellyksen löysi kätköistään Harald Andersen, ja Asunta teki suomennoksen norjalaisen Magnus Brostrup Landstadin tekstiin, jonka Edvard Evers ruotsinsi ja joka on nykyisessä suomenruotsalaisessa vk:ssa nro 8. Laulun teksti alkaa säkeistöstä 2. Riikinruotsalaisessa numero on 424 ja siellä säkeistöt ovat ilmeisesti viimeisimmän muokkaajan jäljiltä eri järjestyksessä. Sävellyksen ja tekstin yhdistäminen johtuu siitä, että runomitta on sama kuin Schützin säveltämässä, jonka tekijästä ja sisällöstä ei ole tietoa, tai se saattaisi olla yksi psalmiparafraaseista? Jos siis tekstin alkuperästä halutaan tieto, niin tekijä on M.B.Landstad ja vuosi 1861, ruotsintaja E.Evers 1902. Ja sitten Asunta joskus 50-...
Ruotsalainen toimittaja, kirjailija ja kääntäjä Staffan Skott julkaisi vuonna 2000 kirjan nimeltä Lenins älskarinna och andra ryska öden. Se on suomennettu nimellä Leninin rakastajatar ja muita venäläisiä kohtaloita (Atena, 2002). Myös Larisa Vasiljevan Kremlin naiset (Otava, 1994) käsittelee neuvostojohtajien puolisoita.
Vastaus riippuu sitä, mitä tarkoitetaan, kun sanotaan, että paikallinen teatteriyhdistys tai kansalaisopiston kurssilaiset ovat "tehneet" näytelmän.
Lain näkökulmasta kysymys on ensinnäkin siitä, kuka on kirjoittanut näytelmätekstin. Julkaisemattoman näytelmän julkiseen esittämiseen tarvitaan kirjoittajan tai kirjoittajien lupa, ei muuta. Jos näytelmä on julkaistu tai kirjoittaja on tehnyt esitysten valvomisesta sopimuksen, esityslupia myöntää Suomen Näytelmäkirjailijaliitto (http://www.sunklo.fi).
Kun tässä tapauksessa kyseessä ei ole näytelmän vaan näytelmästä tehdyn tulkinnan eli esityksen julkinen esittäminen, tarvitaan erikseen vielä lupa joko kaikilta esiintyjiltä tai jos he ovat luovuttaneet oikeutensa ko. yhdistykselle tai...
Hei!
Koska hän on kuollut niin lain mukaan avioliitto on purkautunut eli entinen on, kauniimmin sanottuna edesmennyt
kts laki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234
Hei!
Teoksesta, jota ei ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, voi tehdä hankintaehdotuksen kirjaston nettisivun ylälaidan hakemiston A-Ö kohdasta hankintaehdotus,
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista hakea kyseisestä aiheesta tietoa Web-Origossa muun muassa hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol*.
Esimerkiksi seuraavat amerikansuomalaisia käsittelevät teokset kuuluvat Pieksämäen kokoelmiin:
Aaltonen, Markus: Ameriikan Antti
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti
Yli-Olli, Marjatta: Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muistelukerronta Pohjanmaalla
Lisäksi Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen uutuusteos Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, 2014) sisältää useita lähdeluetteloita ja runsaasti tuoretta tietoa aiheesta. Kirjaa ei ole Pieksämäen...
Sibeliuksen säilyneistä passeista löytyy tieto säveltäjän pituudesta. Passeissa mitta vaihteli yleensä välillä 176-177 cm. "Suurimmillaan" Sibelius oli johtaessaan seitsemättä sinfoniaansa Tukholmassa 1924. Säveltäjä matkasi maaliskuussa vain kuukauden voimassa olleella passilla Ruotsiin. Pituudekseen hän oli ilmoittanut komeat 182 cm.
Tieto löytyy Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamasta Jean Sibelius -verkkosivustolta:
http://www.sibelius.fi/suomi/erikoisaiheet/dokumentit/dokum_almanakat_p…
Jos korttia ei käytetä useampaan vuoteen, se poistetaan kirjaston rekisteristä. Ilmeisesti sinulle on käynyt näin.
Asia saadaan kuntoon missä tahansa HelMet-kirjastossa. Tule käymään kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa.
Tervetuloa takaisin kirjaston asiakkaaksi!
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Sellaista sivustoa ei valitettavasti ole, josta löytyisivät suoraan tunnetut suomalaiset lastenlaulut.
Verkossa on jonkin verran tekijänoikeudellisesti vapaiden lastenmusiikin sävelmien nuotteja, esim. Suomen Kansan eSävelmät -kokoelmassa on 25 kappaletta: http://esavelmat.jyu.fi/tarkennettuhaku.php?uil=
Sivun yleislaji-pudotusvalikosta valitaan Lastensävelmät.
Uudempia, Veikko Juntusen tekemiä lastenlauluja löytyy Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen nuotit -kokoelmasta. N. 700 laulun joukossa on 18 lastenlaulua.
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/oulunarkki/arkki_kaunokirjallisuus.aspx?te…
Lastenlaulut löytyvät alempaa sivulta kohdasta 3.
Lastenlaulunuottien kattavin lähde on yhä kirjastojen painettujen nuottien kokoelmat. Esim. Outi-...
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysissa otetaan lähtökohdaksi sosiaalisen konstruktionismin mukaisesti kieli ja sen seurauksia tuottava luonne. Kieliasultaan samanlainen väittämä, lause tai sana voidaan tulkita lukuisilla eri tavoilla riippuen siitä asiayhteydestä, missä se esiintyy. Samasta asiasta voidaan myös puhua monin eri tavoin – monin eri diskurssein – vieläpä perustellusti, eikä toisistaan poikkeavia kuvauksia voida asettaa totuudellisuus- tai paremmuusjärjestykseen. Konteksti, jossa kieltä käytetään, antaa sanoille ja lauseille oman merkityksensä eli kielen avulla tuotetut merkityssysteemit ovat parhaiten ymmärrettävissä niiden asiayhteyksien, tilanteiden jne. kautta, jossa ne esiintyvät. Kielen avulla voidaan eri tilanteissa...
