Väittämä pitää paikkansa.
Seuraavassa selonteko laskutoimituksesta.
Huom! Alla olevissa matemaattisissa kaavoissa merkki π = pii.
Ajatellaan, että maapallon pinta on täydellisen tasainen. Ajatellaan, että naru kulkee tasossa, joka kulkee maapallon keskipisteen kautta. Tällöin naru kulkee pitkin sellaisen ympyrän kehää, jonka keskipiste on maapallon keskipiste.
Kysymys on siitä, kuinka paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1m. Merkitään maapallon sädettä kirjaimella R (missä mittayksikkönä on metri). Jos ympyrän säde on R, niin sen kehän pituus on 2 π r. Tämä on alkuperäisen narun pituus.
Jos säde kasvaa yhden metrin, niin uuden ympyrän kehän pituus on 2 π (r + 1) = 2 π r + 2 π. Toisin sanoen kun naru on kaikkialla nostettu...
Lakimiesliiton kustannus on julkaissut vuonna 1996 Suomi-saksa-suomi : lakikielen perussanakirjan (isbn 951-640-789-7). Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa, mutta se löytyy mm. yliopiston kirjastosta ja eduskunnan kirjastosta.
HelMet-kirjastosta löytyvät lakikielen sanakirjat löytää haulla lakikieli sanakirjat.
Kartoitusta yleisesti olemassa olevista kannattaa kokeilla samoilla hakusanoilla eduskunnan kirjaston tai Helsingin yliopiston tietokantaan.
Eduskunnan kirjaston tietokanta: finna.fi
Helsingin yliopisto: finna.fi
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
Kannattaa tässä asiassa ottaa yhteyttä Meilahden kampuskirjasto Terkkoon, jossa on varmastikin Suomen paras valikoima lääketieteellistä kirjallisuutta sekä paras asiantuntemus arvioida eri lähteiden luotettavuutta.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
HelMet-kirjastosta löytyy haulla anatomia ja rajaamalla kieleksi latina seuraavat teokset:
- Anatomica Humana : anatomian värikuvasto 2013
- Anatomian taskukuvasto (2001)
Ehkä parhaiten kuvaustasi vastaa Kaarina Roinisen ja Eija Kämäräisen Kodin parhaat juhlat (1999). Se sisältää luvut esimerkiksi ristiäisistä, rippijuhlasta, ylioppilasjuhlasta, häistä, muistotilausuudesta sekä vuotuisjuhlista. Lisäksi siinä on yleistä tietoa juhlien valmistelusta. Kooltaan kirja ei kuitenkaan ole niin iso kuin muistelette.
Kooltaan suurempi on Juhlitaan kotona (2002), mutta sisällöltään se ei ole niin runsas kuin edellinen eikä ole jaoteltu eri juhliin selkeästi.
Molemmat kirjat ovat tällä hetkellä paikalla Hämeenlinnan pääkirjastossa, varaan ne teille tarvittaessa.
Kyydistä löytyy vanhempaan (1991-1997) Audi A6:een korjausopas, mutta kaukolainanaksi on Porin kaupunginkirjastossa tarjolla tällainen: Audi A6 service manual : 1998, 1999, 2000, 2001, 2001, 2003, 2004 including S6, allroad quattro, RS6 : c5 platform
Julkaisuvuosi: 2006
Kieli: englanti
Aineistolaji: Kirja
Kustantaja: Bentley
ISBN: 978-0-8376-1670-4
Kaukolainapyynnön voit täytää lähimmässä kirjastossasi.
Presidentti Mauno Koivisto 60 vuotta, pronssinen mitali, vuodelta 1983, maksaa tämän päivän tietojen mukaan noin 9 euroa (http://www.holmasto.com/webshop/5).
Pin-koodi liittyy kirjastokorttiin, saadaksesi sen sinulla pitää olla Lastukirjastojen kirjastokortti.
Kirjastokortin saat käymällä paikan päällä kirjastossa, ota mukaasi kuvallinen henkilötodistus, esim. ajokortti tai passi. Samalla voit saada myös pin-koodin. Kirjastokorttia tai pin-koodia ei anneta puhelimitse tai sähköpostitse.
Tarkempia tietoja Lastu-kirjastojen kirjastokorteista:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa on joitakin 1950-luvun aikakauslehtiä kuten Kansan kuvalehti, Suomen kuvalehti ja Kotiliesi. Jyväskylän yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto, josta saat lukusalilainaan 1950-luvulla ilmestyneen hiusalan julkaisun Kähertäjä sekä naistenlehtiä esim. Hopeapeili, Eeva. Yliopiston kirjaston osoite- ja yhteystiedot löydät täältä https://kirjasto.jyu.fi/
FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämässä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kirjallisuuden käännösten viitetietoja.
Tekijähaulla: Sillanpää Frans Eemil saadaan tulokseksi:
käännöskieliä 28 ja tietueita 119.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Risto Aukee on 1980-luvulla julkaissut seuraavat äänikasetit:
"Lääketieteellinen rentoutus-suggestiokasetti tupakasta vieroitukseen"
"Kohonneen verenpaineen hoitoäänite"
"Jännitysniskan hoitokasetti"
"Lääketieteellinen rentoutussuggestiokasetti jännittäjille"
"Lääketieteellinen rentoussuggestiokasetti verenpaineen hoitoon".
"Hypnoosirentoutus"-nimistä äänitettä ei sen sijaan tunnu millään löytyvän. Voisikohan kyse olla jostain yllä luetelluista, joissa ei kyllä puhuta mitään hypnoosista vaan pelkästään suggestiosta.
Risto Aukee on vuonna 2006 julkaissut 9 CD-levyllistä äänikirjoja otsikoilla: Laihdutus - Uni - Tupakointi - Niska - Stressi - Äitiys - Selkä - Verenpaine - Jännittäminen. Hyvin todennäköisesti näissä on samaa aineistoa kuin...
Näyttää valitettavasti siltä, ettei tätä Olli Soinion elokuvaa ole koskaan DVD:llä julkaistukaan Filminorin konkurssista seuranneiden epäselvyyksien takia. Kirjastotkin ovat kokonaan kaupallisten levittäjien varassa, joten jollei elokuvalle löydy jossain vaiheessa jakelijaa, kirjastotkin joutuvat tarjoamaan eioota.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Kollegoilta tuli muutama kommentti siihen, miltä tällainen kampaus saattaisi näyttää. Kenenkään mielestä tämä ei ollut mitenkään mairitteleva arvio. Teerenpyrstöstä löytyi kuva, http://www.vastavalo.fi/teeri-kanalintu-black-grouse-teeren-pyrsto-3058…. Melkoinen pyörrehän tuossa näyttäisi olevan ja kahta väriäkin. Eräs kollega muisteli, että nuoruusvuosina hänellä oli ollut töyhtömäinen kampaus otsallaan, toisaalta arveltiin, että ilmauksella saatettaisiin viitata sulkakoristeisiin. Olisikohan vertaus saman tyyppinen kuin "petolinnun p***se", jolla yleensä tarkoitettaneen rumaa?
”Suomen murteiden sanakirja” ei valitettavasti ole edennyt V-kirjaimeen asti, mutta ”Suomen kielen etymologinen sanakirja” (osa VI; Suomalais-ugrilainen seura, 1978) kertoo, että sana ”vello” on esiintynyt kaakkoismurteissa ja osittain Etelä-Savossa ja merkitsee ’veli, vanhin veli, velikulta, veitikka’. Rinnakkainen muoto on ”vellonen”. ”Vello” esiintyy esimerkiksi Pertti Virtarannan ”Länsi-Kannaksen murrekirjassa” aidossa murrepätkässä merkityksessä ’veli’. Molemmat ovat samaa alkuperää kuin sana ”veli”.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”veli” saattaa olla indoeurooppalainen laina, mahdollisesti germaaninen, epätodennäköisesti balttilainen....
HelMet-kirjastoissa henkilökunta ei pääse asiakkaan lainaushistoriaan käsiksi. Ainoastaan asiakas itse pystyy tarkastelemaan lainaushistoriaa kirjautumalla sinne HelMetin kautta. Lainaushistoria muutenkin tallentuu vain silloin, jos asiakas haluaa tallentaa sen. Minkäänlainen profilointi lainaushistorian kautta ei siis olisi edes teoriassa teknisesti mahdollista.
Tietyn teoksen tietojen kautta voidaan nähdä vain kaksi viimeisintä lainaajaa. Se on tarpeen, jos aineisto palautetaan turmeltuneena ja täytyy katsoa, kuka on aineistoa viimeksi lainannut eli luultavasti sen turmellut. Mitään laajempaa listaa teoksen lainaajista ei pysty saamaan järjestelmästä.
Tiedustelin HelMet-kirjastojen asiakasrekisterin Helsingin-yhteyshenkilöltä Satu...
Hugo Backmansson löytyy Suomen taiteilijaseuran Kuvataiteilijat matrikkelista.
Wille Salosen tietoa ei löydy taiteilijamatrikkelista.
Olli Joen tietoa ei löydy varsinaisista taiteilijamatrikkeleista mutta hänet mainitaan ARS Taitelijahakemistossa, 2007.
Laulu löytyy useammasta nuottikirjasta:
Elämäni lauluja, Hartaita toivelauluja, Parhaat hengelliset laulut, Suuri toivelaulukirja: hengellisiä lauluja, Suuri toivelaulukirja 1, Toivon veisukirja, Viisikielinen sekä Ystävän laulu ja muita suosikkeja. Saatavuuden voi tarkistaa Satakirjastot-verkkosivuilta https://www.satakirjastot.fi/web/arena/welcome
