Jokaisen sähköpostin käyttöohjeet löytyvät postilaatikosta. Asetuksissa on yleensä tarjolla (Posti)suodattimia, joiden avulla voi esimerkiksi lajitella, poistaa sekä torjua saapuvia sähköposteja.
Sähköpostien käyttöohjeita löytyy myös googlaamalla. Esimerkiksi Suomi24:n käyttöohjeet ovat sivustolla http://www.suomi24.fi/opastus/sahkoposti#suotimet .
Gmailin suodattimien käyttöohjeet löytyvät osoitteesta https://support.google.com/mail/answer/6579?hl=fi .
Outlook-ohjeet löytyvät sivustolta, jonka osoite on http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/outlook-help .
Vastauksia Outlook-kysymyksiin voi hakea myös Outlook.com -keskustelupalstalta. Sen osoite on http://answers.microsoft.com/fi-fi/outlook_com/forum?auth=1 .
Tiedustelimme asiaa Sotaveteraaniliitosta (www.sotaveteraaniliitto.fi ) ja Postimuseosta (www.postimuseo.fi ).
Sotaveteraaniliitosta saimme tietää, että Pro Patria -muistotaluja ei ole koottu yhteen tiedostoon kuten sotamuistomerkit.
Postimuseon kirjastolla (Tampere) oli asiasta ensi käden tietoa. Kirjaston informaatikon vastaus kuuluu näin:
”Postin sankarivainajien muistotaulut on paljastettu 8.6.1941 ja 10.2.1952. Kummastakin tapahtumasta on selostus Postitorvi -lehdessä.
Ensimmäisessä taulussa on 68 talvisodassa kuolleen henkilön nimet aakkosjärjestyksessä sekä syntymä- ja kuolinaika.
Jatkosodassa vainajia oli 204 ja nimet sisältäviä tauluja kaksi, jotka sijoitettiin ensimmäisen taulun kummallekin puolelle.
Vainajat olivat henkilöitä...
Itsepalvelutulostus on ollut kokeilussa Helsingin kaupunginkirjastossa. Sitä on tarkoitus laajentaa useisiin kirjastoihin vuoden 2015 aikana.
Tällä hetkellä kirjautuminen on mahdollista vain niissä kirjastoissa, joissa palvelu on käytössä eli Kontulassa, Kalliossa ja Kirjasto 10:ssä.
Palvelua voi käyttää edellä mainituissa kirjastoissa voimassa olevilla kirjastotunnuksilla eli se ei edellytä erillistä rekisteröitymistä.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneet ovat palvelinjärjestelmässä. Kaikki ohjelmat on asennettu keskitetysti. Asiakkaat eivät pysty asentamaan niihin mitään ohjelmia.
Halutessasi voit käyttää kirjaston langatonta verkkoa, kun asennat kyseisen ohjelman omalle koneellesi. Ohjelma löytyy esimerkiksi seuraavalta nettisivulta http://spss.fi.softonic.com .
Tietokannoista ja hakuohjelmista haettaessa osumia aiheesta intiaanit ja kaunokirjallisuus tulee liikaa.
Sisällönkuvailu ei kerro juonta. Joten sen perusteella kirjaa on vaikea löytää.
Pyysimme vinkkejä Suomen yleisten kirjastojen yhteisellä postituslistalla. Tässä pari ehdotusta: James Houston: Aavekettu ja Mia Couto: Plumeriaveranta.
Hyödynsitkö Helmet-haussa Tarkennettua hakua? Sen suora osoite on http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea… .
Tarkennetussa haussa Vuosi-kenttien avulla voit rajata teosten ilmestymisajan.
Yleiset Helmet-hakuohjeet löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html .
Hei
Sekä YLE että Helsingin Sanomat uutisoivat vuonna 2012, että varmin tapa tuhota tiedostot lopullisesti on poistaa tietokoneen kovalevy ja tuhota se. Ilmeisesti ainakaan nykyiset puhdistusohjelmat eivät poista kaikkea tietoa. Jos puhdistusohjelmat eivät kehity perusteellisemmiksi, lienee viisainta ohjeistaa testamentissa perikuntaa tuhoamaan tietokoneen kovalevy.
Läheteet:
http://yle.fi/uutiset/kovalevyn_tyhjennys_ei_riita_se_pitaa_tuhota/6290…
http://www.hs.fi/kuluttaja/a1339540880044
Stetl tai shtetl on juutalainen pikkukaupunki, jollaisia oli Itä- ja Keski-Euroopassa ennen holokaustia. (Wikipedia)
Tietokirjallisuutta:
Encyclopedia of Jewish history : 1986. 91.13 Sisältää luvun The Community as the framework of Jewish life, s.94-95.
Chagall, Bella. Palavat sydämet / 1986. 99.1 Bella Chagall kertoo muistelmissaan lapsuudestaan Vitebskissä Valko-Venäjällä.
Gitelman, Zvi. A Century of ambivalence : 1988. 97.1 Sisältää luvun Ruination and reconstruction of the shtetlekh, s 122-132.
Hoffman, Eva: Shtetl : the history of a small town and an extinguished world, London 1999.
Johnsson, Peter. Puola : 2004. 97.3 Kirjassa on luku Puolan juutalaiset – juutalaisten Puola.
Juutalainen kulttuuri / 1998. 98.114|49 Shtetl on mainittu...
Suomalaisen työn liitolla oli aiemmin nettisivu Suomalainen joulu. Siellä kerrotaan sekahedelmäsopan historiasta näin:
Siirtomaatuotteet halpenivat 1880-luvun lopulla, kun höyrylaivojen yleistyminen pienensi kuljetuskustannuksia. Näin vaatimattomatkin taloudet saattoivat ostaa joulupöytään varojen mukaan manteleita, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä ja rusinoita. Tapa syödä jouluna rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa tuli vauraimpiin talonpoikaistalouksiin 1800-luvun lopulla.
Sekahedelmäkeitto yleistyi 1920- ja 1930-luvuilla kaikkien kansankerrosten joulupöytään. Sotavuosina joulun jälkiruoat muuttuivat ankeammiksi, mutta riisipuuro ja sekahedelmäkeitto palasivat jälleen 1950-luvulla.
Myöhästymismaksu on aikuisten aineistosta on 20 senttiä päivältä. Kolmesta päivästä tulee siis yhdestä kirjasta 60 senttiä myöhästymismaksua. Maksun voi maksaa kirjan palautettuaan kirjastossa tai nettipalvelun kautta verkossa. (https://www.helmet.fi/maksukaista/)
Jos kirjasta ei ole varauksia eikä sitä ole jo uusittu viittä kertaa, voi lainan uusia netissä kirjautumalla omiin tietoihin HelMet-sivuilla (www.helmet.fi).
Sekä uusiminen että nettimaksaminen onnistuu vain, jos korttiin on liitetty PIN-koodi. Jos PIN-koodia ei ole, voi lainan uusia pyytämällä sitä HelMet-chat-palvelussa tai laittamalla sähköpostia omaan kirjastoon (yhteystiedot löytyvät myös HelMet-sivustolta). Tällöin täytyy tietää kirjastokortin numero.
Eero Takala on käsitellyt opinnäytetyössään telttakamiinan suunnittelua: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76189/Opinnaytetyo_Eero%20…
Myös seuraavista tulisijoja käsittelevistä kirjoista voi olla hyötyä:
Mårtensson, Hans: Tulisijakirja - kamiinat, takat, kaakeliuunit
Skinner, Tina: Fire Outdoors - Fireplaces, Fire Pits, Wood Fired Ovens & Cook Centers
Himanen, Riku: Kesäkeittiöt
Lisäksi muotoilua kehitysmaissa käsittelee kirja Design your action - social design in practise.
Kaikki kolme kirjaa ovat saatavissa Vaski-kirjastoissa.
Ei se taida pelastaa tilannetta. Säilykepurkeissa nesteet toimivat säilöntäaineina. Kuten jutussa mainitaan, niin säilykepurkeistahan on ilman poistettu, ja kun tuote pääsee ilman kanssa kosketuksiin, niin mikrobit yms. alkavat kasvaa. Tarpeeksi tiivistä muovikantta voi olla hankala löytää, ja toisaalta purkista pitäisi saada myös ilma pois. Purkeista löytyvää säilytysaikaa kannattaa noudattaa.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ka…
Tästä linkistä voi myös kysyä asiasta:
http://www.evira.fi/portal/13490
Geoffrey Huntingtonin kirjasarjasta The Ravenscliff Series (Korppikartanon salat) on vuoden 2013 lopulla ilmestynyt osa 3 nimellä Blood Moon.
http://www.geoffreyhuntingtonauthor.com/BloodMoon.html
Suomennoksen työstämisestä ei ainakaan vielä löytynyt merkkejä. Mahdollista suomennosta odotellessamme tilaamme kirjan englanniksi Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kun tilauksemme on edennyt, voit käydä tekemässä kirjaan varauksen osoitteessa http://www.keskikirjastot.fi.
Iloisia lukuhetkiä!
Uusi Suomi -lehden vanhoja mikrofilmattuja vuosikertoja voi lukea Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
Pasilan kirjaston lehtiosaston yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivustolta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tyttäreni tarinan (The Story of Gabrielle) on kirjoittanut Catherine Gabrielson. Teoksen julkaisi Hedvig Järvenpää-Lehtosen suomentamana Tammi vuonna 1957.
Gabrielsonin Tyttäreni tarinaa ei ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta teoksen voi tilata kaukolainana muualta Suomesta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti ja siihen liitetty tunnusluku, voit tehdä itsekin kaukolainapyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voit myös tehdä kaukolaina pyynnön käydessäsi kirjastossa. Kaukolaina kotimaasta maksaa neljä euroa.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
1. Jos pisteet ovat samalla viivalla ja aakkosjärjestyksessä on tulos
A-B-C, viivan ollessa 5 cm. Tällöin A--C on 10 cm, tässä vastaus.
2. Jos A on keskellä, tulos näyttää tältä:
B-A--C ja tässä --- on 5 cm. A:n etäisyys C:stä on 3,3 cm, tässä vastaus.
Ymmärtääkseni A voi kiertää vaihtoehdosta 1 vaihtoehtoon 2, jolloin oikeat vastaukset sijoittuvat välille 3,3-10 cm.
3,3 on luku 5:3X2 pyöristettynä.
Kyseessä voisi olla kiinalainen kirjailija Qiu Xiaolong, joka asuu Yhdysvalloissa ja kirjoittaa Kiinaan sijoittuvia dekkareita, joiden päähenkilönä on ylikomisario Cao Chen. Qiulta on käännetty suomeksi seitsemän kirjaa : Punaisen sankarittaren kuolema (2005), Punaisen merkin tanssija (2006), Musta sydän (2007), Kahden kaupungin tarina (2008), Punapukuiset naiset (2009), Tapaus Mao (2010) ja Kuolemanjärvi (2013).Lisää Qiusta Dekkarinetissä http://www.tornio.fi/index.php?p=QiuXiaolong .
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
