Otsikko
Yks mun kamu joskus sanoi viime viikon historiantunnilla että joku faarao oli ottanut kaksi vauvaa ja määrännyt nämä kasvatettavaiksi ilman että heidän…

Kysytty

Yks mun kamu joskus sanoi viime viikon historiantunnilla että joku faarao oli ottanut kaksi vauvaa ja määrännyt nämä kasvatettavaiksi ilman että heidän huoltajansa puhuisivat sanaakan. Kokeen idea oli että kieli jota he itsenään alkaisisivat puhua olisi ihmisen alkukieli tai jotain siihen päin. Mkä tälläinen koe on?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:

Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten

”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana tavallisesti uudistui joka kerta kun hän kävi niitä katsomassa, niin hän ilmaisi sen herralleen [Psametik 1] ja vei lapset hänen käskystään hänen nähtäväkseen.”

Tämän jälkeen faraolle kerrottiin bekos-sanan olevan fryygian kieltä ja tarkoittavan leipää.

”Siten egyptiläiset myönsivät ja siitä tapauksesta he päättivät, että fryygialaiset ovat heitä vanhemmat.”

Psametik 1:n koe oli kuuluisa jo antiikin aikana. Emme kuitenkaan tiedä, perustuuko kertomus lainkaan tositapahtumiin. Herodotos mainitsee lähteinään egyptiläisen Memfisin kaupungin Hefaistos-temppelin (eli Ptah-jumaluuden) papit, mutta tarina on todennäköisesti kreikkalaista alkuperää.

Lähteet:

Deborah Levine Gera, Ancient Greek ideas on speech, language, and civilization, Oxford 2003.

Suorat lainaukset ovat teoksesta Herodotos, Historiateos 1-2, WSOY 1992, suom. Edvard Rein.

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Vaikuttaa fiktiolta. Lasten olisi töytynyt kuulla jonkun puhuvan jotta olisivat oppineet sen kielen sanoja. Ihmiset jotka eivät kuulle mitään kieltä (tai kuurot jotka eivät näe mitään viittomakieltä), eivät osaa mitään kieltä, eivätkä enää aikuisena pysty oppimaan mitään kieltä. Tästä tunnetaan tiedekirjallisuudessa esimerkkejä.

Ei välttämättä fiktiota, vaan voi johtua siitä, että eristys ei ollutkaan täydellinen. Jos asuu jossain majassa, niin takuulla ulkopuolelta kuuluu puheäänet ja voi kuulua melko pitkältäkin.
Puhumaan ei tosiaan opi, jos aikaa kuluu liikaa ilman, että on puhetta kuullut. Tuossa on noita vastaavia esimerkkejä, joista se käy ilmi hyvin. https://listafriikki.com/yhteiskunta/10-tarinaa-villilapset/

On myös löydetty tapauksia, joissa on useita eläimen tapaan neljällä raajalla liikkuvia perheenjäseniä, jotka eivät osaa puhua, vaikka ovat koko ikänsä asuneet yhdessä perheensä kanssa. Silloin kun tapauksia löytyy useita samassa suvussa, nämä perheet elävät seudulla, jossa on jo kauan ollut tapana mennä naimisiin lähisukulaisten kanssa.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.