Luin Wikipediasta että 26. dynastian aikana kaivettiin kanava yhdistämään Niilin Punaiseenmereen. Onkohan tuosta kanavasta enemmän tietoa ja oliko siitä mitään…

Kysytty
31.5.2022

Luin Wikipediasta että 26. dynastian aikana kaivettiin kanava yhdistämään Niilin Punaiseenmereen. Onkohan tuosta kanavasta enemmän tietoa ja oliko siitä mitään hyötyä.

Vastaus

Vastattu
3.6.2022
Päivitetty
3.6.2022

Tämä niin sanottu faraoiden kanava todennäköisesti yhdisti Wadi Tumilat –joenuoman kautta Niilin ja Punaisenmeren. Kanavan toinen pää oli lähellä nykyistä Zagazig-kaupunkia Niilin itäisellä deltalla, toinen pää taas lähellä nykyistä Ismailia-kaupunkia lähellä Isoa Katkerajärveä.

Meille on säilynyt jonkin verran antiikin aikaista kirjallista todistusaineistoa kanavasta. Valitettavasti nämä lähteet ovat keskenään ristiriitaisia emmekä voi niiden pohjalta tehdä aukottomia päätelmiä sen historiasta. Seuraavaksi esittelen lyhyesti osaa näistä lähteistä ikäjarjestyksessä vanhimmasta alkaen.

Persialaiset hallitsivat Egyptiä sen jälkeen, kun Kambyses II valloitti maan vuonna 525 eKr. Tällöin alkoi Egyptin 27. dynastia, joka kesti vuoteen 404 eKr. Persian kuningas Dareios I (hallitsijana 522–486 eKr.) pystytti neljä kaksikielistä steelaa faraoiden kanavan kaivausten kunniaksi. Näissä kivisissä monumenteissa on tekstiä persialaisten nuolenpääkirjoituksella sekä egyptiläisten hieroglyfeillä. Kanavan rakentamista käsittelevä teksti on kirjoitettu hieroglyfeillä, mutta valitettavasti kirjoitus on säilynyt hyvin huonosti ja on käytännössä lukukelvotonta.

Historioitsija Herodotos (n. 484–425 eKr.) kirjoitti (Historiateos 2.158), että 26. dynastian farao Nekau II (hallitsijana 610–595 eKr.) yritti ensimmäisenä kaivauttaa kanavan Niililtä Punaisellemerelle. Herodotoksen mukaan Dareios I saatti kanavahankkeen loppuun.

Aristoteles taas kirjoitti (Meteor. 1.15), että Sesostris oli ensimmäinen Egyptin hallitsija, joka alkoi rakentaa kanavaa Punaisellemerelle. Aristoteleen Sesostris on todennäköisesti 12. dynastian farao Senusret III (1878–1843 eKr.).

Egyptin kuningas Ptolemaios II Filadelfos (285–246 eKr.) pystytti omien saavutustensa kunniaksi niin sanotun Pithomin steelan, jossa on myös maininta, että Filadelfos edisti kanavan rakentamista.

Diodorus Sisilialainen (n 90–30 eKr.) kirjoitti historiateoksessaan (1.33.8), että Nekau II aloitti kanavan rakentamisen, Dareios I jatkoi sitä, mutta Ptolemaios II Filadelfos lopulta sai rakennetettua kanavan valmiiksi.

Plinius vanhemman (23–79) mukaan (Naturalis historia 6.165) kanavaa ei taas koskaan saatu valmiiksi. Pliniuksen mukaan Sesostris aloitti kanavan rakentamisen, Dareios I jatkoi sitä, kunnes Ptolemaios II Filadelfos lopetti hankkeen. Filadelfos oli huolissaan siitä, että korkeuserojen takia suolaista vettä valuisi Punaisestamerestä Niiliin, mikä taas huonontaisi Egyptin maataloudelle ensiarvoisen tärkeän Niilin veden laatua.

Klaudios Ptolemaios (85–165) kirjoitti, että Rooman keisari Trajanuksen aikakaudella (98–117) kanavan läntinen pää siirrettiin nykyisen Kairon alueella sijaitsevan Babylonin linnoituksen lähelle. Viimeinen maininta toimivasta kanavasta roomalaisaikana on vuodelta 170 jKr.

Medinasta johdettu kalifaatti valtasi Egyptin 600-luvulla. Faraoiden kanava esiintyy tämän jälkeen myös arabiankielisissä teksteissä. Näiden lähteiden mukaan Abbasidien dynastian aikana kalifi Abu Ja'far Abdallah ibn Muhammad al-Mansur (714–775) sulki kanavan lopullisesti estääkseen materiaalikuljetukset Mekkaan ja Medinaan, jotka tuolloin kapinoivat abbasidikalifaattia vastaan.

Kirjallisten lähteiden lisäksi meillä on jonkin verran arkeologista ja kansatieteellistä aineistoa kanavasta. Tiedämme esimerkiksi, että Muhammed Ali (1769–1849), Osmanien vallan alla olleen Egyptin kuvernööri, kaivautti osan kanavaa esiin osana 1800-luvun alun maatalousreformia. Ranskalaiset joukot taas löysivät osana Napoleonin Egyptin-sotaretkeä toisen kanavan Wadi Tumilat -uoman läheisyydestä. Vähäinen arkeologinen todistusaineisto puoltaa sitä, että faraoiden kanavan länsiosissa oli olemassa myös varhaisempaa perua oleva toinen kanava, joka todennäköisesti oli kaivettu jo Egyptin keskivaltakunnan (2055–1650 eKr.) tai varhaisen uuden valtakunnan (1550–1069 eKr.) aikaan.

Emme siis tiedä paljoakaan faraoiden kanavasta, mutta näyttää siltä, että Nekau II olisi aloittanut kanavan rakentamisen 26. dynastian aikana. Tämän jälkeen eri hallitsijat jatkoivat hanketta ja mahdollisesti myös availivat hiekan tukkimaa kanavaa.

Kanavan rakentaminen oli suuri voimannäyttö, joten lukuisat eri hallitsijat halusivat poliittisista syistä ottaa kunnian sen rakentamisesta itselleen. Faraoiden kanava avasi myös vesiväylän Arabiaan ja Intiaan. Tämä oli tärkeä kauppareitti erityisesti maustekaupan suhteen. Faraoiden kanava ei todennäköisesti ollut kokovuotisessa käytössä, vaan sitä pystyi lähinnä käyttämään Niilin tulvimisen aikaan.

Lähteet:

  • A.B. Lloyd, ”Necho and the Red Sea: Some Considerations”, The Journal of Egyptian Archaeology 63, 1977, 142-155.
  • C.A. Redmount, ”The Wadi Tumilat and the ’Canal of the Pharaohs’”, Journal of Near Eastern Studies 54 (2), 1995, 127-135.
  • G. Squillace, ” The area of the modern Suez Canal in the Graeco-Roman sources”, teoksessa Italian - Egyptian Workshop on Sciences and Technologies applied to Cultural Heritage I (STACH 1), (toim. M. Baldi & G.C. Vittozzi), Roma 2019, 180-196.
4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.