Saisinko kaiken mahd. tiedon kreetan minolaisesta kulltturista. kiitos ! |
215 |
|
|
|
Tämän palvelun puitteissa on mahdotonta kosketella kaikkia minolaisen kulttuurin ulottuvuuksia. Seuraavaksi kuitenkin lyhyt silmäys sen pääpiirteisiin.
Homeros mainitsee Odysseia-eepoksessaan (19, 148-156), että Kreetalla oli Knossos-niminen kaupunki, jota kuningas Minos hallitsi (suom. Paavo Castrén, teoksessa Homeros: Troijan sota ja Odysseuksen harharetket, Otava 2016):
Kreeta on maa, joka sijaitsee keskellä viiniväristä maata; se on kaunis ja viljava meren saartama saari, jossa on rajattoman paljon asukkaita ja yhdeksänkymmentä kaupunkia. […] Sen kaupungeista suurin on Knossos, jonka kuningas Minos keskusteli yhdeksän vuoden välein Zeuksen kanssa.
Kreikkalaisessa mytologiassa Minos oli Kreetan kuningas. Kyseiseen tarupiiriin... |
Kreikkalaisessa mytologiassa monet jumalat ovat aviossa oman siskonsa kanssa. Oliko insesti kuinka tavallista muinaisessa Kreikassa? |
512 |
|
|
|
Kreikkalaisessa mytologiassa on runsaasti lähisukulaisten välisiä liittoja. Alkujumaluudet Gaia ja Uranos olivat samaan aikaan sekä äiti ja poika että pariskunta. Heidän liitostaan syntyivät Titaanit, joiden johtajaksi kohosi Kronos. Hän taas oli naimisissa siskonsa Rhean kanssa. Kronoksen ja Rhean lapsia olivat Demeter, Hestia, Hera, Hades, Poseidon ja Zeus. Ylijumala Zeuksen vaimo oli hänen Hera-siskonsa.
Ei kuitenkaan vaikuta siltä, että myyttien esimerkit olisivat millään lailla vaikuttaneet ihmisten parinmuodostukseen. Lähisukulaisten väliset liitot eivät olleet antiikin Kreikassa yleisiä tai yleisesti hyväksyttyjä. Vanhemman ja lapsen sekä täyssisarusten väliset liitot olivat ehdottomasti kiellettyjä. Kuitenkin esimerkiksi... |
Kuka kertoi Platonille tarun muinaisesta Atlantiksesta ja mitenkä niin siellä oli tapahtunut huimaava tekninen kehitys? |
241 |
|
|
|
Platon (427-347 eKr.) käsittelee Atlantis-myyttiä myöhäiskautensa teoksissa Timaios ja Kritias. Atlantis-myytin kaikkia ulottuvuuksia on mahdotonta käsitellä tämän palvelun puitteissa, mutta myytin filosofisessa keskiössä on Platonin käsitys ihanneyhteiskunnasta.
Myytin mukaan niin sanottujen Herakleen pylväiden eli Gibraltarinsalmen takana, Atlantin puolella, sijaitsi Atlantis-saari, joka oli ”yhtä suuri kuin Libya ja Aasia yhteensä” (Timaios 24c, suom. A.M. Anttila). Rikas ja sotilaallisesti vahva Atlantis valloitti yksi kerrallaan Välimerellä sijaitsevia alueita. Atlantislaiset kokivat kuitenkin karvaan tappion hyökätessään Ateenan johtamia kreikkalaisia vastaan. Tämän tappion jälkeen maanjäristykset ja niiden aiheuttamat tsunamit... |
Kaipaisin tietoa Nemesis-jumalasta tai jumalattaresta. Siis myyttisestä hahmo Nemesiksestä, ei yleisesti kenen tahansa arkkivihollisesta tai kostajasta. Termi… |
194 |
|
|
|
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja kartoin /... |
Mitä kirjoja suosittelisit antiikin Kreikan mytologiasta ja jumalista kiinnostuneelle? |
343 |
|
|
|
Paavo Castrénin teos Antiikin myytit (Otava 2017) on tuore johdatus aiheeseen. Suositeltava on myös Maarit Kaimion, Paavo Castrénin ja Jorma Kaimion toimittama Antiikin myytit ja uskonnot (Otava 2007).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2301422?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1827729?lang=fin
Alf Henriksonin Antiikin tarinoita (WSOY 2004) taas on lähestymistavaltaan hieman erilainen yllä mainittuihin teoksiin.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1291255?lang=fin
Lopuksi on mainittava Tarujen Hellas -teos (Karisto 1983), joka on käännös Gustav Schwabin 1800-luvulla julkaistusta Sagen des klassischen Altertums -teoksesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1502967?lang=fin
Antiikin... |
Haluaisin lukea kesällä ainakin yhden antiikin klassikon. Alue on kuitenkin minulle täysin tuntematon, joten mistä teoksesta olisi hyvä aloittaa? |
357 |
|
|
|
Vuosien 800 eKr.–500 jKr. välillä kreikaksi ja latinaksi kirjoitettua kirjallisuutta kutsutaan antiikin kirjallisuudeksi. Vastauksessani esittelen joitakin keskeisiä antiikin ajan kirjailijoita ja heidän teoksiaan. Erinomainen johdatus antiikin kirjallisuuteen on Sari Kivistön, Hannu Riikosen, Erja Salmenkiven ja Raija Sarasti-Wileniuksen toimittama Kirjallisuus antiikin maailmassa (Teos, 2007)
https://vaara.finna.fi/Record/vaarakirjastot.370509
Homeeriset eepokset Ilias ja Odysseia ovat antiikin kirjallisuuden merkittävimmät runoteokset. Niiden vaikutusta myöhempään kreikkalaiseen ja roomalaisen kirjallisuuteen on liki mahdotonta yliarvioida. Molempien eeposten aiheena on Troijan sota ja sodan jälkeiset tapahtumat. Ilias käsittelee... |
Luin Wikipediasta että 26. dynastian aikana kaivettiin kanava yhdistämään Niilin Punaiseenmereen. Onkohan tuosta kanavasta enemmän tietoa ja oliko siitä mitään… |
230 |
|
|
|
Tämä niin sanottu faraoiden kanava todennäköisesti yhdisti Wadi Tumilat –joenuoman kautta Niilin ja Punaisenmeren. Kanavan toinen pää oli lähellä nykyistä Zagazig-kaupunkia Niilin itäisellä deltalla, toinen pää taas lähellä nykyistä Ismailia-kaupunkia lähellä Isoa Katkerajärveä.
Meille on säilynyt jonkin verran antiikin aikaista kirjallista todistusaineistoa kanavasta. Valitettavasti nämä lähteet ovat keskenään ristiriitaisia emmekä voi niiden pohjalta tehdä aukottomia päätelmiä sen historiasta. Seuraavaksi esittelen lyhyesti osaa näistä lähteistä ikäjarjestyksessä vanhimmasta alkaen.
Persialaiset hallitsivat Egyptiä sen jälkeen, kun Kambyses II valloitti maan vuonna 525 eKr. Tällöin alkoi Egyptin 27. dynastia, joka kesti vuoteen 404 eKr... |
Kuka ompeli Aleksanteri Suuren housut? |
346 |
|
|
|
Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri (356 – 323 eKr.) ei käyttänyt housuja, vaan hänen pukautumisensa noudatteli yleiskreikkalaista tapaa. Kreikkalaisten mielestä housuja käyttivät vain sivistymättömät barbaarit.
Kreikkalaisen miehen tärkeimmät vaatekappaleet olivat kitoni ja khlamys. Kitoni koostui kahdesta isosta suorakulmaisesta kankaanpalasta, khlamys taas oli viitta. Alusvaatteita toki käytettiin myös. Makedonialainen erikoisuus oli kausia, joka oli nahasta tai huovasta tehty päähine. Taistelutilanteessa Aleksanteri käytti ainakin ylävartaloa suojaavaa linothoraks-panssaria.
Kuka sitten valmisti Aleksanterin vaatteet? Antiikin kreikkalaisessa yhteiskunnassa kehruu ja kutominen oli pääsääntöisesti naisten työtä. Ajalliset ja... |
Miksi monissa Antiikin Kreikan patsaissa on vain puolikkaita, ikään kuin katkottuja käsiä? |
844 |
|
|
|
Antiikin kreikan patsaiden materiaalina käytettiin yleensä pronssia tai marmoria, koska molemmat materiaalit ovat kestäviä, mutta samalla suhteellisen helposti kuvanveistäjän muovailtavia. On myös luultavaa, että antiikin Kreikassa oli puusta veistettyjä patsaita. Erityisen tärkeissä patsaissa, kuten Ateenan Parthenon-temppelin mahtavassa Athene Parthenos –patsaassa, saatettiin käyttää materiaalina kultaa ja norsunluuta.
Kreikkalainen kuvanveistäjä ei aina veistänyt patsasta esimerkiksi yhdestä isosta marmoripalasta, vaan usein hän teki esimerkiksi kädet ja pään erikseen. Lopuksi erikseen veistetyt palat liitettiin yhteen. Tällainen tapa oli tehokkaampaa ja halvempaa kuin ison kimpaleen veistäminen, mutta tekniikan varjopuolena oli se,... |
Etsin antiikin näytelmiä, joissa olisi mahdollisimman paljon antiikin jumalia mukana. Esim. wikipedian kautta löysin Euripideen Bakkhantit, jossa esiintyy… |
1458 |
|
|
|
Antiikin ajan näytelmissä jumalia esiintyy henkilöinä jonkin verran, mutta varsinaisesti näytelmää, jossa olisivat jumalat päärooleissa ei ole säilynyt jälkipolville. Antiikin kreikkalaisten tragedioiden sisältö on kuitenkin lähes pelkästään mytologiaan pohjautuvaa, joten jumalat ovat läsnä näytelmien sisällössä ja tapahtumissa hyvin merkittävästi. Usein kuoro, joka on osana näytelmän rakennetta, kertoo jumalten rooleista tapahtumissa. Näytelmän oletetaan syntyneenkin osana uskonnollisia menoja. Kreikkalaisista suurimmat tragediankirjoittajat ovat Aiskhylos, Sofokles ja Euripides. Euripideen Bakkantit käsittelee Dionysioksen palvontaa, Euripideellä Hippolytos -näytelmässä esiintyvät Afrodite ja Artemis, Troijan naisissa Pallas Athenes ja... |
Onko missään suomalaisessa yliopistossa mahdollista lukea viikinkien, taikka antiikin kreikan mytologiaa pääaineena? Viikingit, antiikin Kreikka ja Rooma… |
2831 |
|
|
|
Pääaineena näiden aiheiden opiskelu ei taida olla mahdollista. Ne kuuluvat osana tiettyihin oppiaineisiin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden kurssien joukossa on kreikkalaisen mytologian mursseja. Samoin Jyväskylän yliopiston latinan kielen ja kulttuurin opintoihin kuuluu opintojaksoja antiikin mytologiasta:
http://www.helsinki.fi/kreikka/opiskelu/opinto-opas/index.html
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/kielet/oppiaineet_kls/romklass/Opiskel…
Viikinkien mytologia taas kuuluu osana lähinnä folkloristiikan opintoihin. Myös arkeologian opinnoissa aihetta voidaan käsitellä.
|
Etsin lapsille ja nuorille suunnattuja, suomen- tai ruotsinkielisiä kirjoja, joissa käsitellään antiikkia, antiikin tarinoita tai Odysseuksen retkiä… |
2775 |
|
|
|
Claes Lindskog Grekistka myter och sagor, suomennettuna Kreikkalaisia jumalaistaruja ja satuja on hyvä, Stiessel, Lena, Grekernas gudar och hjältar, Eva Hedén Grekiska sagor voisivat myös sopia. Marjatta Levannon tekemä kirja "Taivaallinen tungos" sopii nuoremmille lapsille ja Odysseuksen retkistä on tehty lapsille oma versio Kivimäki, Arto, Odysseia lapsille. Helsinki : Teos, 2009.
Yleisempiä antiikkia koskevia lapsille sopivia tietokirjoja on jonkin verran. Tässä muutama esimerkki:
Pierre Miquel, Näin elettiin Rooman valtakunnassa. Helsingissä : Otava, 1981
Carcopino, Jerome, Sellaista oli elämä keisarien Roomassa. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Malam, John, Sinustako roomalainen gladiaattori? : karmeita juttuja, joita mieluiten... |
Kuinka paljon kreikkalaisia matkailijoita käy vuosittain Suomessa? |
1045 |
|
|
|
Tilastokeskuksen julkaisema Matkailutilasto 2000 sisältää Majoitustilaston, jonka mukaan Kreikasta on saapunut vuonna 1999 11 656 vierasta (taulukossa Saapuneet vieraat ja yöpymiset asuinmaan mukaan vuonna 1999, s. 49). Samassa julkaisussa on sivulla 29 taulukko, jossa ilmoitetaan yöpymisien määrä asuinmaan mukaan vuosina 1992-1999.
|