historiantutkijat

6 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–6.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Yks mun kamu joskus sanoi viime viikon historiantunnilla että joku faarao oli ottanut kaksi vauvaa ja määrännyt nämä kasvatettavaiksi ilman että heidän… 290 Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla: Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten ”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana tavallisesti...
Hukassa kirja/kirjailija. Vuosikausia sitten sitten luin dekkarin joka sijoittuu Ranskaan, Pariisin ympäristöön. Mieleen on painunut leppoisa useamman miehen… 414 Leppoisan tutkijakolmikon pariisilaiskommuuni löytyy kahdesta ranskalaisen Fred Vargasin (oikealta nimeltään Frédé­ri­que Au­doin-Roi­zeau) dekkarista: Pystyyn, kuolleet! ja Ei takkaa, ei tupaa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5793 https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_8018
Minkä kaupungin/kunnan valtuuston jäsenenä K. O. Lindeqvist toimi? 177 Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03. Lähteet:Kuka kukin on 1909 Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Joku englantilainen on kirjoittanut kolme kirjaa englantilaisten kokemuksista Suomessa 1700-luvulla ja siitä eteenpäin. Kukahan mahtaa olla kyseessä? Nimessä… 847 Etsimäsi henkilö on hyvin todennäköisesti historioitsija Tony Lurcock. Hän on laatinut kolme kirjaa brittiläisten matkakokemuksista Suomessa. Kaksi ensimmäistä teosta ovat "Not So Barren or Uncultivated: British Travellers in Finland 1760-1830" (2010) ja "No Particular Hurry: British Travellers in Finland 1830-1917" (2013). Uusin Lurcockin teoksista on "A Life of Extremes: The British Discover Modern Finland 1917-1941" (2015). Lurcockin teoksia ei valitettavasti ole käännetty suomeksi, mutta teossarjan kaksi ensimmäistä osaa löytyvät esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmista. Lurcockin suomennettu artikkeli "'Ihana kuin Lapin yö': Varhaisia englantilaisia matkamiehiä Lapissa" löytyy kuitenkin teoksesta "Lapin tuhat tarinaa: Anto Leikolan...
Olen joskus lukenut, muistaakseni Paavo Haavikolta seuraavan ajatuksen: kun historioitsija tietää mihin on menossa, hän on väärässä / hän menee harhaan… 768 Kyllähän tuo kovasti haavikkomaiselta ajatukselta kuulostaa. Se saattaisi olla peräisin julkaistuista päiväkirjoista tai muistelmista, tai sitten jostakin Haavikon haastattelusta tai lehtikirjoituksesta. Yhtenä vahvimmista ehdokkaista mieleen tulee Kahden vuoden päiväkirja, jossa – pääasiassa Heikki Ylikankaan ja Haavikon Nuijasota-teosten vastakkainasettelun pohjalta – Haavikko moneen otteeseen kritisoi historiantutkijoiden harhaanjohtavia ennakkokäsityksiä, tähän tapaan: ” -- tähänastinen tutkimus ei ole kuunnellut aikakauden antamia tietoja tarkasti, vaan on käyttänyt ennaltapäättelyn menetelmää. Ripustanut ensin pyykkinarun ja sitten tapahtumat sen varaan kuivumaan. Sillä tavalla saadaan kyllä tutkimukseen johdonmukaisuutta, mutta ei...
Juri Semjonov on kirjoittanut Maan antimet - jokamiehen talousmaantieto (Die Güter der Erde). Mistä kirjailija on kotoisin ja mitkä ovat hänen taustansa ja… 863 Kirjailijasta Juri Semjonov selviää kirjatietokantoja tutkimalla, että hän on syntynyt vuonna 1894 ja ollut tavattoman suosittu. Hänen kirjansa ”Siperian valloitus” ja ”Maan lahjat” on käännetty lukuisille kielille ja niistä on otettu monia painoksia. Sen sijaan muuta tietoa kirjailijasta tuntuu olevan niukalti saatavissa. Verkosta löytyi ruotsalaisen kirjastonhoitajan vastaus asiakkaalleen. Asiakas oli pyytänyt tietoa Semjonovista. Kirjastonhoitaja vastaa, että hän on etsinyt tietoa eri lähteistä ja kokeillut nimen ”Semjonov” erilaisia kirjoitusmuotoja, mutta turhaan. Mitään ei ole löytynyt: http://bibblansvarar.se/sv/svar/var-hittar-jag-information-om-0 Epäsuorasti kirjailijasta kuitenkin löytyy jotain tietoa. Venäläisessä...