Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Perustelut ja verukkeet vastustaa uutta toimivaakin ideaa vaihtelevat varmaan tapauskohtaisesti. Mitään valmista listaa ei näyttäisi tällaisista fraaseista löytyvän. Kysyjän mainitsemat esimerkit kuulostavat kyllä tutuilta.
Kirjallisuudessa uusien ideoiden tyrmäämistä on käsitelty ainakin Ari Turusen teoksessa "Ei onnistu! : vastustamisen kulttuurihistoriaa" (Atena, 2009) . Turunen listaa ja kuvailee kymmenittäin asioita, joita on aikoinaan vastustettu henkeen ja vereen, mutta joihin on myöhemmin ihastuttu niin, että ilman niitä ei edes kuvitella voitavan tulla toimeen.
Englanniksi on saatavilla uuden teknologian vastustamista pohtiva Juma Calestousin kirjoittama "Innovation and its enemies : why people resist new technologies" (Oxford...
Liisa Karakorven kirjoittamassa ja Pia Lindbergin kuvittamassa Lentävässä Lallerossa haaveillaan lentävästä koirasta. Se on ilmestynyt Lasten kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986. Kirja on mahdollista tilata kaukolainana kirjastoon. Selina Youngin vuonna 2007 ilmestynyt lastenkirja Iso Koira ja Pikku Koira lentämässä kertoo lentokoneella lentävistä koirista, ja se on saatavilla Kirkkonummen kirjastosta.
Englanniksi kirjoja lentävistä koirista ja susista löytyy enemmänkin. Esimerkiksi Courtney Paigen Legend of the winged wolf: Winged wolf series on ilmestynyt vuonna 2013, mutta sitä ei ole suomennettu. Monissa englanninkielisissä lastenkirjoissa seikkailee lentäviä koiria (esimerkiksi Dave Overtonin...
26. Sotasairaalan toimintakertomukset on digitoitu, ja ne ovat löydettävissä esimerkiksi Sotasampo-palvelusta. Toimintakertomus n:o 2 ajalta 1.4.43-30.11.44 listaa sairaalan eri potilasosastojen sijainnit seuraavasti:
I/26. SotaS. Malmin sairaala, Pietarsaari.
II/26. SotaS. Östanlidin parantola, Pietarsaari.
III/26. SotaS. Ruotsalainen kansakoulu, Pietarsaari.
IV/26. SotaS. Kyrkostrandin kansakoulu, Pietarsaari.
V/26. SotaS. Östensönturvakoti, Pietarsaaren mlk.
VI/26. SotaS. Westersundsbyn kansakoulu ja yhdistystalo, Pietarsaaren mlk. Käytössä 28.6.-22.11.44.
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952.
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Hei!
Tässä pari linkkiä, joista selviää valmisteltavia asioita ja Ruotsin tiepalvelu. Valitettavasti tässä palvelussa emme voi kantaa kannattaako johonkin yhdistykseen liittyä vai ei.
https://um.fi/autolla-ulkomailla
https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/omalla-autolla-ruotsiin-katso-vin…
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Kyseinen lopputunnusmusiikin sävelmä on tuttu monesta paikasta.
Kappale tunnetaan nimellä When Johnny Comes Marching Home ja se on Yhdysvaltain sisällissodan aikainen marssilaulu. Kappaleen sanat on kirjoittanut Patrick Gilmore salanimellä Louis Lambert. Kappale on tehty irlantilaisen kansanlaulun, Johnny I Hardly Knew Ye'n, pohjalta.
Kappale tunnetaan myös suomenkielisenä Kapteeni Koukku -nimisenä lastenlauluna. Siitä lienevät peräisin merirosvomaiset mielleyhtymät.
Kirsi Vainio-Korhonen on käsitellyt Jacobina Charlotta Munsterhjelmin päiväkirjaa teoksessa Suomen herttuattaren arvoitus: suomalaisia naiskohtaloita 1700-luvulta (Edita, 2009). Siihen sisältyy luku Nuoren tytön maailma - Jacobina Charlotta Munsterhjelmin (1786-1842) päiväkirja. 1800-luvun aatelistyttöjen elämää tarkastelee myös Vainio-Korhosen tutkimus Sofie Munsterhjelmin aika: aatelisnaisia ja upseereita 1800-luvun Suomessa (SKS, 2012).
Suomalaisnaisten päiväkirjoista kertovia teoksia on useita, mutta ne eivät välttämättä kohdennu 1800-luvulle tai säätyläistyttöihin:
Anna Makkonen: Sinulle: romaani joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia, eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään...
Reino Alhon säveltämän ja Marja-Terttu Tolamon sanoittaman laulun Ei pisaraakaan liikaa teki tunnetuksi Japanissa toiminut lähetystyöntekijä Lasse Heimonen. Sen sanat löytyvät ainakin Lupaus-blogista.
Hannele Huovin kirjassa Höyhenketju (Tammi 2002) Eleisa on menettänyt näkönsä, kun Haukka on nokkaissut hänen silmiään. Eleisa vaeltaa metsässä ketjulla yhteensidottuna Haukan kanssa, ja mukana on myös korppi Huki.
Laulu on nimeltään "Kesämuistoja". Se alkaa: "Simpukan kuoren rannalta kun löysin". Kolmannessa säkeistössä lauletaan: "Muistan, kun ensin pelkäsin mä vettä, nyt uin ja osaan sukeltaa." Laulun on säveltänyt Heikki Laurila ja sanoittanut Ritva Laurila. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin "Tie musiikkiin [1976] : Oppilaan kirja / Musica II" (Fazer, 1976) ja nuottiin "Koulun musiikki 3-4" ([toim.] Terhi Heino, Tuula Johansson, Jari Sikander; Otava, 1986, 2. painos 1988).
Valitettavasti meidän ryijy-kirjoista ei kyseistä ryijyä löytynyt. Jaan tuon kysymyksesi vielä Tieto-listalla, jolloin myös muista kirjastoista voi vastata. Ajattelisin että tietoa voisit kysyä vielä Wetterhoffista ja Suomen Käsityön Ystäviltä.
Häpeästä kertovia lastenkirjoja ei ole hirveän paljon, muutamia kuitenkin löytyy: esimerkiksi McDonaldin Jukka Hukka ja lohikäärme-vauva. Häpeämistä käsitellään myös Max Bolligerin Sinikorvaisessa jäniksessä sekä Shieldsin Kaunis pikkuveli –kirjassa. Eva Erikssonin Teemun uusi takki –kirjassa on myös samaa tematiikkaa. Myös Huikon Miltä Sipukaisesta tuntuu -kirjassa sekä Robberechtin Kiukkuhirviö-kirjassa on aiheena myös häpeä. Jonesin Tunteet-kirjassa käsitellään muiden tunteiden ohella myös häpeää.
Uusia lasten tunnetaitoja käsitteleviä kirjasarjoja on ilmestynyt viime vuosina paljon. Näitä ovat esimerkiksi juuri Avril McDonaldin Jukka Hukka –kirjasarja, sekä Anne-Maria Kuuselan Ympyräiset-sarja. Ympyräiset-sarjasta aihetta lähimmäksi...
Kilpikonnista kertovia kirjoja löydät oman kirjastosi aineistotietokannasta hakemalla sanalla "kilpikonnat". Niistä kertovia kirjoja on sekä eläintieteen hyllyssä (luokka 58.13) että lemmikkieläinkirjojen hyllyssä (luokka 67.456). Kovin paljon suomenkielisiä kirjoja pelkästään kilpikonnista ei ole. Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa kilpikonnista:
- Girling, Simon J.: Maakilpikonnan hoidon ABC (2008)
- Holland, Simon: Matelijat (2015)
- Jepsen: lemmikkieläimet (2008)
- Maakilpikonna (2011)
- O'Shea, Mark: Matelijat ja sammakkoeläimet (2009)
- vesikilpikonna (2011)
