Kollega tunnisti laulun: kyseessä on Lauri Siparin teksti ja Kaj Chydeniuksen sävellys näytelmästä Yrjö Nipanen (KOM-teatteri 1971). Löytyy aivan näytelmän lopusta ja on nimeltään Yrjö Nipasen laulu maailmasta.
Teksti löytyy useammasta julkaisusta, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=yrj%C3%B6+nipanen&type=AllF…, mutta musiikkitallennetta ei.
Muita ehdotuksiakin tuli:
Voi saasta!, säv. Aarno Raninen, sanat Seppo Mattila, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=voi+saasta&ID=30fcfee4-585b-4c16-b39d-328ecdfd46b6. Löytyy Youtubesta Vesa-Matti Loirin ja Carolan esittämänä.
M. A. Nummisen Luonnonsuojelujenkka, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=luonnonsuojelujenkka&ID…;...
Kirjaston kokoelmista kirjoja ei yleensä voi ostaa - mikäli ei satu niin hyvä onni, että etsitty kirja olisi päätynyt poistokirjamyyntiin.
Kathryn B. Jacksonin lastenkirjaa Kolme karhunpoikaa (Sly little bear, suom. Marjatta Kurenniemi, Tammi, 1965, useita lisäpainoksia) kannattaa etsiskellä antikvariaateista. Etsiminen sujuu helposti esimerkiksi nettiantikvariaateissa, joiden sivustoja löytyy vaikkapa googlettamalla kirjan nimellä.
Satu on Zacharias Topeliuksen ja nimeltään Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tässä aiempi vastaus:
"...perheen vanhemmat soimaavat isoisää, joka vapinaltaan läikyttää ruokaansa, ja lopulta asettavat hänet syömään nurkkaan puupurtilon kanssa. Perheen nelivuotias poika vuoleskelee puupalikkaa, ja vanhempien tiedusteltua mainitsee siitä tulevan purtilon. Eikä suinkaan porsaalle, vaan isälle ja äidille, jotka vanhoiksi tultuaan pääsevät siitä syömään nurkkaan, kuten isoisäkin. Tämä saa vanhemmat tajuamaan oman kiittämättömyytensä ja kovasydämisyytensä. Seuraa anteeksipyyntö isoisältä ja lupaus kunniasijasta perheen ruokapöydässä. Sadun lopussa muistutetaan neljännen käskyn merkityksestä. Sama aihe esiintyy myös Grimmin sadussa Vanha vaari ja...
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa on tätä samaa asiaa kysytty 7/2010. Sieltä on vastattu seuraavasti:
"Helsingin kaupungin rakentamisyksikön kilpipalvelusta kerrottiin, että kantakaupungin katunimikilvissä käytetty kirjasintyyppi on nimeltään Koru - tai Katukoru. Kirjasintyypin suunnittelijaa ei heidän vastauksessaan mainittu.
Kilpipalvelun mukaan alkuperäinen fontti löytyy sähköisessä muodossa ainoastaan heiltä; Staran kilpipalvelusta eikä sitä luovuteta yksityiskäyttöön. Yksityiseen käyttöön tilattavissa kilvissä käytetään fonttia F54 Cheltenham XBDCN, joka vastaa kantakaupungin alueella käytettyä historiallista kirjasintyyppiä."
Discogs-palvelusta löytyi yksi LP: Rakkautes Sun. Yhteensä albumeita on julkaistu häneltä kokoelmat mukaan luettuna 18 kappaletta. Lisäksi löytyy yksi albumi yhdessä Anna Hanskin kanssa.
https://www.discogs.com/artist/1747013-Tarja-Lunnas?page=1
Englanninkielisiä tutkimuksia suurpatojen ympäristövaikutuksista löytyy kyllä. Joissakin niistä käsitellään myös patojen vaikutuksia paikallisilmastoon ja sademääriin. Muutamia esimerkkejä:
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1029/2010GL046482
https://www.researchgate.net/publication/305724001_Environmental_Conseq…
https://www.researchgate.net/publication/309539088_The_Influence_of_Dam…
https://www.nationalgeographic.com/science/article/100204-bad-weather-d…
https://archive.internationalrivers.org/environmental-impacts-of-dams
https://link.springer.com/article/10.1007/s10113-018-1414-7
Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Kyseessä voisi olla Sirkku Vepsäläisen ja Tiina-Maija Lehtosen toimittama yhdeksänosainen sarja Kirjojen Suomi. Sarjan ensimmäinen osa esitettiin lokakuussa 2003.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=%22kirjojen+suomi%22+AR…
Sarjasta on tehty DVD-tallenne kirjastokäyttöön.
https://finna.fi/Record/piki.854247
Ohjelma ei ole katsottavissa verkossa.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Perustelut ja verukkeet vastustaa uutta toimivaakin ideaa vaihtelevat varmaan tapauskohtaisesti. Mitään valmista listaa ei näyttäisi tällaisista fraaseista löytyvän. Kysyjän mainitsemat esimerkit kuulostavat kyllä tutuilta.
Kirjallisuudessa uusien ideoiden tyrmäämistä on käsitelty ainakin Ari Turusen teoksessa "Ei onnistu! : vastustamisen kulttuurihistoriaa" (Atena, 2009) . Turunen listaa ja kuvailee kymmenittäin asioita, joita on aikoinaan vastustettu henkeen ja vereen, mutta joihin on myöhemmin ihastuttu niin, että ilman niitä ei edes kuvitella voitavan tulla toimeen.
Englanniksi on saatavilla uuden teknologian vastustamista pohtiva Juma Calestousin kirjoittama "Innovation and its enemies : why people resist new technologies" (Oxford...
Liisa Karakorven kirjoittamassa ja Pia Lindbergin kuvittamassa Lentävässä Lallerossa haaveillaan lentävästä koirasta. Se on ilmestynyt Lasten kirjakerhon kuukauden kirjana vuonna 1986. Kirja on mahdollista tilata kaukolainana kirjastoon. Selina Youngin vuonna 2007 ilmestynyt lastenkirja Iso Koira ja Pikku Koira lentämässä kertoo lentokoneella lentävistä koirista, ja se on saatavilla Kirkkonummen kirjastosta.
Englanniksi kirjoja lentävistä koirista ja susista löytyy enemmänkin. Esimerkiksi Courtney Paigen Legend of the winged wolf: Winged wolf series on ilmestynyt vuonna 2013, mutta sitä ei ole suomennettu. Monissa englanninkielisissä lastenkirjoissa seikkailee lentäviä koiria (esimerkiksi Dave Overtonin...
26. Sotasairaalan toimintakertomukset on digitoitu, ja ne ovat löydettävissä esimerkiksi Sotasampo-palvelusta. Toimintakertomus n:o 2 ajalta 1.4.43-30.11.44 listaa sairaalan eri potilasosastojen sijainnit seuraavasti:
I/26. SotaS. Malmin sairaala, Pietarsaari.
II/26. SotaS. Östanlidin parantola, Pietarsaari.
III/26. SotaS. Ruotsalainen kansakoulu, Pietarsaari.
IV/26. SotaS. Kyrkostrandin kansakoulu, Pietarsaari.
V/26. SotaS. Östensönturvakoti, Pietarsaaren mlk.
VI/26. SotaS. Westersundsbyn kansakoulu ja yhdistystalo, Pietarsaaren mlk. Käytössä 28.6.-22.11.44.
Teos Suomen sanojen alkuperä (SKS, 1992) kertoo, että huusari on parantaja ja lääkitsijä. Sana lienee lähtöisin ruotsinkielisestä sanasta hösare = hevoslääkäri.
Kirjastonhoitaja ei ole sienten ja kasvien asiantuntija, mutta kuvan perusteella sanoisin, että möykky voisi olla tryffelisieni tai jänönmukula. Suomessa kasvaa mm. pohjantryffeleitä. Luontoportista löytyy kuvia sekä jänönmukuloista että tryffeleistä (https://lehti.luontoportti.fi/hakutulokset/?q=tryffeli). Jänönmukulan tuoksu on voimakas ja epämiellyttävä. Tryffeleiden puolestaan sanotaan tuoksuvan.
https://www.kaleva.fi/pienen-perunan-nakoisia-tryffelisienia-voi-loytaa…
https://yle.fi/uutiset/3-9255594
Singer ompelukoneiden sarjanumerot on listattu International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuille mallien kirjaintunnusten mukaan:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-sewing-machine-serial-number-database.html
Kyseinen Singer on valmistettu vuonna 1952.
Hei!
Saa tuoda jos kirjastossa on kirjankierrätyspiste. Valitettavasti tekijänoikeuksien takia niitä ei voi tarjota kirjastoille lainakokoelmaan otettavaksi. Sellon kirjastossa Espoossa olisi ehkä eniten potentiaalisia ottajia, koka siellä on suuri venäläinen kokoelma. Tikkurilan kirjastossakin on taas kierrätyskärry. Muista kirjastoista kannattaa varmuudeksi kysyä ovatko ne jo palauttaneet kirjankierrätyspisteensä, koska monesta paikasta ne otettiin koronan takia pois.
Hei!
Tässä pari linkkiä, joista selviää valmisteltavia asioita ja Ruotsin tiepalvelu. Valitettavasti tässä palvelussa emme voi kantaa kannattaako johonkin yhdistykseen liittyä vai ei.
https://um.fi/autolla-ulkomailla
https://www.napsu.fi/matkailu/uutiset/omalla-autolla-ruotsiin-katso-vin…
Panna tai painaa villaisella tarkoittaa unohtamista tai kehotusta olla reagoimatta johonkin. Se on todennäköisesti syntynyt vanhan kansan ohjeesta painaa kipeää kohtaa villaisella. Todellisuudessa villa ei kipuun välttämättä auta, mutta sanonta on kuitenkin jäänyt elämään.
https://yle.fi/uutiset/3-5411603
Kyseinen lopputunnusmusiikin sävelmä on tuttu monesta paikasta.
Kappale tunnetaan nimellä When Johnny Comes Marching Home ja se on Yhdysvaltain sisällissodan aikainen marssilaulu. Kappaleen sanat on kirjoittanut Patrick Gilmore salanimellä Louis Lambert. Kappale on tehty irlantilaisen kansanlaulun, Johnny I Hardly Knew Ye'n, pohjalta.
Kappale tunnetaan myös suomenkielisenä Kapteeni Koukku -nimisenä lastenlauluna. Siitä lienevät peräisin merirosvomaiset mielleyhtymät.
