Aluehallintovirasto on julkaissut 2.12.2021 tiedotteen, jossa todetaan: "Tartuntalain pykälään 58 d perustuva päätös tilojen käytöstä koskee laajasti erilaisia asiakas- ja yleisötiloja (esimerkiksi kaupat, urheilutilat, kirjastot, museot ja teatterit) Uudellamaalla. Päätöksen mukaan tilojen käytöstä vastaavien toimijoiden on järjestettävä toiminta siten, että asiakkaiden ja toimintaan osallistuvien sekä seurueiden lähikontaktin aiheuttamaa tartunnan riskiä voidaan ehkäistä. Toimija voi esimerkiksi rajoittaa asiakasmäärää, porrastaa kävijöiden osallistumista ja/tai tehdä tilaan ja asiakaspaikkojen sijoitteluun liittyviä järjestelyjä.
Päätös koskee asiakasmäärästä riippumatta urheilu-, liikunta-, huvi- ja virkistystoimintaan käytettyjä...
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Rajatoimistot ovat jääneet Suomen historiassa varsin vähälle huomiolle, vaikka niillä oli keskeinen rooli sodassa selviytymisessä. Lotta Svärdin järjestön ja rajatoimistojen tärkeimpänä tehtävänä oli tukea Suomen uurastusta rintamalla. Rajatoimiston henkilökunta oli myös tärkein linkki lottajärjestön ja puolustusvoimien välillä sotien aikana.
Maritta Pohlsin ja Annika Latva-Äijön kirjoittamassa kirjassa ”Lotta Svärd – käytännön isänmaallisuutta” käsitellään aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti. Rajatoimistoja oli alun perin vain yksi, eikä sekään aloittanut rajatoimiston nimellä, vaan Kannaksen toimistona. Toimisto perustettiin 1939 ensin Perkjärvelle, mutta siirrettiin sittemmin Viipuriin. Se...
Tähän kysymykseen ei ilmeisesti ole selkeää vastausta.
Suomalaisen paikannimikirjan https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk63b/SuomalainenPaikannimikirja_e-kirja_kuvaton.pdf mukaan Tammisaari-nimi voisi olla Suometar-lehden keksintö. Mutta miksi saari eikä niemi, ei selviä tästä.
Kysymykseen on vastattu Henlsingin kaupunginkirjaston Kysy-palvelussa 10.5.2004.
Linkki http://www.kysy.fi/kysymys/onko-tammisaari-ollut-joskus-saari-ja-mista-muodostuu-ruotsin-kielisessa. Vastauksessa esitetään muutamia ajatuksia nimestä.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla on Peter Slotten pakina Paikannimet kahdella kielellä - pitkä kulttuuriperinne vuodelta 2006. Kijoituksessa pohditaan suomen kaksikielisyyttä paikannimissä,...
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
Ensimmäinen virallisesti diagnosoitu covid-19-tartunta on raportoitu Kiinassa joulukuun 2019 alussa. Todennäköisesti virusta on ollut liikkeellä jo ainakin lokakuusta 2019 lähtien, mutta tutkijoiden mukaan 17.11.2019 on päivämäärä, jolloin virusta on ainakin varmasti ollut jo liikkeellä.
Tutkimuksesta ovat uutisoineet ainakin Tekniikan maailma: https://tekniikanmaailma.fi/ensimmainen-koronatartunta-tapahtui-kiinass… ja The Guardian -lehti: https://www.theguardian.com/world/2020/mar/13/first-covid-19-case-happe…;
Kyllä, arvo-osuustili tulee olla. Arvopaperikeskuksen sivuilta löytyy lisätietoa: https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/arvopaperikeskus/. Myös Seppo Saarion kirjasta Näin sijoitan pörssiosakkeisiin löytyy lisätietoa aiheesta.
Kotimaisten kielten keskus ylläpitää ja päivittää verkosta löytyvää Suomen murteiden sanakirjaa. Termeillä klenksu tai lenksu ei valitettavasti löytynyt sanakirjasta yhtään mainintaa. Sanakirjasta löytyy kuitenkin maininta, että sanaa klenkki käytetään Marttilan ja Pöytyän seudulla, ja se tarkoittaa köydestä, langasta, vitsaksesta tai vastaavasta valmistettua (kiinnittämiseen tms. käytettävää) silmukkaa. Sanakirja tarjoaa esimerkkilauseeksi: "Housuissa on klenkki ja hakà." Tämän perusteella housuissa olevia lenkkejä, joihin vyö pujotetaan, voisi kutsua esimerkiksi housujen silmukoiksi. Kielitoimiston sanakirja määrittelee silmukan seuraavalla tavalla: "langasta, köydestä tms. taivutettu tav. rengasmainen umpinainen mutka t. kiemura, lenkki...
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Jätelaissa 646/2011 säädetään keinoista, joilla jätelain noudattamista valvotaan, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110646#L13. Pykälästä 129 löytyvät uhkasakkoa koskevat määräykset.
Jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset
ja alueen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), https://www.ely-keskus.fi/ely-keskukset. Ely-keskuksesta osataan varmaankin kertoa, voisiko tuollaisessa tilanteessa uhkasakko tulla kyseeseen.
Tämä on kysymys, josta tutkimuskaan ei ole yhtä mieltä. Teorioita siitä, milloin itämerensuomalaiset kansat ovat saapuneet Itämeren rannoille ja suomalaiset Suomen puolelle on monia eikä asiaa yksiselitteisesti pystytä todistamaan. Arviot vaihtelevat tuhansia vuosia1200-1300 ennen ajanlaskun alkua, 5000 vuotta ennen ajanlaskun alkua tai juuri ennen ajanlaskun alkua Itämeren rannoille ja sieltä muutama sata vuotta myöhemmin ne, joista tuli suomalaisia Suomeen. On myös esitetty väite, että itämerensuomalaiset kansat olisivatkin alueen alkuperäisväestöä. (Lang Valter, Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria, ss. 13.-16).
Suosittelen tutustumaan teokseen: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoria /...
Joulukuun 18. päivänä 1939 käski päämaja perustaa jalkaväen koulutuskeskukset 1-7, joista Jalkaväen koulutuskeskus 5 (Jv.Koul.K 5) sijoitettiin Mikkeliin, myöhemmin Oulaisiin ja sieltä Ouluun.
Lähde ja lisätietoja:
Talvisodan historia: 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Porvoo: WSOY, 1979.
Astia-palvelusta löydät digitoituna lähes kaikki sodissa 1939-1945 kaatuneiden kantakortit.
Muut kantakortit ovat tilattavissa Astia-palvelun kautta.
Lisätietoja:
https://arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Pancetta on ilmakuivattua sialnkylkeä, joka on usein ahdettu rullalle keino- tai luonnonsuoleen. Herkku tunnettiin jo antiikin Roomassa.
Pancettaa on useita eri tyyppejä.
Pancettaa voi syödä sellaisenaan leikkeleenä makkaran tapaan, tai sitä voi käyttää ruoanlaitossa. Erityisen suosittu se on alkuruokana. Oheen suositellaan esimerkiksi kuivattuja hedemiä.
https://www.artimondo.it/magazine/pancetta-tesa/
Lauri Rapelin artikkeli Yleinen mielipide ajautui kriisiin Tiede-lehden numerossa 11/21 on sivuilla 7 - 12.
Tiede-lehden numerot vuoden taakse päin ovat luettavissa eMagz-palvelussa HelMet-kirjastokortilla ja siihen liitetyllä pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
Suomeksi en löytänyt asiasta kuin mediassa kirjoitetut uutiset, esimerkiksi nämä uutiset
- Kanada pyysi anteeksi alkuasukkaiden huonoa kohtelua https://yle.fi/uutiset/3-5839151, YLE 11.6.2008.
- Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa https://yle.fi/uutiset/3-12020042, YLE 14.7.2021. Tästä uutisesta pääset lukemaan myös muita asiaan liittyviä uutisia.
Englanniksi kirjoitettua löytyy paljon. Keskeisiä ovat The National Centre for Truth and Reconciliation (NCTR) – järjestön raportit ja tutkimukset https://nctr.ca/records/reports/. Mukana ovat niin asiaan liittyvä lainsäädäntö kuin erilaisia tutkimusraportteja. Myös Kanadan Truth and...
Jevtusenkon runoa, joka alkaa "valkeat yöt" emme saaneet käsiimme, mutta se on todennäköisesti nimeltään Valkeat yöt Arkangelissa tai Valkoiset yöt Arkangelissa vuodelta 1964.
Runo nimeltä Loitsu alkaa sanoilla "Kevätyönä ajattele minua ja kesäyönä ajattele minua..." Kokonaisuudessaan runon voi lukea ainakin teoksesta Maailman runosydän (WSOY, 1998).
Joulupukista on julkaistu kaksi eri italiankielistä käännöstä, Il paese di Babbo Natale ja Nel Mondo di Babbo Natale. Lisäksi jälkimmäinen versio on julkaistu kirjassa Storia di Natale. Kaikkia kolmea löytyy Helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354190
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936165
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2256705
Megamania-yhtiö julkaisi Juice Leskisen materiaalista kahden dvd-levyn kokoelman vuonna 2004. Sen kansiliitteen kuva on kuin perinteinen sininen kouluvihko.
https://www.discogs.com/release/6381544-Juice-Leskinen-Min%C3%A4-Sunnun…
