Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan...
Pauliina-nimestä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimi -kirjassa, että se on Pauliniuksen sisarnimi.Kirjassa kerrotaan nimen historiasta eri kirkojen piirissä.- Samassa kirjassa kerrotaan Elina-nimestä, että se on lultavasti jo keskiajalta periytyvä muunnos Helenasta, josta puolestaan on oma artikkelinsa.
Myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön löytyy pienet artikkelit nimistä.
Kirjojen paikallaoloa voit katsoa Lapin kirjaston tietokannasta
www.lapinkirjasto.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Hei!
Tästä ruotsalaisesta kirjailijasta löytyy valitettavasti hyvin vähän tietoja suomen kielellä. Teoksessa De läses än: från Louisa Alcott till Erik Zetterström on kirjailijan lyhyt elämäkerta ruotsiksi.
Ruotsinkielisestä Wikipediasta löytyy perustietoja kirjailijasta, osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m Sivun voi myös kääntää 'huonoksi suomeksi', jolloin saa perustiedot kirjailijasta (http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=sv&u=http://sv.wikipedia… ). Tunnetuimpia hänen teoksistaan ovat Gulla-kirjat.
Shakespearen näytelmän Richard III ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Paavo Cajanderin suomennokset löytyvät seuraavista laitoksista.
Shakespeare, William:
- Dramoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1897
- Draamoja, osa 15, Suomalaisen kirjallisuuden seura 1920
- Draamat, osa 4, WSOY [1919]-1944
- William Shakespearen kootut draamat, osa V, WSOY 1950
- Kootut draamat, osa 5, Porvoo 1958
Matti Rossin suomennokset ovat ilmestyneet seuraavina laitoksina.
Shakespeare, William:
- Rikhard III, Tammi 1977, ISBN 951-30-4043-7
- Rikhard III, Yleisradio 1985
- Rikhard III, WSOY 2004, ISBN 951-0-29490-X
Tiedot löytyvät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jonka osoite on https://finna.fi .
Suomessa oli kauppa-autoja eli virallisemmin myymäläautoja Tilastokeskuksen Moottoriajoneuvot 2007 -julkaisun mukaan 31.12.2007 rekisterissä 93 kappaletta.
Määrä on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Karjalainen-lehden (5.7.2008) mukaan Suomessa oli vielä 1970-luvulla n. 1200 myymäläautoa. Samaisen lehden mukaan autojen nykyinen määrä on kolmisenkymmentä, mutta viimeisimmän virallisen tilaston mukaan luku on siis tuo 93.
Hei,
yritin katsoa ensin Valtioneuvoston hankerekisteri HAREsta www.hare.vn.fi , josko sieltä löytyisi jotakin hankkeita asiaan liittyen. IAS- ja IFRS-asioita oli käsitelty, mutta mielestäni ne eivät liittyneet tähän. Eduskunnan verkkosivuille valmisteilla olevista asioista ei ole tietoa, ennen kuin hallituksen esitys annetaan (jos kyseessä lakiehdotus). Katsoin kuitenkin hallituksen esitykset ja juuri tänään 17.10. on annettu eduskunnalle esitys, joka todennäköisesti on se mitä tässä etsitään: HE 176/2008 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 §:n muuttamisesta
(Budjettilakiehdotus). Esityksen käsittelytiedot löytyvät osoitteesta http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/HE+...
Esimerkiksi Varsinais-Suomen Nelli -tiedonhakuportaalin haulla löytyy aiheesta kolme kirjaa, kun hakee asiasanoilla henkilöstöjohtaminen ja kirjastot:
Niinikangas, Liisa: Näkökulmia tietohallintoyksiköiden johtamiseen
Montgomery, Jack G.: Conflict management for libraries
Pohjalainen, Marjut: Osaamisen johtaminen yleisissä kirjastoissa
Kaikki nämä teokset kuuluvat mm. Turun Ammattikorkeakoulun kokoelmiin.
Aleksi-lehtiviitetietokanta löytää samoilla asiasanoilla kaksi viitettä Kirjastolehden artikkeleihin:
Tikkala, Heikki: Yleiset kirjastot: johtamismuseo? Kirjastolehti 2002, nro 3, s. 10-11
Pohjalainen, Marjut: Suorituksen johtaminen ei riitä - tarvitaan osaamisen johtamista. Kirjastolehti 2007, nro 1, s. 30
Englanninkielinen Ebsco-...
Timo Nurmi määrittelee Gummeruksen suuressa suomen kielen sanakirjassa sanan opiskelija: muodollista opetusta koulunkäyntiä ylemmällä tasolla nauttiva henkilö, esim. fysiikan opiskelija. Näin ollen voinet käyttää titteliä yhteiskuntatieteiden opiskelija. Kaisa Häkkinen määrittelee puolestaan Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa opiskelija -sanan olevan oppitekoinen uudissana, jonka Elias Lönnrot otti käyttöön v. 1874. Erityisesti korkeakouluopiskelijoista on vanhimmassa kirjakielessä käytetty nimityksiä oppivainen tai oppiva.
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Rahasi lienee Ruotsin (,johon Suomikin vielä tuolloin kuului) skillingin kolikko. GA IV viittaa Kustaa Aadof IV:een (Gustav IV Adolf), joka oli Ruotsin kuningas vuosina 1792-1809. Kuvia kolikosta (1/2, 1/4 tai 1/12) löytyy mm. näiltä sivuilta:
http://www.tradera.com/1_12_SKILLING_1808_BARA_SE_BILD_-auktion-74034626
http://www.islandnet.com/~kpolsson/coins/sweden/swe14s.htm
Huutokaupoissa kolikosta on saanut muutaman euron. Voit kysyä lisää Suomen Numismaatikkoliitosta:
http://www.numismaatikko.fi/
Ylivieskan kirjasto ei ole valitettavasti vielä mukana vastaamassa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyksiin. Osaan täältä muualta neuvoa vain sen verran kuin Ylivieskan kirjaston sivuilta löytyy tietoa, täältä
http://www.ylivieska.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=3048&menupath=177…
Sivulla kerrotaan seuraavaa: Halutessasi tarkistaa omat tietosi, mitä sinulla on lainassa tai varattuna, uusia lainojasi ja tehdä varauksia tai lainata sähköisiä kirjoja, ohjelma kysyy sinulta kirjastokortissasi olevan numerosarjan lisäksi salasanaa.
Salasanan saat käymällä kirjastossa (ei puhelimitse) ja sen jälkeen salasanasi on tiedossa vain sinulla itselläsi.
Salasana annetaan 15 vuotta täyttäneille.
Tarvittaessa saat uuden salasanan...
HelMet tietokannasta löytyy teokset:
Burdett, John: Bangkok 8.
Burdett, John: Bangkok haunts
Burdett, John: Bangkok tattoo
Vazquez Montalban, Manuel: Los pájaros de Bangkok
Sila Khomchai: Kroopkrua klang ta non
suomennettu teos
Garland: Laguuni
Suomalainen Bangkokiin sijoittuva dekkari
Kirstilä, Pentti: Munthe
Lastenkirjoja:
Landström; Eeles: Tavoitteena kultamitali. Jukan ja kumppaneiden seikkailut Bangkokissa.
Keene, Carolyn: Pyhän linnun arvoitus
Ruotsalaisia Bangkokiin sijoittuvia teksia:
Gregory, Sandra: Glöm att ni har en dotter
Vinlenzi, Penny: Helt övergiven
Bangkokia koskevaa kirjallisuutta voit hakea lisää Worldcat tietokannasta http://www.worldcat.org/
Valitse Advanced search ja kirjoita kohtaan Subject Bangkok. Hakua voit...
Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilassa on vuoden 1945 painos kahtena niteenä. Kirjasta on myös ei-lainattavat käsikirjastokappaleet Kallion kirjastossa. Kirjavarastossa on käsikirjastokappaleiden lisäksi myös lainattavia kirjoja, tällä hetkellä kumpaakin nidettä on kaksi kappaletta hyllyssä.
Kannattaa ottaa yhteyttää Suomen Kansallisteatteriin http://www.kansallisteatteri.fi/media/index.php
Honkasen yhteystietojen saamiseksi haastattelua varten.
Porin kaupunginkirjasto (tuskinpa moni muukaan kirjasto nykyään) ei tee poistettavista kirjoistaan listoja, joista asiakkaat voisivat varata haluamiaan kirjoja. Ainoaksi mahdollisuudeksi jää seurata "Kirjakirpussa" myytäviä kirjoja. Olethan käynyt Porin antikvariaateissa, joita nykyisellän ei ole kuin pari olemassa. Kirpputorit ovat myös paikkoja, joista saattaa löytää etsimänsä. Onnea kirjan etsintämatkalle!
