Helmetissä on mainittu erikseen levyn tiedoissa: "tekstiliite sis. laulujen sanat. Yleisempää on ettei laulujen sanoja ole painettu tekstiliitteeseen. Silloin voi esimerkiksi etsiä erikseen nuottivihkoja ja cd-levyiltä vastaavia kappaleita esitettynä.
Ranskankilelisiä nuotteja on melko runsaasti esim. Edith Piaf ja erilaisia kokoelmia.
"Chantons Tous!" on kielenopiskelijoille tarkoitettu ranskalaisten laulujen nuotti (laulujen sanastoa on käännetty suomeksi laulun kohdalla)ja samanniminen cd-levy.
(Ranskankielessähän lauluissa sanat lausutaan niin. että esim. e-kirjain lopussa lausutaan (=lauletaan), vaikka se puhekielessä jääkin laususumatta.)
Tässä muutamia cd-levyjä, joissa on laulujen sanat mukana: Aznavour: Hier encore, Juliette Greco...
Aurelia-nimen pohjana on vanha roomalainen sukunimi Aurelius, joka merkitsee kultaista. Amalia pohjautuu saksalaisperäisiin amal-alkuisiin nimiin, joita ovat mm. Amalberga ja Amalgund. Amal-alkuosan on sanottu tarkoittavan mm. työtä, tehokasta ja uutteraa. Hilma on saksalaisperäinen nimi. Nimen alkuperästä on useita käsityksiä. Se voi olla muunnos nimistä Wilhelma tai Wilhelmine, ja silloin nimen taustalla on merkitys altis suojelijatar. Se voi liittyä myös saksan kypärää ja suojaa merkitsevään helm-sanaan. Tai sitten se on Hildemar- ja Hilmar-miehennimien naispuolinen vastine. (Lähde: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, 2007)
Ilmo on lyhentymä Ilmarista, joka puolestaan on vanha ilma-sanasta muodostunut suomalainen nimi. Ilmari(nen) on tuttu Kalevalasta, ja ensimmäisen kerran Ilmarinen-nimi tavataan jo Mikael Agricolan Psalttarissa vuodelta 1551, jossa se esiintyy hämäläisten epäjumalan nimenä.
Toinen mahdollinen alkuperä on vanha suomalainen ja karjalainen, myös mm. inkeriläisissä kansansaduissa esiintyvä ihmistä tarkoittava sana ilminen.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999)
Pohjalainen-lehdessä kysyttiin 22.2.2009 (http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=399002) samaa asiaa, ja vastattiin näin:
"Kielitoimisto kertoo vetonaulan konkreettisen merkityksen: vetonaulalla yhdistetään hirsien liitos. Kuvainnollinen merkitys on tuttu. Vetonaula on erityisen houkutteleva asia, joka houkuttelee ja "vetää" yleisöä ja asiakkaita.
Suomen rakennustaiteen museon amanuenssi Erkki Vanhakoski hörähtää kuullessaan kysymyksen. Vetonaula on suora käännös ruotsin kielen sanasta dragspik.
Vetonaula tarkoittaa melko pitkää, vähintään kymmensenttistä naulaa, mutta veto-sanaa ei usein suomen kielessä käytetä. Naula mikä naula.
Vetonaula on perinteisesti ollut sepän tekemä, hieman kierteinen naula."
Laulettuna löytyy Saaritsan kääntämänä cd-levyltä:Terveiset ulapalta : musiikkia mereltä ja järvien seliltä.
Näyttää ettei löytyisi nuottia, jossa sanat olisivat painettuina suomennoksena.
Myöskin löytyy Tikkurilan musiikkivarastosta vhs-kasetti, jossa laulu lauletaan suomeksi (saattaisi olla tekstitetty, en tiedä).
Näistähän voi kuuntelemalla "poimia" sanat.
Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006....
Mildred J. Hillin laulun Happy birthday to you suomennos löytyy joiltakin nuoteilta ja myös äänitteiltä englanniksi laulettuna, mutta suomeksi laulettu versio näyttäisi löytyvän vain Elävät kivet -kuoron levyltä Joulu.
Aakkosia laulettuinakaan ei näytä paljon levytetyn. Esa Pakarinen on säveltänyt laulun nimeltä Aakkoset. Laulun sanoista ei tosin ole tietoa, mutta kappale löytyy ainakin lastenlauluja esittävän Loiskis-yhtyeen levyltä Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.
Angelika-sarjassa on 12 osaa, ja viimeinen suomennettu on vuodelta 1986. Kirjojen järjestys on seuraava:
Angelika
Angelika ja kuningas
Angelika ja sulttaani
Angelika kapinoi
Angelika ja rakkaus
Kreivitär Angelika
Angelikan kiusaus
Angelika ja demoni
Angelika ja varjojen salaliitto
Angelika uhmaa kohtaloa
Angelika ja toiveiden tie
Angelikan voitto
Kaikki nämä teokset ovat saatavilla pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta. Osoitteesta http://www.helmet.fi/ voit tarkastella kirjojen saatavuustietoja. Jos kirjastokorttiisi on liitetty PIN-koodi, voit myös esimerkiksi tilata kirjoja HelMet –palvelun avulla lähikirjastoosi. Tällöin niteistä peritään varausmaksu, 50 senttiä niteeltä.
Kirjailijasta on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta- palstalta, ja...
Kaikille kirjailijoille on yhteistä se, että he ovat kirjoittaneet kirjoja koulumaailmaan sijoittuvaan Lizzie McGuire – kirjasarjaan.
Kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan. Suomessa Sanoma Magazine kustantaa kirjoja. Tv-sarjalla on omat kotisivut osoitteessa
http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire. Sivuilta löytyy myös lista sarjassa ilmestyneistä kir-joista http://en.wikipedia.org/wiki/Lizzie_McGuire_books. Suomeksi Lizzie McGuire -sarjan kirjo-ja on ilmestynyt tähän mennessä 23 kappaletta.
Lisa Banim on kirjoittanut seuraavat osat:
Yksityisetsivä McGuire 2004
Tiedeleirin tapaus 2005
Älykkötytön arvoitus 2005
Operaatio ihastus 2006
Suuri koirajahti 2006
Kuka vainoaa Katea? 2007
Kirsten Larsen on...
Raija Jänicke ja Oili Suominen ovat kääntäneet Grimmin sadut uudelleen alkuperäistä vastaavina. Kyseessä on siis Jacob ja Wilhelm Grimmin v. 1857 julkaiseman lopullisen kokoelman Kinder- und Hausmärchen kaikki 200 + 1 satua.
Kirjoja löytyy runsaasti pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ne on julkaista nimellä Grimmin sadut I - III eli I osa nimellä Ruusunen, II osa nimellä Tuhkimo ja III osa nimellä Lumikki.
Tässä vielä linkki ykkösosaan:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=Grimmin+sadut&searchscope=9&m=…
Valitettavasti en minäkään löytänyt kovin paljon tietoa Sipilän kartanosta. Ainoa lyhyt teksti löytyi teoksesta Rakennettu Häme - Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö:
Sipilä, Leppäkoski
Sipilän tilalle johtaa koivukuja, jolta avautuu kaunis näköala Puujoen rantapelloille. Sipilän kaksikerroksinen, peittämättömästä tiilestä muurattu päärakennus on vuodelta 1890, ja se on poikkeuksellisen edustava. Sen rakentamiseen on käytetty Sipilän oman tiilitehtaan tuotteita. Myös talousrakennukset sekä entiset työväenasunnot ovat tiilestä.
Netistä/Googlesta löytyy hakusanalla Sipilän kartano tietoa talon nykyisestä omistajasta ja toiminnasta: http://www.magnuslonden.net/fi/artikkelit/haastattelut/artikel-3905-146…
Samoin tästä osoitteesta:
http...
Rakkauteen liittyviä taikoja ja kansanperinnettä käsitellään muun muassa seuraavissa kirjoissa:
Kansanviisauden aarrearkku : sananparsia, tarinoita, kaskuja ja uskomuksia menneisyydestä nykyaikaan
Oikotie onneen : nuoren naisen ennustuskirja
Myth and mentality : studies in folklore and popular thought
Amor, genus & familia : kirjoituksia kansanperinteestä
Mainitsemaasi wiccalaisuutta käsitteleviä kirjoja ovat esimerkiksi:
Mitä wicca on?
Lady Sheba: Lady Sheban varjojen kirja
West: Wiccan käsikirja : johdatus wiccan saloihin
Cunningham: Wicca : opas wiccan harjoittajalle
Löysin myös Internet-sivun, jossa käsitellään wiccalaisuuden yhteydessä mm. magian keinoin aiheutettua rakastumista. Sen osoite on http://www.angelfire.com/weird2/...
FSBF:n puheenjohtajalta sain tiedon, että Finlands svenska biblioteksföreningenin jäsenenä on myös IFLAn jäsen ja oiketettu m.m. jäsenhintaiseen konferenssimaksuun.
Osa lehdistä löytyy Sipoon pääkirjastosta, osa Porvoon pääkirjaston varastosta. Lehdet ovat myös pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa. Tikkurilan lehdet ovat lainattavissa, Pasilan ja Sellon lehdet kirjastossa luettavissa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on tuhansia äänikirjoja. Saat niistä luettelon Helmet-haun (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X) kautta kirjoittamalla ensimmmäiseen hakuruutuun äänikirjat. Voit myös rajata hakuasi esimerkiksi materiaalin tai kielen mukaan. Esimerkiksi kirjoittamalla hakuruutuun äänikirjat ja rajaamalla haun aineiston cd-levyihin ja kielen suomeksi saat tulokseksi yli 800 suomenkielistä cd-levyille luettua äänikirjaa.
Äänikirjoja on monenlaisia: esimerkiksi satuja ja tarinoita, aikuisten romaaneja ja runoja, muistelmia ja tietoa eri aiheista.
Ensimmäinen katkelma on kokoelmasta Runot ja Hipponaksin runot (1959) ”Hipponaksin runot VI” (kokoelmassa Runot s. 83). Toinen katkelma on kokoelmasta Alue (1973). Runolla ei ole nimeä. Se alkaa ”Vihreääsalaattia” ja löytyy kokoelmasta Runot s. 383. Englanninkielisiä käännöksiä en löytänyt.
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
