Hilja Haahden runo Lapsen lailla löytyy esim. hänen runokokoelmistaan Tähti johtaa (1934) ja Valitut runot (1963). Runon ovat säveltäneet ainakin Ilmo Häkkinen, Ilmari Krohn ja Jari Tanskanen. Nuoren seurakunnan veisuja -nuotissa, osassa 6, on laulun sanat ja Ilmo Häkkisen sävellyksen nuotti (melodia ja sointumerkit). Häkkisen sävellys sisältyy myös mm. Hartaita toivelauluja -nuottiin, jossa on myös Ilmari Krohnin sävellys samaan runoon. Krohnin sävellyksen sanoituksena on vain osa runosta.
Showalterin Manalan valtiaat on julkaistu suomeksi Harlekiinin Nocturne -sarjassa. Partholon-trilogian suomennoksesta ei ole tietoa.
Harlekiini-kirjoja ei kirjastoille yleensä edes tarjota eikä toimittajiemme kautta niitä ole saatavilla, mutta Espoon kaupunginkirjasto on vähän aikaa sitten ostanut juuri Nocturne-sarjan kirjoja suoraan Harlekiinin verkkokaupasta. Lisää blogissamme http://fantasiaespoo.fi/2011/06/harlekiinin-nocturne-sarja/
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Ehdottaisin kirjaa:
Perrault, Charles ja Postma, Lidia: Peukaloinen, WSOY 1983.
Kirja on tosin 80-luvulla ilmestynyt mutta kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta vanha. Tosin siinä on useamipia lapsia (sisaruksia), mutta kuvaamasi sivu on juuri samanlainen. Ainakin kannattaa tarkistaa asia, kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos haluat vielä tutkia asiaa eteenpäin, voisit vierailla Tampereella sijaitsevassa Lastenkirjainstituutissa.Heillä on myös hieno tietokanta lastenkirjoista osoitteessa www.lastenkirjainstituutti.fi.
Ainoa kirja mistä olen onnistunut löytämään sanonnan "mene ja tiedä" on Pirkko Muikku-Wernerin "Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kieln kuvaileva fraasisanakirja", mutta valitettavasti siinä on vaan selitetty mitä se tarkoittaa mutta ei alkuperää. Kehottaisin teitä kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (www.kotus.fi)puoleen.
Kirjoittamalla Helmet hakukenttään 1700 muoti saat tuloksena 16 viitettä mm.
Takeda, Sharon Sadako
Fashioning fashion : European dress in detail 1700-1915
Lechevallier-Chevignard, Edmond
European costume of the sixteenth through eighteenth centuries : in full color : 150 illustrations
SICHEL, MARION
COSTUME REFERENCE 4 : THE EIGHTEENTH CENTURY
Waugh, Norah
The cut of women's clothes : 1600-1930
Hiusmuodista (hakusanoilla 1700 hiukset)löytyy teos
KEYES, JEAN
A HISTORY OF WOMEN'S HAIRSTYLES 1500-1965
Kirjoja löytyy Helsingin ja Vantaan kirjastoista, tilaamalla saat ne omaan kotikirjastoosi.
Eri lähteistä koottujen tietojen mukaan maailmassa olisi tällä hetkellä yli 600 miljoonaa autoa. Lähteitä mm.
http://en.wikipedia.org/wiki/Automobile
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2008/05/30/arvio-autojen-maara-nel…
http://www.worldometers.info/cars/
Lain mukaan ”ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat julkiseen virkaan tai toimeen saman kelpoisuuden kuin virkaan tai toimeen vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa.”
Rinnastamista on haettava, eli ”hakijan on toimitettava Opetushallitukselle hakemuksen käsittelyä varten tarpeelliset selvitykset suorittamistaan opinnoista virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä”.
Tekstit ovat laista ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta. Se löytyy kokonaisuudessaan Finlexin sivuilta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860531
Tietoa hakemisesta ja hakemuslomake löytyvät Opetushallituksen...
Kaavake löytyy kirjaston kotisivuilta Aineistot ja tiedonhaku-osion alta. Hankintaehdotukseen pääsee myös aakkosellisen hakemiston kautta. Ohessa linkki hankintaehdotukseen
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104…
Kysymyksesi osoittautui varsin visaiseksi. Ensimmäiseksi tulee toki mieleen, että ateljeessa seisova tyttö olisi Tove Jansson. Tällöin kuva ei kuitenkaan voi olla Per Olovin ottama, koska Tove oli häntä 6 vuotta vanhempi. Bildhuggarens dotter -kirjan vuoden 2003 painoksen sisälehdeltä saa kuitenkin sen käsityksen, että kannen ateljee-kuva olisi nimenomaan Per Olov Janssonin ottama. Kirjassa on useita kuvia, jotka on merkitty Per Olov Janssonin nimiin. Yhdellä sivulla on Per Olovin otamaksi merkitty kuva, joka on muuten täysin identtinen kannen kuvan kanssa, mutta siinä ei ole tyttöä. Voisiko olla niin, että tyttö on lisätty kuvaan jälkeen päin?
Kirjassa Valolla piirtäjä: 60 vuotta valokuvaajana (Musta taide 2006) Per Olov Jansson kertoo mm...
Sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Kuusankosken kirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kouvola.fi/palvelut/kirjastojatietopalvelut/kirjastotjaaukio…
Ota yhteyttä siihen oppilaitokseen, johon olet hakemassa ja selvitä onko opintojen lykkääminen mainitsemastasi syystä mahdollista. Opintojen lykkäämiseen vuodella tai kahdella vuodella vaaditaan usein painava syy, joka voi olla esimerkiksi raskaus, pienen lapsen hoitaminen kotona, sairaus tai toisen oppilaitoksen tutkinnon suorittaminen. Syyt voivat kuitenkin vaihdella kouluittain. Varmista siis asia suoraan oppilaitoksesta, johon olet hakemassa.
Samsung E-65 -lukulaitteen mukana tulee käyttöopas sähköisessä muodossa. Lukulaitteiden mukana ei kuitenkaan yleensä tule suomenkielisiä käyttöohjeita, ja tämä koskee ilmeisesti myös Samsung E-65 -laitetta. Turun kaupunginkirjasto tarjoaa suomenkieliset käyttöohjeet lainattaviin e-kirjojen lukulaitteisiin, mutta ohjeet on käännetty itse, eikä E-65 valitettavasti kuulu kokoelmaamme. Vaikuttaa siltä, ettei kyseistä lukulaitetta ole lainattavana muissakaan Suomen yleisissä kirjastoissa. Näin ollen ainoa keino suomenkielisten käyttöohjeiden saamiseksi taitaa olla niiden kääntäminen tai kirjoittaminen itse.
Työvoimatoimiston sivuilla on tietoa eri ammateista http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu mm. informaatikosta . Kyseisellä sivulla kerrotaan, että kuntien kirjastot työllistävät suurimman osan alan korkeakoulutetusta työvoimasta. Osin tietotekniikan kehityksestä johtuen työpaikkoja yksityisellä puolella ei ole paljonkaan viime aikoina ollut. Katsoin työvoimatoimiston sivuilta ja kohdassa informaatikot oli kaksi työpaikkaa avoinna tällä hetkellä. Työpaikkoja voi selailla myös Kirjastot.fi sivustolta http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/ .
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla on myös hyödyllistä tietoa alastamme http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Tutustu tarkemmin -osiossa...
Suoralta kädeltä mieleen tulee Werner von Heidenstamin romaani Karoliinit, joka on suomeksi ilmestynyt jo 1897, uusi painos 1961.
Muita teoksia on ainakin Karl Gustaf Ossiannilssonin Nuori leijona (1930), ja J.O. Åbergin Kaarle XII vanginvartijana (1912). Nämä taitavat mennä nuortenkirjojen puolelle, varmaksi en osaa sanoa.
Hieman rajatummin isoonvihaan ja Suomen tapahtumiin liittyvät ainakin Fredrika Runebergin romaani Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, ja Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti. Kyösti Wilkunan Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana (1955) on poikakirja, Martti Santavuoren Napue (1933) lienee tarkoitettu aikuisille. Veli Ranta-Ojalan Vihan päivät (2009) on uutta tuotantoa.
Ruotsiksi löytyy jokseenkin uusi...
Kirjaston hyllyyn lainattavaksi kirjat ilmestyvät aina vähän myöhemmin kuin kirjakauppoihin. Kirjat täytyy luetteloida aineistotietokantaan, jonka jälkeen ne vielä leimataan ja muovitetaan ja niin edelleen. Mitään tarkkaa päivämäärää en pysty sinulle siis kertomaan, mutta kirjaa kannattaa varautua odottelemaan jopa muutamia viikkoja sen ilmestymispäivästä ennen kuin se on lainattavissasi. Varauksen teokseen voit kuitenkin tehdä heti kun teos näkyy Helmetissä "käsittelyssä"-tilassa, eli kannattaa seurata tilannetta Helmetistä (tai kysellä omasta lähikirjastosta) ilmestymispäivän jälkeen, niin varmistat paikkasi varausjonon kärjessä!
Ei valitettavasti ole yhdessäkään kirjastossa. Jos haluat hankkia sellaisen, sopiva paikka voisi olla Kallion Retro -niminen liike Helsingin Kalliossa:
http://www.kallionretro.kotisivukone.com/
Opiskellaksesi kirjastoalaa oppisopimuksella, ole yhteydessä haluamaasi kirjastoon ja työvoimatoimistoon.
Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjastossa kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäkseen on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon. Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei Jyväskylän kaupunginkirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja opiskelusta löytyy tietoa kirjastot.fi -sivustolta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/. Oppisopimusopiskelusta lisätietoa...
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
