Vantaan kirjastoissa on käytössä erilaisia tietokoneiden varausohjelmia. Netin kautta käytettävä varausohjelma vaatii kirjastokortin.
Monissa kirjastoissa on kuitenkin niin paljon koneita, että etukäteisvarausta ei tarvita. Jos vierailija haluaa kuitenkin varmistaa pääsynsä tietokoneelle, hän voi soittaa etukäteen kirjastoon, niin virkailija tekee varauksen koneelle. Lisäksi monessa kirjastossa on langaton wlan-yhteys omille mobiililaitteille.
Kirjastojen puhelinnumerot ovat seuraavat:
Hakunilan kirjasto 09 8393 0805
Koivukylän kirjasto 09 8392 4510
Lumon kirjasto 09 8393 2251
Länsimäen kirjasto 09 8393 1017
Martinlaakson kirjasto 09 8393 4944
Mikkolan kirjasto 09 8393 2256
Myyrmäen kirjasto 09 8393 5554
Pointin kirjasto 09 8392 1084...
Erilaisia englanninkielisiä Xsara-korjausoppaita kyllä löytyy kirjastoista eri puolilta Suomea, mutta suomenkielisinä niitä valitettavasti ei ole tarjolla.
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot#/vaihto?aut…
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Meillä on tosiaan nykyään yhteinen aineistotietokanta Vaasan ammattiopiston kirjaston kanssa (molemmat kaupungin laitoksia). Ammattiopiston kirjastolla on sama kortti kun meillä ja siellä voivat asioida muutkin kuin opiskelijat. Kirjaston osoite on Ruutikellarintie 2 ja se on avoinna ma - to: 9.00-15:45 ja
pe: 9:00-12:00
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Hei
Parhaiten löydät historiallisia romaaneja tuolta ajalta käymällä läpi Maarit Helénin hakuteoksia "Historiallisia romaaneja ja ajankuvia", osat 1, 2 ja 3.
Vinkkejä voisit saada myös kirjoista "Historiallisen romaanin taitajia", osat 1 ja 2.
Mainitut kirjat löytyvät kirjastostamme, osa lainattavaksi kotiinkin.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.kuopio.fi// voit tarkennetun haun kautta hakea asiasanalla Historialliset romaanit, mutta hakutulos on runsas eikä hakua valitettavasti voi rajata koskemaan kysymiäsi vuosisatoja.
Kirjoja voit myös kysyä kirjastomme tietopalvelun henkilökunnalta. Historiallisia romaaneja aikuisille on aineistotietokannassamme melkein tuhat kpl, joten tule mieluiten käymään...
Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n internetsivuilla kerrotaan, että voimassaolevien säännösten mukaan jokainen kääntäjä määrittelee itse palkkionsa, eikä alalta ole saatavilla palkkiotaulukoita.http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) sivuilta löytyy kuitenkin jäsenille kohdistetun palkkiotiedustelun tuloksista muodostettuja tilastoja. Asiatekstikääntäjien tilastoissa sivutaan myös oikoluvun palkkioita. http://www.kaj.fi/kaannos-_ja_tulkkausala/palkkaus_ja_palkkiot/asiateks…
SKTL arvioi, että ammattikääntäjällä yhden käännössivun tuottaminen vie aikaa suunnilleen tunnin verran. Freelancerina työskentelevän tulee palkkauksessa ottaa huomioon myös muut kulut (esim. välineet,...
Pertti on lyhentymä Albertista, joka puolestaan on lyhentymä Adalbertista. Viimeksimainittu nimi tulee muinaissaksan sanoista adal, aatelinen ja bert, loistava, kuuluisa. Perttiä on käytetty muidenkin bert-loppuisten nimien lyhentymänä (esim. Engelbert, Herbert, Robert).
Ira on Raamatussa esiintyvä nimi, joka tulee hepreasta ja merkitsee valpasta. Raamatun Irat ovat miehiä, mutta Keski-Euroopassa Irasta tuli naisen nimi ja Irene-nimen lyhentymä.
Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä ja sitä voidaan pitää myös Mirjan kutsumamuotona. Slaavilaisessa nimistössä se yhdistyy sanaan mir, rauha.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Plinius nuoremman kirjekokoelman käsikirjoitusta on säilynyt kaksi kappaletta: Codex Mediceus Firenzessä Medicien kirjastossa Bilbiotheca Mediceo-Laurentianassa ja Codex Vaticana Vatikaanissa. (Lähde: Plinius nuoremman kirjeitä Trajanuksen ajan Roomasta, 2005. – s. 12). Tacituksen Ab excessu divi Augusti eli Annales teoksen käsikirjoitusta säilytetään Firenzessä Bibliotheca Mediceo-Laurentianassa. Se on kirjoitettu 1000-luvun jälkipuolella. (Lähde: Tacitus: Taistelu keisarivallasta : Rooman historia : 69-70 jkr., 2010. – s. 21). Myös Josephus Flaviuksen Juutalaissodan historiasta on käsikirjoitus Codex Laurentinuo (Lähde: Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia, 2004.- s. XIV) eli sekin on Firenzessä.
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi video joka käsittelee eri tyylisuuntia:
Kulunutta kauneutta (1993) videokasetti, joka sisältää YLEn esittämiä jaksoja vanhojen huonekalujen uudistamisesta tyyleittäin.
Yleisemmin taidehistoriaa käsittelevät esimerkiksi videotallenteet Taiteen tyylisuunnat: ohjelmasarja eurooppalaisesta kulttuurihistoriasta klassismista modernismiin, ja Johdanto taidehistoriaan -sarja, jonka 7 osaa käsittelevät jokainen omaa tyylikauttansa. Näitä ei löydy suoraan Hämeenlinnan kirjastosta, mutta niitä voi tilata kaukolainana.
DVD-aineistoa ei tästä aiheesta löytynyt.
Paavo Castrenin kirjaa ei tosiaan vielä ole kirjastoissa. Tilannetta kannattaa seurata Helmet-verkkokirjaston kautta. Varauksen voi tehdä, kun kirjan niteet ovat käsittelyssä-tilassa.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kaivattu runo voisi olla Jarkko Laineen Kaipuun kukka vuonna 1970 ilmestyneestä kokoelmasta Tulen ja jään sirkus:
Ja kaipuun kukka -
se on sininen,
samaa sinistä
kuin puutarhurin
haalarit.
Risingshadow.net -sivuston mukaan suomennos on työn alla, mutta sen julkaisuajasta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Mahdollisesti kirja ilmestyy vuonna 2013. Lähde: http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=6478
Risingshadow.net on science fictioniin ja fantasiaan keskittynyt sivusto, joka mm. tiedottaa uusien suomenkielisten tieteis- ja fantasiakirjojen ilmestymisestä.
http://fi.risingshadow.net/
Kirjoittaja on Tom Rachman. Ilmeisestikään kirja ei ole vielä ilmestynyt, koska sekä kansallisbibliografia Fennicassa että Akateemisen kirjakaupan sivuilla on siitä vasta ennakkotieto:
https://www.akateeminenkirjakauppa.fi/webapp/wcs/stores/servlet/Catalog…
https://finna.fi
Tilannetta kannattaa siis seurailla; kirja ilmestynee lähiaikoina ja tulee sitten varmaankin myös HelMet-kirjastoihin lainattavaksi.
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Useimmiten tarvitaan alan koulutus. Kirjastot tarjoavat myös harjoittelupaikkoja alan koulutuksessa jo oleville. Monet kirjastot ottavat koululaisia TET- eli työelämään tutustumisharjoitteluun. Kesäaikaan kesätyöpaikan voi saada alalle kouluttamatonkin.
Alla olevan linkin kautta löydät tietoa kelpoisuusvaatimuksista ja erilaisista kouluttautumismahdollisuuksista. Toisesta linkistä näet tällä hetkellä avoimiksi ilmoitetut työpaikat.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/
