Toki voit käyttää Lahden kaupunginkirjaston (ja minkä tahansa kirjaston!) palveluja jatkossakin. Jos viime käynnistäsi on aikaa, pyydä virkailijoita tarkistamaan asiakastietosi ajantasalle.
Tuohon kysymykseen on olemassa todella monia erilaisia vastauksia. Ihmisillä on aina monenlaisia käsityksiä elämän tarkoituksesta, ja vaikea kai väittää mitään niistä ehdottoman oikeaksi ja kaikkiin ihmisiin päteväksi. Näkisinkin, että ihminen itse asettaa omalle elämälleen tarkoituksen. Jotkut ehkä hakevat vain omaa nautintoa, toiset ehkä koettavat parantaa maailmaa. Jotkut näkevät elämän tarkoituksena jonkin korkeamman olennon tahdon noudattamisen.
Kirjallisuutta elämän tarkoituksesta voi etsiä osoitteesta http://www.helmet.fi/ HelMet-haulla käyttämällä asiasanaa ”elämän tarkoitus”. Kirjallisuudesta aika suuressa osassa näkökulma on uskonnollinen, mutta löytyy sieltä maallisempiakin mietteitä.
Hei, kannattaa varmistaa asia Teostosta http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf. Se, että musiikki on lainattu kirjastosta, ei muuta asiaa. Kyse on julkisesta esittämisestä. Kun esitys on julkinen, tilaisuuden järjestäjä tarvitsee esittämiseen musiikin tekijöiden luvan. Edellisestä on kumminkin poikkeuksia. Tällaisia poikkeuksia voivat olla se, että teosten esittäminen ei ole pääasia, tilaisuus on maksuton eikä sitä järjestetä ansiotarkoituksessa. Tekijänoikeuslaki löytyy osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi….
Alla muutamia edullisten ja helppojen ohjeiden keittokirjoja. Ne kaikki löytyvät Helmet-kirjastoista. Vinkkinä vielä, että keittokirjoja on kirjastoissa paljon: voi säästää jo etsimällä ohjeet kirjaston kirjoista. (http://www.helmet.fi/search~S9*fin/)
- Penninvenyttäjän keittokirja: hyvää kotiruokaa edullisesti / Marttaliitto
- Joka tyypin ruokakirja / Ville Lehto, Laura Pihlaja
- Tonnikalan tuolla puolen / Marjaana Parikka & Sanna Johansson
- Uusavuttomien keittokirja: edullista ja maistuvaa ruokaa / Meri-Tuuli Karri
Martat antavat myös nettisivuillaan neuvoja ja ohjeita edulliseen ruuanlaittoon:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/edullinen_kotiruoka/
Kirjaston kokoelmissa olevista kirjoista ei vielä löydy paljoakaan tietoa hybridiautoista. Tekniikan alan lehdissä vuosilta 2010 ja 2011, esim. Tekniikan Maailma ja Tuulilasi, on esitelty useiden eri automerkkien hybridiautoja. Lehdet on lainattavissa kirjaston lehtilukusalista.
Kangasalan kirjaston kokoelmissa on kirja Energia Suomessa: tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset vuodelta 2004. Siinä on selitetty hybridiauton tekniikkaa.
Tässä ei välttämättä ole kyse mistään sen kummallisemmasta kuin epäyhtenäisestä käytännöstä eri kirjastojen ja luetteloijien välillä. Usein kirjastot tosin hyödyntävät kansallisbibliografia Fennican luettelointitietoja sellaisinaan, joten salanimi-lisämääreen käyttö kirjastotietokantojen tekijätiedoissa on hyvin suuressa määrin yhdenmukainen Fennican kanssa: joissain tapauksissa sitä on käytetty, toisissa taas ei.
Ilkka Remeksen todellisen henkilöyden salaamisesta ei ole kyse. Kansallisbibliografian auktoriteettirekisterissä Petri Pykälän ja Ilkka Remeksen nimet on linkitetty toisiinsa, joten tekemällä Fennicassa tekijähaun "Remes, Ilkka" saa teoslistauksen ohella huomautuksen Ilkka Remeksen oikeasta nimestä.
Sitä paitsi, kun Remeksen...
Tietoa Eppu Nuotiosta voitte saada esimerkiksi seuraavista teoksista:
-Luovuuden lähteillä: lasten- ja nuortenkirjailijat kertovat. 2010. Toim. Päivi Heikkilä-Halttunen.
-Koski, Mervi: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003.
-Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2001. Toim. Ismo Loivamaa.
-Kotimaisia nykykertojia. 2005. Toim. Ismo Loivamaa.
Kaikki nämä teokset löytyvät tällä hetkellä Oulun kaupunginkirjastosta ja ne ovat lainattavissa.
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
Lapinyhdistysnetti- ja lapinvapaaehtoisverkosto-sivustojen kautta pääsee ainakin hyvin alkuun:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/
http://www.lapinvapaaehtoisverkosto.fi/
Lapin yhdistysnetin sivuilla on myös tapahtumakalenteri, jonka voi rajata koskemaan vain Kemi-Tornion aluetta:
http://lapinyhdistysnetti.wh.iqit.fi/tapahtumakalenteri
Kattojärjestönä alueen kolmannen sektorin toimijoilla on Meri-Lapin Majakka ry:
http://www.majakkatalo.fi/
Tornion kulttuuritoimistosta arveltiin, että kattavaa listaa toimijoista ja tapahtumista voi olla vaikea saada, mutta myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.tornio.fi/index.php?p=Kulltturitoimisto
Ainakin allaolevan, Suomen curlingliiton sivuille vievän linkin mukaan kyseessä on curlingharrastajien oma golfkisa, ei uusi urheilulaji: http://www.curling.fi/fi/uutiset/2011/7449.
Kirjasta on otettu uusi painos vuonna 2011. Se on tilattu moneen pääkaupunkiseudun kirjastoon syyskuussa. Vielä tilauksesta ei näy merkintää tietonannassamme, joten sitä ei ihan vielä voi varata.
Hei!
Paloaseman torni on tarkoitettu paloletkujen kuivatusta varten. Asiasta kerrotaan kirjassa nimeltä Kangasalan VPK 125 vuotta. Kun paloasemaa rakennettiin, mietittiin tehtäisiinkö letkuja varten torni vai kuivauskaapit. Rakennettiin 23 metriä korkea torni. Joillakin paloasemilla palomiehet harjoittelevat kiipeämällä torneihin.
Kirjastossa on lapsille tarkoitettu Arttu Juseliuksen kirja Ransu paloasemalla. Siinä Ransu Karvakuono tutustuu paloaseman elämään.
Asema-apteekki oli alkuperäiseltä nimeltään Uusi apteekki (virallisesti Tampereen III Uusi apteekki - järjestysluku viittaa siihen, että se oli perustamisjärjestyksessä Tampereen apteekeista kolmas); se tunnettiin myös ensimmäisen apteekkarinsa Emil Adolf Scheelen mukaan "Scheelen apteekkina" (vielä 1960-luvulla julkaistuissa puhelinluetteloissa Asema-apteekin nimen yhteydessä oli huomautus "ent. Scheelen apteekki"). Uusi apteekki toimi Hämeenkadulla paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Suomen Pankki. Apteekkari Arvid Fellman muutti sen kadun toiselle puolelle Ruuskasen taloon (Hämeenkatu 14) 1940-luvun alkuvuosina sen jälkeen kun talvisodan aikaisten pommitusten tekemät vauriot oli korjattu. Nimen Asema-apteekki otti käyttöön Tampereen...
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkoittaa näkökulmaa, josta tutkimuksen aihetta tarkastellaan. Siihen kuuluu perehtyminen aikaisempaan aihetta koskevaan tutkimuskirjallisuuteen, keskeisten käsitteiden määritteleminen ja tutkimuksessa käytettävän lähestymistavan valitseminen ja avaaminen lukijalle. Teoreettinen viitekehtys on siis ikään kuin punainen lanka, joka ohjaa tutkimusta ja toisaalta suhteuttaa sen muuhun oman tieteenalansa tutkimukseen. Ennen kaikkea se vastaa siihen kysymykseen, mitä näkökulmaa nimenomaan tässä tutkimuksessa käytetään.
Teoreettisen viitekehyksen valinta on yksi tutkimuksen tekijän keskeisistä työvaiheista. Se seuraa yleensä heti tutkimuksen aiheen valintaa. Yleinen perehtyminen aiheeseen, alan teoriaan ja...
Kirjoituskilpailun voittaneet tekstit löytyvät kirjaston kotisivulla, http://www.kirkkonummi.fi/kirjasto/kirkkonummipaivat.
Tekstit löytyvät myös paperimuodossa Kirkkonummen kirjaston "Ajankohtaista" hyllyssä.
Helsingin kaupunginkirjastossa on enemmän aikuisten kuin lasten kirjoja. Viime vuoden (2010) lopussa Helsingin kirjastoissa oli 1 156 841 aikuisten (eli 75,15 prosenttia) ja 424 639 (26,85 prosenttia) lasten tai nuorten kirjaa.
Tiedot löytyvät kirjaston sivuilla olevasta tilastosta:
http://www.lib.hel.fi/Page/fe65bbe6-bc99-4cc5-b01d-60501d231e8e.aspx
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
