Kyseessä näyttäisi olevan osa Uuno Kailaan runosta "Laulu ja elämä", joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran kokoelmassa "Uni ja kuolema" (WSOY, 1931). Katkelma ei ole avain runoelman alusta vaan sen ensimmäisen osan "Kuoro" kolmannen säkeen alusta. Runon alaotsikko on "Runo yleisiin laulu- ja soittojuhliin 1931".
Itse asiassa kyseinen kohta kuuluu seuraavasti:
(Mikä mahtava laulun vuo:)
tuhatmuotoisen elämän laulu,
tuhatkasvoisen kohtalon...
Runo "Laulu ja elämä" sisältyy myös Uuno Kailaan koottuihin runoihin 1922 - 1931 (SKS, 2002).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
Kailas, Uuno: Uni ja kuolema (WSOY, 1931)
Kailas, Uuno: Runot 1922 -1931 (SKS, 2002)
Suomen kansallisdiskografian Violan mukaan ainoa nuottijulkaisu, josta etsimänne laulu Luvattu maa löytyy, on nuottikirja Elämän siiville (Kirjapaja, 2008). Kirjassa on sävelmän melodia ja sointumerkit.
Elämän siiville -nuottijulkaisu näyttää löytyvän useista yleisistä kirjastoista.
Lähteet:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Voit ilmoittaa nimenmuutoksen kirjaston lainaajarekisterissä oleviin sinua koskeviin tietoihin missä tahansa HelMet-kirjastossa. Nimenmuutos täytyy siis ilmoittaa henkilökohtaisesti. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, joka on uudella nimelläsi.
HelMet-kirjastojen yhteystiedot löydät helposti HelMet-palvelusivuston etusivulla olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Turun kaupungin nimistöhaku verkossa kertoo, että Turun nimistössä oli jo ennestään vinter-alkuinen paikannimi Vintersplan (Vinterinaukio), joten Pääskyvuoren Talvipuistikolle ja Talvitielle haluttiin antaa toisenlainen ruotsinkielinen vastine.
Nimistöhaun mukaan Fimbul -niminen jättiläinen esiintyy islantilaisissa saduissa sekä fimbul merkitsee myös erittäin kylmää talvea. Svenska Akademienin verkkosanakirjasta löytyykin samaa merkitsevä käsite "fimbulvinter". Islantilaisessa tarustossa kolmivuotisen fimbulvinterin sanottiin edeltävän maailmanloppua. Etuliitteenä fimbul merkitsee myös samaa kuin "jätte".
Kirjastonhoitaja todella kirjoitetaan yhteen kuten monet muutkin ammattinimikkeet, joilla on vakiintunut merkitys.
Lähteet:
Nimistöhaku...
Kirjastot pyrkivät yleensä korvaamaan kadonneen niteen, jos sitä on vielä saatavana (aina ei ole). Automaattisesti uutta kappaletta ei kuitenkaan osteta, sillä on mahdollista, että kirjastoon jää nimekkeestä riittävä määrä niteitä tuon kadonneen jälkeenkin. Näin on usein sellaisten kirjojen kohdalla, joita on aikoinaan hankittu runsaasti.
Sellaisissa tapauksissa, joissa asiakas kadottaa kirjaston ainoan kappaleen, jota ei myöskään voi ostaa kaupasta, voi tietysti käydä myös niin, että joku toinen asiakas ei pääse kirjaa lukemaan. Onneksi meillä on Suomessa tehokas kaukolainajärjestelmä, jonka avulla kirjan voi saada luettavakseen jonkin toisen kirjaston kokoelmista.
Sellaiset tapaukset, joissa asiakas kadottaa koko kirjastojärjestelmän...
Jos kysyjä tarkoittaa Unto Monosen säveltämää "Muistojen jenkkaa", se löytyy ainakin seuraavilta CD-levyiltä:
Pekka Himanka: "20 suosikkia - Maailman valot" (1997)
Reijo Taipale: Parhaat vuosilta 1962-1996 (Valitut Palat 1997)
Kappale löytyy myös muutamalta harvinaisemmalta äänitteeltä, joita ei yleisissä kirjastoissa välttämättä ole. Tuo Himangan levy löytyy ainakin HelMet-kirjastoista. Taipaleen levyä ei ainakaan maakuntakirjastoista näytä löytyvän.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyllä voi. Tekstit voi lähettää Tapiolan kirjastoon, osoitteeseen
Tapiolan kirjasto
PL 3615
02070 Espoon kaupunki
tai: kirjasto.tapiola@espoo.fi
Kuoreen tai otsikkoon merkintä "Arviointipalvelu". Vastausta on turha odottaa kovin pikaisesti, sillä tekstejä tulee paljon. Älä lähetä originaalia, vaan kopio. Mikäli haluat tekstin takaisin, liitä mukaan palautuskuori postimerkkeineen.
Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa olevasta Helsinki-kokoelmasta löytyy monenlaista Helsingin historiaan liittyvää aineistoa. Lauttasaaren osalta löytymistä vaikeuttaa se, että Lauttasaari liitettiin osaksi Helsingin kaupunkia vasta vuonna 1946. Materiaalia on myös tätä aiemmalta ajalta, mutta esim. juuri kartoissa ei Lauttasaarta näy.
Helsinki-kokoelmassa on Helsingin puhelinluetteloita, joista ainakin joissakin 1950- ja 1960-luvun luetteloissa on myös kartat katujen nimineen.
Kirjassa Lauttasaaren rakennettu ympäristö (toimittanut Tuulikki Kupiainen) on joitakin karttoja Lauttasaaren rakennuskannasta ennen alueliitosta ja kartat, joista näkyvät vuosina 1946-1981 rakennetut talot. Tämä kirja on myös Lauttasaaren kirjaston...
Jani Erolan toimittamassa kirjassa Luokaton Suomi? (2010) esitellään yksi tapa jakaa ammatit eri yhteiskuntaluokkiin. Erolan mukaan tämä Eriksonin-Goldthorpen luokittelu (EG) on eniten käytetty luokkaluokittelu kansainvälisessä yhteiskuntatutkimuksessa nykyisin. EG-luokittelu löytyy kirjan sivulta 31. Opettajat kuuluvat tässä luokittelussa ns. alempiin professioammatteihin, jotka yleisessä kielenkäytössä tarkoittavat keskiluokkia. EG-jaottelu esitellään myös Tiede-lehdessä osoitteessa http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/luokkayhteiskunnan_paluu_
Viime vuosina on Suomessa ilmestynyt muitakin kirjoja, joissa pohditaan yhteiskuntaluokkia. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:
Järvinen, Katriina & Kolbe, Laura: Luokkaretkellä...
Tässa muutamia ehdokkaita:
Aikuisten romaaneja:
Rebecca Wellsin Jumalaiset Jaja-siskot ja sen jatko-osa
Virpi Hämeen-Anttila, Marionetit (juuri tähän aiheeseen)
Annamari Marttinen, Veljeni vartija
Susanna Alakoski, Sikalat (ehkä enemmän lapsi-vanhempisuhteet, mutta myös sisaruudesta)
Ian McEwan, Sovitus
Essi Tammimaa, Paljain käsin
Sisko Istanmäki, Sisarteni elämät ja Viimeiset mitalit
Susan Sellers, Vanessa & Virginia
Ulla-Maija Paavilainen, Sokerisiskot
Anja Snellman, Pääoma
Roope Lipasti, Perunkirjoitus
Kreetta Onkeli, Ilonen talo (kaksi siskosta)
Myös Pirjo Rissasen monissa kirjoissa käsitellään sisaruussuhteita
Lasten ja nuorten kirjoja:
Astrid Lindgrenin kirjat esim. Veljeni leijonamieli, Melukylän lapset…
Teija Rekola, Eetu ja...
1. Runo on kiinalaisen Xiu Ouyang (voidaan kirjoittaa myös Hsiu Ou-yang) -nimisen, vuosina 1007-1072 eläneen runoilijan runo, jonka Pertti Nieminen on suomentanut. Runo löytyy ainakin teoksesta Syksyn ääni - Kiinan runoutta III. Se on myös sävelletty. Säveltäjä on Olle Söderholm. Laulu on nimeltään Kukat niinkuin sinä, ja sen esittää Neilikka-yhtye levyllä Arkinen laulu rakkaudesta. Sekä kirja että levy löytyvät Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
2. Helmet-kirjastoissa on paljon haikurunokokoelmia. Alla olevasta linkistä pääset luetteloon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28haikut%29%20l%3Afin_…
Hypnoosi on tajunnan tilaan liittyvä ilmiö, jonka syistä ja luonteesta ollaan tutkijoiden piirissä edelleen voimakkaasti montaa eri mieltä. Koska laajasti hyväksyttyä tieteellistä hypnoosin selitystä ei ole, on kenenkään vaikea ottaa perusteltua kantaa kysymykseen siitä, voiko ihmisen pakottaa hypnoosissa toimimaan vastoin voimakkaita periaatteitaan.
Suomenkielisen Wikipedia-artikkelin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hypnoosi) teksti antaa suppean yleiskuvan hypnoosiin liittyvistä erilaisista näkemyksistä. Koska hypnoosia pidetään sosiaalisena vuorovaikutustilana, hypnotisoijan ja hypnotisoitavan välinen suhde määrittänee pitkälle sen, kuinka voimakkaasti ihmisen aivot alistuvat suggestioon. Erilaisissa näytöksissä on ollut tapauksia, joissa...
Etsimäsi Einin levy Live! vuodelta 2003 näyttää löytyvän muutamien Suomen kirjastojen kokoelmista. Sitä on saatavana esimerkiksi Varsinais-Suomen Vaski-kirjastoverkon alueella ja Krannit-kirjastoverkon alueella (Isojoki, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kurikka, Teuva) sekä Pielinen-kirjastoverkon alueella (Lieksa, Nurmes, Ilomantsi).
Voit tehdä levystä kaukolainapyynnön omassa kirjastossasi.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search) kappale löytyy kunnan- ja kaupunginkirjastoista kahdelta CD-levyltä. Marittan esittämänä se on CD-levyllä Riihitanssit / Armaani silmät, joka on Hankasalmen kirjastoautossa. Duo Rai-Vei esittää kappaleen levyllä Duo Rai-Vein Helmiä, joka on Savonlinnan kirjastossa.
Voit tiedustella levyjen kaukolainaksi tilaamista lähikirjastostasi.
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon kautta voi hakea itselleen kiinnostavaa luettavaa. Hakusana lukuromaani listaa yli sata kirjaa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lukuromaani
Alla on esimerkiksi muutama ei-historiallinen, naisten kirjoittama lukuromaani, ja yksi miehen kirjoittama jouluaiheen takia. Listasta löydät toivottavasti monta muutakin kiinnostavaa.
- Edessä koko elämä / Mary Gordon
- Epäsovinnainen lady / Sarah Harrison
- Nainen joka kirjoitti rakkausromaanin / Kirsti Ellilä
- Viimeinen samurai / Helen Dewitt
- Jonathan Strange & herra Norrell / Susanna Clarke
- Joulutarina / Marko Leino
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan rahan vaihtelee sen kunnon mukaan n. 25 eurosta 1000 euroon. Tietoa rahojen kuntoluokituksesta löytyy vaikkapa tältä kolikot.com-sivustolta:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Opettaja-lehdessä sanotaan näin:
"Peruskoulujen rehtorit ovat kokonaistyöajassa, joka on toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika. Vuosilomaa on 38 päivää."
http://www.opettaja.fi/cs/Satellite?c=Page&pagename=OpettajaLehti%2FPag…
Kuntien opetusalan, myös rehtorien, vuosiloma määräytyy Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaan:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/ajankohtaista/yleiskirjeet/2011/Docum…
Kun varattu kirja on matkalla-tilassa, se on jo laatikossa matkalla palautuskirjastosta varaajan valitsemaan noutokirjastoon. Noutokirjastoa ei tässä vaiheessa enää voi vaihtaa.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät kirjastossa tavallisesti kirjastonhoitajan tms. nimekkeellä. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista vastaavalta henkilöltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Asetuksella nro 513/13.6.2001 säädettiin, että kirjastolaitoksesta vastaavalla voi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi olla myös ammattikorkeakoulussa suoritetut ammatilliset vähintään 35 opintoviikon mukaiset opinnot: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Hyvä kooste korkeakoulutason koulutuksesta löytyy: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
