”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Tytti” pohjautuu luultavasti sanaan ”tyttö” ja on sen hellittelymuoto. Nimeä on myös vanhastaan käytetty Tyyne-nimisten lempinimenä, joten nimi on saattanut tulla sitäkin kautta. Virallisena etunimenä ”Tytti” on esiintynyt 1900-luvun alkupuolelta asti, vaikka se onkin päässyt almanakkaan vasta 1984.
Mistä sana ”tyttö” on sitten peräisin? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että se on johdettu sanasta ”tytär”. Sen merkitys on deminutiivinen eli pienuutta merkitsevä, jolloin ”tyttö” olisi merkitykseltään ’pieni tytär’. Sana ”tytär” on balttilainen laina mutta sen verran vanha, ettei...
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei ole ilmeisestikään julkaistu, koska Viola-tietokannasta tai muista lähteistä ei löytynyt nuoteista mainintaa. Kappale löytyy vain Sillanpään levytyksenä. Samalla nimellä on tosin julkaistu myös muita kappaleita, mutta niistä ei liene iloa Sivosen säveltämän kappaleen nuottien suhteen.
Jos haluat kovasti saada nuotit käsiisi, voisit yrittää kysyä niitä kappaleen säveltäjältä Jori Sivoselta tai sanoittajalta Jorma Toiviaiselta. Sivosella näyttää olevan Facebookissa fanisivu, jonka kautta voisi ehkä yrittää saada häneen yhteyttä. Suomalaisten yhteystietoja voi etsiä myös Eniron yhteystietohaulla osoitteessa http://henkilot.eniro.fi. Palveluun tarvitaan tunnukset, mutta ne maksavat vain...
Ilmeisesti ainoa Arlette Cousturen englanniksi käännetty kirja on ”Les filles de Caleb”, johon sarja perustuu ja joka on julkaistu Torontossa Käthe Rothin käännöksenä nimellä ”Emilie: a novel” (Stoddart, 1992). British Libraryn, Library of Congressin tai Library and Archives Canadan tietokannoista ei ainakaan löydy muita englanninnoksia.
Valitettavasti edellä mainittua teosta ei taida löytyä lainkaan Suomesta, joten kirjan saadakseen se pitäisi tilata ulkomailta kaukolainana. Kaukotilaus on maksullinen. Voit tehdä kaukotilauksen lähikirjastossasi ja kysyä sieltä tarkempia tietoja maksuista.
Ruotsiksi löytyisi Birgitta Willénin käännöksen Cousturen teos ”Blanche” (Richter, 1994), joka on ilmeisesti jatko-osan taustalla. Ruotsinnosta ei...
Vuonna 2006 afrikkalaiskirjailijoiden Caine-palkinto myönnettiin eteläafrikkalaiselle kirjailija Mary Watsonille hänen teoksestaan Jungfrau. Tämä saattaisi olla etsimäsi kirja ja kirjailija.
http://www.caineprize.com/winners_06.php
Viimeisin suomennos on vuonna 2002 julkaistu Valheiden kukkaniityt. Cleo Virginia Andrews oli yhdysvaltalainen kirjailija, joka kuoli vuonna 1986. Hänen kirjojaan on julkaistu myös Virginia Andrewsin nimellä. Kirjailijan kuoleman jälkeen kirjoja on kirjoittanut haamukirjailijana Andrew Neiderman.
http://fi.wikipedia.org/wiki/V._C._Andrews
Luettelon suomennoksista saat Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search%5FArg=andrews…
Uusista suomennoksista kannattaa kysyä kirjailijan suomalaiselta kustantajalta Gummerukselta:
http://www.gummerus.fi/default.asp
Voit pyytää lisäämään eräpäivämuistutuksen asiakastietoihisi seuraavalla kirjastokäynnilläsi tai puhelimitse/sähköpostilla. Eräpäivämuistutus on Kouvolan kirjastoissa maksuton.
Lempikuvakirjasi oli Martha Sandersin Aleksanteri ja Taikahiiri (Tammi, 1972). Kuvituksen siihen on tehnyt Philippe Fix. Kirja kertoo Vanhasta Rouvasta, joka asui vanhassa talossaan korkean kukkulan laella. Siellä asuivat myös hänen eläinystävänsä Juovikas Lontoon Loikojakissa, Taikahiiri, Alligaattori Aleksanteri ja Jakki. Aivan niin kuin muistat, Taikahiiri ennustaa sateen, joka kestää kolmekymmentä päivää ja kolmekymmentä yötä - tulvahan siitä seuraa ja monenlaista dramatiikkaa kukkulan talon väen elämään.
Ainoa kirja, joka löytyy noilla nimillä kansallisbibliografia Fennicasta osoitteesta http://fennica.linneanet.fi, on Stephen Arterburnin, Fred Stoekerin ja Mike Yorkeyn teos ”Jokaisen nuoren miehen taistelu” (Gefen kustannus, 2006). Ilmeisesti siis heiltä ei ole suomennettu muita kirjoja.
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Suomalaisista keskiaikaromaanien kirjoittajista tulee heti ensimmäisenä mieleen Kaari Utrio, jonka tuotannossa on monia keskiajalle sijoittuvia teoksia ja jonka kirjat kuvaavat aikaa varsin asiantuntevasti. Häneltä voin suositella erityisesti 1000-luvulle sijoittuvia romaaneja ”Vaskilintu”, ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Keskiajalle sijoittuvat myös ”Haukka, minun rakkaani”, ”Isabella”, ”Karjalan kruunu”, ”Katarina”, ”Pirkkalan pyhät pihlajat”, ”Sunneva jaarlintytär”, ”Sunneva keisarin kaupungissa”, ”Uhritulet”, ”Vanajan Joanna”, ”Vehkalahden neidot” ja ”Vendela.
Astetta Utriota romanttisempaa kirjallisuutta edustaa Ursula Pohjolan-Pohjosen tuotanto ja hänen keskiajalle sijoittuvat ainakin trilogia ”Kuninkaan kauppamies”, ”Kauppamies...
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
Asunto-osakeyhtiöiden taloustilastossa on lukumäärä
http://tilastokeskus.fi/til/asyta/2009/asyta_2009_2010-09-24_fi.pdf sivulla kolme 79 149 yhtiötä.
Isännöintiliiton sivuilta saa vielä nämä tiedot http://www.isannointiliitto.fi/medialle/isannointialasuomessa. Isännöintiliiton arvion tarkempaa tasoa ei ole saatavissa.
Runo on itse asiassa Elina Vaaran käsialaa ja nimeltä ”Aamu”. Se on ilmestynyt kokoelmassa ”Hopeaviulu” (1928) ja löytyy myös Vaaran kokoelmasta ”Valitut runot” (useita painoksia). Ensimmäinen katkelmasi on runon toisesta säkeistöstä ja toinen taas ensimmäisen säkeistön lopusta.
C. S. Foresterin Hornblower-sarja etenee kronologisessa järjestyksessä näin:
1. Upseerikokelas Hornblower (Mr. Midshipman Hornblower)
2. Luutnantti Hornblower (Lieutenant Hornblower)
3. Hornblower ja Hotspur (Hornblower and the Hotspur)
4. Hornblower ja hänen omatuntonsa : keskeneräiseksi jäänyt romaani ja kaksi novellia (Hornblower and the crisis)
5. Hornblower Turkin vesillä (Hornblower and the Atropos)
6. Komentajakapteeni Hornblower I & II (Captain Hornblower, R. N., joka koostuu kolmesta erillisestä teoksesta: The happy return, A ship of the line ja Flying colours)
7. Kommodori Hornblower (The commodore)
8. Lordi Hornblower (Lord Hornblower)
9. Hornblower Länsi-Intiassa (Hornblower in the West Indies)
Keskeneräisen Hornblower ja...
Laulun nimi on: Papulan valssi. Sävel ja sanat Aili Runne. Laulu alkaa näin: Muistojen teitä kun kuljen, aina se Papulaan vie. Silmäni vain milloin suljen, eessäni pitkä on tie. Lapsuuden maille mä taas ennättäyn, Papulan sillan kun ylitse käyn ...
Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastossa on c-kasetti, jossa kyseinen laulu on. Kasetin nimeke on "Muistojeni Viipuri" ja kyseisen laulun siinä esittää Vilho Vartiainen Ossi Malisen orkesterin säestyksellä. Kasetti on lainattavissa.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas löytyy saksaksi kahdella eri nimellä Kreuze in Karelien ja Der unbekannte Soldat. Teoksen tiedoista ja saatavuudesta pääkaupunkiseudulla katso lisää http://www.helmet.fi/ . Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjaston varastosta. Niitä voi pyytää lainaksi myös lähikirjaston kautta. Lähteenä käytetty Haltsonen, Sulo ja Puranen, Rauni, Kaunokirjallisuutemme käännöksiä, 1979 ja http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?params=keep&lang=FIN.
Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
Kyllä, voit tilata HelMet-kirjastojen aineistoa Turun kaupunginkirjastoon kaukolainaksi, jos sitä ei Turun kirjastoista löydy. Ohjeita ja tilauslomake täällä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=19699
Tietysti voit tehdä tilauksen myös käymällä paikan päällä Turun kaupunginkirjastossa.
Turun kaupunginkirjaston hinnasto on täällä:
http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=25598
ja siellä kerrotaan näin:
Kaukolainatilaus
4 € / tilaus, lisäksi peritään lainan saapuessa lainan antajan vaatima maksu
(Helsingin kaupunginkirjasto kaukolainan antajana ei peri maksua, joten kaukolainasi kokonaishinnaksi muodostuu tuo mainittu 4 €.)
Angelika-sarjan kirjojen järjestys on seuraavanlainen:
1. Angelika
2. Angelika ja kuningas
3. Angelika ja sulttaani
4. Angelika kapinoi
5. Angelika ja rakkaus
6. Kreivitär Angelika
7. Angelikan kiusaus
8. Angelika ja demoni
9. Angelika ja varjojen salaliitto
10. Angelika uhmaa kohtaloa
11. Angelika ja toiveiden tie
12. Angelikan voitto
Hei!
Terho Itkosen Uuden kielioppaan mukaan (v.2000) minkälainen kirjoitetaan aina yhteen, mutta esim. minkä kokoinen, - luonteinen, -makuinen, -niminen, ja -näköinen voidaan kirjoittaa myös erikseen.
Minkä tähden ja minkä vuoksi kirjoitetaan erikseen. Käytäntö on siis minkä-alkuisten sanojen kohdalla vaihteleva ja molemmat muodot ovat oikein: yhteen kirjoittaminen tai erikseen.
