Kyseessä on Laura Latvalan kirjoittama ja Helga Sjöstedtin kuvittama Pikku-Marjan eläinkirja, joka ilmestyi vuonna 1947. Kirjasta on otettu uusi painos viimeksi vuonna 2011, joten sitä on saatavilla sekä kirjastoista että kirjakaupoista.
Meillä on kerätty eri aiheista yllätyskasseja asiakkaille, ja yksi kassi on nimeltään Murhia ilman verta. Näistä kirjoista löytyy varmaan sinullekin uutta luettavaa. Osa joidenkin listassa mainittujen kirjailijoiden teoksista saattaa olla sellaisia, että niissä selvitetään jotain muuta rikosta kuin murhaa.
Vera Valan kirjat
Lindgren, Minna: Kuolema Ehtoolehdossa
Tuula T. Matintuvan kirjat, ainakin Kuolema kulkee kesässä, Pelko on armoton ja Piippo-kirjat
Maria Langin teokset (jotkut kutsuvat häntä Ruotsin Agatha Christieksi)
Pirkko Arhipan teokset, ainakin Kuoleman koordinaatit, Buumimurhat ja Kuolema käy kirjastossa
Forsman, Tiina: Annikki Nissinen selvittää murhan
Arvidsson, Tomas: Varas varkaalta, Tohtorin viimeinen rikos, Herrojen...
Kyseessä on Anna-Mari Kaskisen runo, joka on mm. kirjassa Hehkuvin värein : Sanoja vuosien kauneudesta. Kirjan on kustantanut Kirjapaja 2012. Runo löytyy myös internetistä Googlella monista blogeista.
Mitään yhtenäistä käytäntöä ei liene olemassa, sillä yhteisestä kirjastojärjestelmästä huolimatta pääkaupunkiseudun kirjastojen henkilöstöhallinto on jokaisen kaupungin oma asia. Yleinen nyrkkisääntö on ottaa yhteyttä kunkin kaupunginkirjaston ns. henkilöstöjohtajaan tai sellaisen puuttuessa suurten kirjastoyksiköiden johtajiin. Heillä on normaalisti paras tieto siitä, mikä on oppisopimuskuvio kyseisessä kaupungissa kysymyshetkellä (se muuttuu koko ajan) ja miten kannattaa edetä.
En tunne tieteellisten kirjastojen käytäntöjä, mutta uskoisin em. nyrkkisäännön pätevän myös sillä puolella.
Siihen kannattaa varautua, että oppisopimustilanne voi olla myös hyvin huono eli ettei minkäänlaista hakua ole päällä. Mutta asian saa selville vain...
Tietokannasta etsittäessä hakusanoilla "tutkimusmatkat", "tutkimusmatkailijat" ja "tutkimusretkikunnat" löytyy paljon kirjallisuutta tutkimusretkistä. Useimmiten kyseessä ovat historialliset matkat aikoinaan tuntemattomiin maailmankolkkiin, kuten Aasiaan, Afrikkaan ja Etelämantereelle.
Kirjaston hyllypaikasta 40.8 löytyy matkakuvauksia, niiden joukossa on myös tutkimusretkikirjallisuutta. Hyllypaikasta 99.14 löytyy tutkimusmatkailijoiden elämäkertoja.
Se, ovatko kirjat samantyylisiä kuin mainitsemasi, selviää vain lukemalla. Hyvään lukukokemukseen vaikuttaa merkittävästi kirjoittajan tyyli ja taidot. Hakutuloksessa voi olla mukana puisevaakin tutkimuskirjallisuutta. Osa kirjoista on matkapäiväkirjoja. Alla muutama ehdotus kirjoista,...
HelMet-kortin voi tosiaan saada jokainen halukas suomalainen. Henkilökohtainen käynti, jonka yhteydessä myös henkilöllisyys varmennetaan kuvallisella todistuksella, on taas katsottu tarpeelliseksi sekä järjestelmän että asiakkaan oman oikeusturvan takia. Meillä on jo riittävästi akuankkoja tietokannassa, eikä lisää kaivata. Voi olla, että tulevaisuudessa kortin voi saada myös ns. vahvalla tunnistautumisella, mutta ainakaan minun tietääkseni sellaista ei ole vielä tarjolla.
Jos kuitenkin arvioit, ettei HelMet-kortti ole yhden vierailun arvoinen edes ekotehokkaallaa junalla, voi aina yrittää löytää jonkun kortin omistajan, joka suostuu "lainaamaan" tunnuksiaan sinulle esimerkiksi e-kirjojen käyttöä varten.
On myös mahdollista, että...
Aalto-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=00fccd9e-2d0a-4bd…
Lisäyksenä vielä: Nimi on lyhyt, se sisältää luontoaiheisen sanan ja sijoittuu aakkosten alkupäähän. (Mikkonen, Pirjo: Sukunimet, 2000)
Väestörekisterikeskuksen sivuilta voi myös käydä katsomassa, kuinka monta Aalto-nimen edustajaa Suomessa on: http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Kyseessä lienee Mikael Nybergin laulu, joka esiintyy eri nimillä. Laulun nuotti löytyy kokoelmasta "Pienten lauluja" (WSOY 2000) nimellä "Syksyn tullessa" ja äänitteenä se on kasetilla/CD:llä "Anni Tannin syksylauluja" (1990) nimellä "Syksyn saapuessa" sekä CD:llä "Lintu ruutuun koputtaa" (2001) nimellä "Syksy jo saa", jotka löytyvät ainakin HelMet-kirjastoista, mutta varmaan muualtakin.
Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Valitettavasti näyttää tilanne olevan sellainen, että vaikka laulusta löytyy levytyksiä, nuottina sitä ei ole koskaan julkaistu.
Nuotin saadakseen täytyy joko yrittää saada yhteyttä säveltäjä Timo Taneli Hämäläiseen tai löytää joku, joka pystyy levyltä nuotintamaan kappaleen.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eri arkistojen yhteisen verkkopalvelu Portin sivustojen kautta löytyy tietoa mm. Suomen kansalaissotaan osallistuneista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Sis%C3%A4llissota_1918#Sis…
Sotatoimia oli myös Karjalan alueella mm. Viipurin kaupungin tärkeyden takia. Wikipedia-artikkelista saa yleiskuvan tästä kiistellystä sodasta. Artikkelista löytyy myös paljon lähteitä syvällisempää perehtymistä varten:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota
Vaikuttaisi siltä, että suomalaista sotakirjallisuutta ei ole kovinkaan laajasti käännetty englanniksi. Englanniksi on käännetty lähinnä muutamia suomalaisen sotakirjallisuuden klassikkoromaaneja sekä joitakin Suomen sotahistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Mm. seuraavat teokset löytyvät Vaski-kirjastojen kokoelmista:
The Winter War (Talvisota) / Antti Tuuri (Aspasia Books, 2003)
The Unknown Soldier : a Novel (Tuntematon sotilas) / Väinö Linna (WSOY, 1999)
Blood, Sweat and Tears (Tuntematon kersantti) / Lasse Lehtinen (Brassey's, 1990)
Long Distance Patrol (Sissiluutnantti) / Paavo Rintala (Allen & Unwin, 1967)
The Manila Rope (Manillaköysi) / Veijo Meri (Alfred A. Knopf, 1967)
Ace eagle Hasse Wind : the Finnish Air Force at war 1939-...
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Turun kaupunginkirjaston taiteiden talon sisustussuunnittelu on tehty Arkkitehtitoimisto C&H:ssa (nykyisin Arkkitehtitoimisto C&Co Oy). Irtokalusteet ovat omaa kalustesarjaansa, jonka suunnitteli arkkitehti Ari Paukio. Alunperin tuolit oli päällystetty rusehtavalla nahkajäljitelmällä. Nykyisin osa niistä on päällystetty uudelleen värikkäillä samettimaisilla kankailla. Uudelleenverhoilun teki Kjisik Oy.
Tietääkseni tuoleja ei ole missään myynnissä, mutta asiasta kannattaa tarkemmin kysyä suunnittelijalta. Arkkitehtitoimiston yhteystiedot löytyvät mm. heidän nettisivuiltaan osoitteesta http://www.ark-ch.fi/
Pääkaupunkiseudun HelMet kirjastoista Selloon on tänä vuonna perustettu venäjänkielinen kirjasto. Siellä on kaikkein kattavin kokoelma. Helsingin kirjastoista venäjänkielisiä lastenkirjoja löytyy ainakin suurimmista kirjoista ja laajimmat kokoelmat ovat ehkä Pasilassa ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Saksankielisiä lasten- ja nuortenkirjoja kirjastoihin kyllä jonkin verran otetaan, mutta kirjojen täytyy olla uusia. Vanhoja kirjoja voi tuoda kirjastoiden kierrätyspisteisiin.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/162205-selloon-avataan-venajankielin…
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Etelä-Saimaat mikrofilmattuna. Voit pyytää haluamasi filmit kaukolainaksi omaan kirjastoosi. Siinä tapauksessa ota yhteyttä omaan kirjastoosi.
Lappeenrannan kirjastot ovat suljettuna 1.11.-3.12. järjestelmänvaihdoksen takia. Eli jos haluat mikrofilmin käsiisi marraskuuksi, pitää kaukolainapyyntö tehdä lokakuun loppuun mennessä.
HelMet-kirjastojen nykyjärjestelmässä varaus ei kiinnity tiettyyn kappaleeseen, vaan se on nimeketason varaus. Tämä tarkoittaa, että jos kyseinen kirja palautetaan jonnekin ennen kuin kirjastossa otetaan varauslista, niin varaus tarttuu tähän palautettuun kappaleeseen.
Tällä tavalla vältetään ne aikaisemmin hyvin tyypilliset tilanteeet, jolloin jollekulle varattu teos ehtikin mennä lainaan toiselle asiakkaalle ennen kuin henkilökunta ehti hakea sen hyllystä. Tämä taas aiheutti lisätyötä, kun varaus jouduttiin tekemään alkuperäiselle asiakkaalle uudelleen.
Nykyisessä järjestelmässä saattaa todellakin toisinaan käydä kuvailemallanne tavalla, että varaus lähteekin tulemaan jostain toisesta kirjastosta, vaikka se olisikin paikalla...
Totaaliyksinhuoltajan perhettä käsittelevää lastenkirjallisuutta en onnistunut löytämään kirjastojen tietokannoista, mutta ohessa muutama teos, jotka voisivat sivuta aihetta.
Tapani Bagge: Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa).
Sari Peltoniemi: Löytöretkeilijä Kukka Kaalinen- kirjat.
Todd Parr : Perhekirja. Kuvakirja erilaisista perheistä.
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa).
Ulf Stark: Kun äiti karkasi kotoa (kuvakirja äidistä joka kyllästyy passaamiseen)
Birgitta Stenberg: Perttu-kirjat (kuvakirjoissa reippaat äiti ja mummi).
Emma ja erilainen perhe -kirjassa kuvaillaan millaisia perheitä...
