Useimmissa suomalaisissa yleisissä kirjastoissa lienee lainattavissa joitain lukion oppikirjoja, vaikka ei välttämättä kaikkia. Suhtautuminen oppikirjoihin vaihtelee kirjastoittain, koska niiden kattava hankkiminen on taloudellisesti aika vaativaa.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, jonka kokoelmia haluaisi käyttää ja kysyä tarkemmin yksilöiden, mitä lukion oppikirjaa etsii. Useimpien kirjastojen kokoelmia voi nykyään selata suoraan internetin kautta ja myös tehdä varauksen, jos omistaa kirjastokortin.
Jos tarvitsemaasi oppikirjaa ei löydy lähikirjastostasi, sen voi todennäköisesti saada kaukolainaksi jostain muusta kirjastosta. Tätä vaihtoehtoa voi joutua ehdottamaan omassa kirjastossa, mutta kaukopalvelu on kaikkien...
Sanna on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Nimen merkitys on siis sama kuin näiden kolmen nimen.
Aleksandra on nimen Aleksanteri naispuolinen vastine. Merkitys kreikaksi on puolustajatar, suojelijatar. Sandra on lyhentymä Aleksandrasta.
Susannan merkitys on hepreaksi lilja. Raamatun Susanna on yksi Jeesusta palvelevista naisista.
Sanna on ollut suomenkielisessä almanakassa vuodesta 1929 lähtien.
Lähteet (ja lisätietoja):
Kustaa Vilkuna: Etunimet
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat
"Paras ystävä" -nimisiä lauluja tunnetaan useita (tekijöinä mm. Riitta Korpela, Jaakko Löytty, Juhani Rasinkangas, Matti Ruohonen ja Juha Töyrylä), mutta Kari Tapion tulkitsema "Paras ystävä" on alkujaan Wayland Holyfieldin 1970-luvulla tekemä sävellys "You're my best friend", johon Raul Reiman on tehnyt suomenkieliset sanat.
Laulun nuotit löytyvät seuraavista kokoelmista:
* Suuri toivelaulukirja 17 (F-kustannus, 2003) s. 28
* Tapio: Olen suomalainen (F-kustannus, 2001)
* Suuri toivelaulukirja : Hengellisiä lauluja (Warner/Chappell 2002)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseinen nuotti on julkaistu vuonna 1914 eli nyt puhutaan sadan vuoden takaisista asioista. Sovituksen kohteena on ollut kansanlaulu "Oi sinä korkea kuningasten kuningas", jolle sovittaja tai kustantaja on antanut nuotissa nimen "Hyljätty". Se, että nuotin kustantaja Westerlund ei ole sovittajan nimeä ilmaissut tarkemmin, viittaa joko tietämättömyyteen tai ilmaisun "Niemen Hannu" takana olevan henkilön haluttomuuteen ilmaista selkeästi omaa nimeään.
Kansalliskirjastossakaan ei ole pystytty selvittämään, kenestä "Hannu Niemestä" tämän sovituksen kohdalla on kysymys. Ainoa Viola-tietokannan tuntema Hannu Niemi on nykypäivän ihmisiä, samoin kaikki kolme Fennica-tietokannan luetteloimaa Hannu Niemi -nimistä kirjoittajaa.
Ilmaisu "Niemen Hannu...
Ainakin Mark Twainin (julk. v. 1884) Huckleberry Finnin seikkailuissa. Kirja on tunnettu viattomasta nuoresta päähenkilöstään Finnistä ja hänen ystävästään Jimistä sekä Mississippijoen seudun asukkaista, heidän piintyneistä asenteistaan, ja etenkin rasismin satiirisesta kuvauksesta.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huckleberry_Finnin_seikkailut
http://www.kepa.fi/uutiset/944
Voyager on lisensoitu maksullinen ohjelma, joka on käytössä tieteellisissä ja ammattikorkeakoulujen kirjastoissa, sitä ei voi asentaa yksittäiselle koneelle ilman lisenssiä. Ohjelman käyttöä opetetaan siinä kirjastossa, missä ohjelman sovellus on käytössä, samalla tavalla kuin yleisissäkin kirjastoissa käytössä olevia ohjelmia. Mitään oppikirjaa asiaan ei ole.
Jotta voisit kunnolla oppia käyttämään Voyageria, pitää ohjelmassa olla asiakasrekisteri. Ainoa tapa oppia asiaa on hakeutua harjoittelijaksi sellaiseen kirjastoon, missä Voyager on käytössä. Opit kuitenkin parhaiten käyttämään ohjelmaa aidoissa tilanteissa.
Ubuntun kyseisen version Desktop-edition voi varata HelMet-kirjastosta, suora linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044986~S9*fin Varauksia on nyt vain yksi, joten sen saa aika nopeasti.
Saman version Server edition löytyy suoraan HelMet-kirjastojen hyllystäkin (Kallio, Kirjasto Omena, Töölö), tämän version linkki on http://luettelo.helmet.fi/record=b2044985~S9*fin
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kyseisessä oppaassa on monia selityksiä, joista osa on osuvampia kuin toiset. Studia Generalia -selitys pyrkii osoittamaan virheelliseksi käsityksen uuden oppimisen vaikeudesta.
Myönnämme syyllistyneemme fraasirikokseen, josta rangaistuksena tutustumme huolellisesti kokoelmissamme oleviin fraasisanakirjoihin ja jätämme puutyöt kapuloineen ja rattaineen niitä paremmin hallitseville.
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
”Kylmän kukkia” –laulun on säveltänyt kittiläläinen Leo Siirtola (http://populappi.rovaniemi.fi/artists/view/759) ja sanoittanut hänen vaimonsa Leena Siirtola.
”Kylmän kukkia” –laulun sävel syntyi vuonna 1976 ja sanat muutamaa viikkoa myöhemmin alkuvuodesta 1977. Uusi kansanmusiikki -lehden haastattelussa Leo Siirtola kertoo laulun synnystä näin: ”Kaksi osaa olin tehnyt, mutta tunsin, että kolmaskin siinä pitää olla. Pyörin sängyssä yökaudet, kunnes se lopulta syntyi. Olin niin onnellinen, kun se oli valmis.”
Samassa haastattelussa Leena Siirtolan sanoituksista kerrotaan näin: ”Kun sanoitukset lähtevät sisäisistä mielikuvista, tulee niistä luonnostaan monitulkintaisia. Niiden selittäminen on kuitenkin yleensä keinotekoista. Usein...
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
Runon nimi on Pirkon pyykkipäivä ja sen on kirjoittanut Immi Hellén. Runo alkaa: "Tätä ihanata päivää!". "Sitä ahkerata lasta" -säe aloittaa toisen säkeistön. Runo löytyy Urho Somerkiven ja J. F. Palménin kirjasta Lasten neljäs lukukirja (Otava, 1960).
Arabikevään ja -vallankumouksen vaikutusta arabian kieleen on sivuttu jonkin verran alla olevissa artikkeleissa. Kielen kehitystä on tarkasteltu esim. sosiaalisessa ja tavallisessa mediassa. Artikkeleissa pohditaan, eroaako median käyttämä kieli virallisesta kirjakielestä sekä mitkä väestöryhmät toimivat kielen uudistajina.
http://blogs.lse.ac.uk/mec/2012/05/31/arabic-language-the-arab-spring-o…
http://www.arabmediasociety.com/?article=785
http://www.resetdoc.org/issue/14/05/2012
http://www.cyberorient.net/article.do?articleId=7758
Cornellin yliopistokirjaston sivuilla voi tehdä aiheeseen liittyviä hakuja: http://guides.library.cornell.edu/content.php?pid=440161&sid=3610037
Koska en hallitse arabian kieltä en myöskään pysty...
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Kiitos palautteesta! Asiasta on nyt ilmoitettu palveluntoimittajalle. Kun lehtiä päivitettiin takautuvasti saataville, se on saattanut aiheuttaa ongelmia uusien numeroiden kanssa. Toivottavasti saamme Knitscenen ja Knitwearin uusimmat numerot taas pian luettaviksi!
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto yhdistettiin vuoden 2013 alussa. Yksi syy yhdistämiseen oli, että säästämme resurssejamme, kun ylläpidämme yhdessä linkkihakemistoa. Samalla aineiston valinnan kriteerit muuttuivat. Ensisijainen valintakriteeri on linkin tietosisältö, koska Makupaloja kehitetään erityisesti tiedonhakupalveluksi. Palvelusivustoja emme enää kerää hakemistoomme. Tästä syystä majoituspalvelusivustot jäävät tietosisältöjemme ulkopuolelle, poistamme vähitellen entisetkin hakemistoon yhdistämistyön yhteydessä jääneet vastaavat.
Kysymyksesi on niin yleinen, että siihen on hankala vastata, paitsi jos toteaa, ettei tällaista kirjaa tai nettilähdettä ole olemassakaan. Et täsmennä, täytyykö tekstin olla suomeksi vain kelpaako esimerkiksi englannin kieli. Et myöskään rajaa aihetta esimerkiksi suomalaiseen populaarimusiikkiin. Myös sana "populaarimusiikki" on niin monitulkintainen, että on vaikea tietää, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Joskus sillä tarkoitetaan vain ns. pop-rock -tyylistä musiikkia, mutta esimerkiksi kirjastoissa se tarkoittaa hyvin laajasti ottaen kaikkea viihteestä, popista, jazzista, bluesista ja reggaesta gospeliin,
Yleisesti ottaen voi sanoa, että "populaarimusiikki" kokonaisuudessaan ja rajaamatta on niin laaja aihepiiri, ettei mikään teos...
Uusin maailmankartasto on Karttakeskuksen suuri maailmankartasto (2013). Se on tilattu Helmet-kirjastoihin, ja pikapuoliin lainattavissa: http://www.helmet.fi/fi-FI
Alla muita uusimpia:
- Tammen suuri maailmankartasto (2011)
- Karttakeskuksen pieni maailmankartasto (2011)
- The new atlas of world history : global events at a glance : with 433 illustarions and 56 maps / John Haywood (2011)
- Oxford primary atlas / editorial adviser Patrick Wiegand (2011)
Joensuun seutukirjaston toimipisteet ovat nykyään aattopäivinä auki klo 10-18 siis ainakin Joensuun pääkirjasto. Toimipisteiden kohdalla on mainittu, jos on tästä poikkeava aukiolo, esim. 10-15.
Jos kirjasto muutenkin menee kiinni aikaisemmin kuin klo 18, se noudattaa tätä tavallista aukioloaan.
Siis myös pyhäinpäivän aattona perjantaina Niinivaaran kirjasto menee kiinni klo 17.00.
