Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja...
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Tässä joitakin ehdotuksia:
Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Humoristeja ovat myös Veikko Huovinen, Kalle Isokallio, Arto Paasilinna, Tuomas Kyrö, Sinikka Nopola, Erlend Loe ja Alexander McCall Smith.
Kirjaa voi etsiä myös itse helmet-haun avulla www.helmet.fi. Klikataan perinteinen aineistohaku ja hakusanoiksi laitetaan huumori ja kaunokirjallisuus. Hakua voi rajata suomenkielisiin kirjoihin. Sillä tavoin saa luettelon kirjoista, joista voi etsiä sopivaa lukupiirikirjaa.
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa.
Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä.
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Hei,
Pirjo Mikkosen Sukunimet teoksessa kerrotaan sukunimestä Riskilä seuraavaa:
"Riskilä on tuttu talon- ja sukunimenä Rovanniemen maalaiskunnassa ja Sodankylässä."
Voisitte mahdollisesti löytää jotain tietoa sukunimestä Riskilä teoksesta Kielitoimiston nimiopas. Kannattaa myös käydä katsomassa Kotimaisten kielten keskuksen sivuja, joilla on mahdollista tehdä sukunimeen kohdistuvia kysymyksiä. Ohessa on linkki Kotimaisten kielten keskuksen sivuille: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta.
Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin.
Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Wass, Gösta: "Nikkarin...
Windowsin tukisivuilta löysin seuraavan ohjeen: Käytä akkua, jotta se pysyy kunnossa. Älä käytä tietokonettasi jatkuvasti verkkovirralla. Kannettavan tietokoneen akun kannattaa antaa tyhjentyä kerran kuussa, minkä jälkeen se ladataan jälleen täyteen. Älä myöskään lataa akkua ennen kuin se on tyhjä. Laitevalmistajilla saattaa olla muita ohjeita, jotka varmaankin löytyvät laitteen käyttöohjeista.
Kirjastotietokantojen mukaan Sisu-kuorma-auton korjausopasta ei valitettavasti ole julkaistu.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.alfamer.fi/index.php
Ensimmäisenä tuli mieleen, että nuo suomujen välistä putoilevat litteät, mustat tai tummanruskeat ja 5 millin kokoiset ovat kävyn sisällä kypsyneitä siemeniä. Näinhän käy myös luonnossa, kun käpy kuivuu ja suomut aukeavat päästäen siemenet lentämään pois. Kuusen siemenet muistuttavat omasta mielestäni myös aika paljon mm. luteita, joten niistä saattaa helposti syntyä hyönteisen mielikuva.
Mutta jos nämä suomujen välistä putoilleet eliöt olivat liikkumiskykyisiä myös ilman tuulen apua, valinnanvaraa on valitettavasti aika paljon. Wikipedian artikkelin http://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi mukaan käpykoisa ja käpykärpänen syövät kuusen siemeniä ja muita mahdollisia tuhohyönteisiä artikkeli luettelee useita kymmeniä.
Jos haluaa...
Objektiivisesti oikeata vastausta kysymykseen ei ole olemassa, koska ei ole mitään tapaa tutkia kaikkien maailman ihmisten tietämystä ja mielipidettä. Vastaus riippuu aivan varmasti siitä, missä päin maailmaa kysymykseen vastataan, koska jonkun julkisuuden henkilön tunnettuus on kovin kulttuurisidonnainen asia.
Internetissä on runsaasti erilaisia sivuja, joissa on tehty listauksia jollain tavalla tunnetuimmista nimistä. Esimerkiksi tällä sivustolla http://listverse.com/2013/03/22/top-10-most-famous-people on listattu internetin käyttäjien Google-palvelun kautta tekemiä hakuja, ja saatu sillä perusteella tunnetuimmaksi Jeesus Nasaretialainen (muutkin kärjessä ovat uskonnollisia vaikuttajia, kuten profeetta Muhammed, Abraham, Moses,...
Kysyjän käyttämä termi "plagiointi" ei liity tällaiseen tilanteeseen, jossa on tarkoitus lainata toisen kirjoittamaa tekstiä. Sitä kutsutaan "lainaamiseksi" tai "sitaatiksi".
Tekijänoikeuslain 22§:n mukaan "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Jos toisen lausetta käytetään sitaattina, se saa olla ja sen itse asiassa täytyykin olla täsmälleen, kuten lähteessäkin on. Plagiaatiasta ei koskaan ole kysymys silloin, kun lainauksen lähde on mainittu.
Plagiaatti puolestaan on kokonaan tai lähes kokonaan toisen teoksen kopio, jonka kohdalla ei kuitenkaan ole kerrottu alkuperäistä tekijää eikä lähdettä. Plagiaatti voi olla tahaton (ihminen voi muistaa näkemänsä tai...
Käsiohjelmien tekeminen on sinänsä vapaan luovuuden aluetta, mutta kun kyseessä on kuulijoille tarkoitettu informaatio, tavoitteena voidaan pitää ainakin kahta asiaa: (1) informaatiota on riittävästi ja olennaisista asioista ja (2) että informaatio on tutkittua tietoa, ei omasta päästä otettua. Tekijänoikeuslakikin edellyttää, että tekijät ja heidän teoksensa ilmaistaan asianmukaisella tavalla.
Tietojen esittämistapa on typografinen kysymys, kun puhutaan paperille painetusta käsiohjelmasta. Esimerkiksi seuraava malli on aika yleinen:
Sibelius, Jean [säveltäjän nimi]
Surusoitto, op. 111b (1931) [Sävellyksen mahdollisimman tarkka nimi ja mahdollinen lisätieto, tässä tapauksessa sävellysvuosi]
Kalevi Kiviniemi, urut [esittäjän nimi ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on elokuvia, joissa puhutaan (joko alunperin tai dubbaamisen kautta) tiettyä kieltä, ja joissa myös testitys on samalla kielellä.
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löydät näitä elokuvia näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita ensimmäiseen hakusanaruutuun "ääniraita espanja" tai "ääniraita venäjä" sen mukaan kummankielisiä elokuvia haet, kirjoita toiseen ruutuun sana elokuvat ja valitse kielivalikosta espanja tai venäjä. Paina hae-painiketta. Tuloksena on suuri joukko elokuvia (tällä hetkellä espanja-haulla 1140 ja venäjä-haulla 820).
Valitettavasti läheskään kaikki eivät ole toivomuksesi mukaisia elokuvia, vaan joukossa on runsaasti myös elokuvia, joissa ainoastaan puhutaan...
Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämän sakkorekisterin sisältämistä tiedoista säädellään laissa sakon täytäntöönpanosta 672/2002. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020672
Tämän lain 52 §:ssä lukee:
Tietojen poistaminen sakkorekisteristä
Sakkorekisterin sisältämät tiedot poistetaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun niitä koskevan tässä laissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpano on päättynyt.
---
Tuo lain kohta on muutettu säädöksellä 348/2013 ja se on astunut voimaan 1.6.2013.
Lain 2 §:ssä kerrotaan seuraamuksen täytäntöönpanosta: ”Sakon ja omaisuuteen kohdistuvan menettämisseuraamuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä, kun ratkaisu, jolla kyseinen seuraamus on määrätty, on tullut lainvoimaiseksi tai kun ratkaisu on pantavissa...
