Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) on tietoa Akun syntymästä
https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/hyvaa_munint…
Aku Ankka syntyy ja kuoriutuu munasta Marco Rotan käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Onneksi olkoon, Aku Ankka, joka ilmestyi vuonna 1984 samannimisenä albumina. Tarina on julkaistu myös kirjassa Olipa kerran Ankka (Aku Ankka Jumbo 26) vuonna 2014.
Finna-palvelun (Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen hakupalvelun: https://www.finna.fi/) kautta löytyy runsaasti materiaalia aiheestasi. Alla linkki hakutulokseen (hakusanoina perhetyö menetelmät). Voit tarpeesi mukaan rajata hakua sivun vasemmasta reunasta esim. opinnäytteisiin tai artikkeleihin, tai rajata haun koskemaan esim. vain verkossa saatavilla olevia:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=perhety%C3%B6+menetelm%C3%A…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa paljon selkokirjoja. Löydätte kirjat Helmet-haulla hakusanalla "selkokirjat". Hakutuloksen voi vielä suodattaa tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla koskemaan esimerkiksi vain aikuisten kokoelmaa, suomenkielisiä kirjoja ja vaikka kaunokirjallisuutta.
Helmetissä on useiden selkokirjojen sisällöstä kuvaus. Klikkaamalla kirjan kuvaa, aukeaa kuvaus kirjasta.
Jos löydätte Helmetistä kiinnostavaa selkokielistä luettavaa, voitte tilata teokset omaan lähikirjastoonne, mikäli teillä on Helmet-kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi. Varaukset voi toki tehdä myös kirjastossa käydessä. Ja jos tarvitsette apua selkokirjojen etsimiseen tai varaamiseen Helmetistä, voitte pyytää...
Lewis Carrollin klassikkoteoksia Liisan seikkailuista Ihmemaassa ja Peilimaassa on analysoitu paljonkin, mutta suomeksi julkaisuja on harmillisen vähän.
Tässä kuitenkin kirjastosta löytyviä teoksia:
Kirjeitä lapsiystäville ja muita kertomuksia
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1188890
Lewis Carrolin kirjeitä ja päiväkirjamerkintöjä.
The story of Alice : Lewis Carroll and the secret history of Wonderland
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2235362
Kattava englanninkielinen teos Carrolin teosten synnystä.
The annotated Alice : Alice's adventures in Wonderland and Through the looking-glass
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2068711
Liisa Ihmemaassa ja Liisan seikkailut peilimaassa reunahuomautuksin ja...
Ilmaisu olisi suomeksi "kuusiluokkainen kansakoulu".
Maan itsenäistymisen jälkeen (1918) Virossa tuli käyttöön kuusiluokkainen kansakoulu, joka oli kaikille pakollinen. Kansakoulun jälkeen oli mahdollista jatkaa oppikouluun tai ammattikouluun.
Lähteet:
Tuglas-seura
Lembit Andresen: Eesti kooli ajalugu. Algusest kuni 1940. aastani. Avita, Tallinn, 1995.
Huomautan heti alkuun, että me vastaajat olemme maallikoita emmekä voi antaa lainsääntöä koskevissa asioissa mitään juridisesti päteviä tulkintoja.
Suomen tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeuden suoja kestää tosiaan 70 vuotta tekijän kuolemasta (43 §). Sen jälkeen kuvia tai muuta tekijän aineistoa voi käyttää vapaasti ilman perikunnan lupaa. Poikkeus ovat sellaiset teokset, joita ei ole aikaisemmin julkaistu eikä julkistettu, sillä niille laki tarjoaa 25 vuotta suoja-aikaa julkaisemisesta tai julkistamisesta (44 a §).
On hyvä muistaa, että jos jos joku muu on muunnellut alkuperäistä teosta, saattaa muuntelijallakin olla siihen tekijänoikeus. Samoin teoksesta otettu valokuva saa erillisen suojan valokuvana (49 a §), vaikka se ei olisikaan...
Suomeksi julkaistuissa Lassi ja Leevi -albumeissa kyseisen film noir -henkisen etsivän nimeä ei ole käännetty, vaan hän esiintyy nimellä Tracer Bullet. Kävin myös läpi Helsingin Sanomissa vuoden 2017 tokokuun ja lokakuun välillä julkaistut Lassi ja Leevi -stripit, mutta etsivähahmo ei esiintynyt niissä. Voit itsekin selata lehdessä julkaistuja strippejä, ne eivät ole maksumuurin takana.
Lähteet:
https://www.hs.fi/lassijaleevi/car-2000005444018.html
Bill Waterson: Lassi ja Leevi juhlakirja 4: 10-vuotisjuhlakirja (Semic, 1996)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1580045?lang=fin
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Koko Georges Bizet'n Carmen-oopperaa esitettynä ilman lauluosuuksia ei äänitteenä löydy. Carmenista on kyllä muokattu orkesterisarjoja konserteissa esitettäviksi (esimerkiksi sarjat nro 1 ja nro 2), ja näitä sarjoja löytyy myös cd-levyiltä, samoin yksittäisiä osia instrumentaaliesityksinä.
Yksittäisiä aarioita tai muita osia "karaoke-versioina" löytyy esimerkiksi sellaisista nuoteista, joissa on mukana säestykset sisältävä cd-levy. Osa näistä nuoteista on tarkoitettu laulajille, osa tietylle soittimelle.
Myös Naxos Music Library -musiikinkuuntelupalvelusta, jonka käyttöoikeuden moni kirjasto on ostanut asiakkailleen, löytyy solisteille säestyksiä harjoittelua varten, tosin kuoro-osuudet voivat olla säestyksissä mukana (genres >...
Tietojenkäsittely löytyy UDK-luokasta 004.
Lisätietoja esim. seuraavilta sivuilta:
https://www.kiwi.fi/display/Kansallisbibliografiapalvelut/Monografia-ai…
ja
http://www.udcsummary.info/php/index.php?tag=0&lang=fi
Kun haet teosta, voit rajata hakutulosta sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla esimerkiksi kielen mukaan. Jos haet Jens Lapiduksen teoksia nimenomaan alkukielellä, klikkaa kielirajoitinta "ruotsi". Näin saat vain ruotsinkielisen aineiston.
Teoksen kieli käy ilmi myös, kun avaa teoksen tiedot klikkaamalla kirjan nimeä (kohdassa "kieli").
Jens Lapiduksen uutuus teos on alkukielellä "Top dogg" ja suomennoksen nimi on "Top dog".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Sävellys on julkaistu Fazerin kustantamana vuonna 1972. Varsinaista sävellysajankohtaa en käytettävissä olevista lähteistä löytänyt, mutta sekä Suomen kansallisdiskografiassa Violassa ja Sibelius-Akatemian Arsca-tietokannassa sävellyksen on määritelty syntyneen 1970-luvulla.
Kappaleesta ei löydy äänitystä Suomen kirjastoista eikä Yleisradion äänitekokoelmasta. Todennäköisesti sitä ei ole koskaan levytetty.
Eila Tarasti on kirjoittanut Helvi Leiviskästä 620-sivuisen elämäkertatutkimuksen Nouse, ole kirkas - Helvi Leiviskän elämä ja teokset. Kirja julkaistiin 20.10.2017, ja siitä saattaisi löytyä tarkempaa tietoa sävellyksestä.
Täsmälleen kaivatun nimistä runoa en onnistunut löytämään. Lähimmäs osunee Eeva Heilalan Olisi ihanaa vielä kerran rakastua, joka on yksi Heilalan valittujen runojen kokoelmaan Punaposkipuolukoita (Tammi, 2004) sisältyvistä ennen julkaisemattomista runoista.
Seura ja Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa, Seura tosin vasta vuodesta 1977 eteenpäin. Lisätietoja voi kysyä numerosta 09 310 85426.
Kansalliskirjastossa voi lukea liki kaikkia Suomessa koskaan ilmestyneitä lehtiä mikrofilmiltä. Lisätietoja löytyy osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/.
Helsingin Sanomat on julkaissut kaikki lehdet vuosilta 1904-1997 näköispainoksina, mutta nämä ovat luettavissa vain Helsingin Sanomien digitilaajille. Kirjaston kautta näitä vanhoja numeroita ei pääse lukemaan.
Alla kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyneet tiedot:
- Omatoimikirjastojen asiakkaiden kirjastonkäyttö ja asiakastyytyväisyys / Anette Karjalainen ( Pro gradu -tutkielma : Tampereen yliopisto, 2016). Luettavissa myös verkossa:
http://tampub.uta.fi/handle/10024/100270
- Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 / Mika Mustikkamäki (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, 2015):
https://www.avi.fi/documents/10191/1263926/Selvitys+Suomen+yleisten+kir…
Tässä linkki aiheeseen liittyviin lehtiartikkeleihin. Ne on haettu kotimaisen artikkeliviitetietokanta Arton kautta:
https://finna.fi
Tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esimerkiksi runoilijat Ali Podrimja (1938 – 2005), Sabri Habiti (s. 1950), Eqrem Basha (s. 1948) ja Azem Shkreli (1938 – 1997); lähinnä lyhytproosaa kirjoittanut Anton Pashku (1938 - 1995); sekä erityisesti lastenkirjailijana tunnettu Rifat Kukaj (1938 - 2005). Heidän kaikkien teoksia löytyy myös Helmet-kirjastojen kokoelmista, mutta vain alkuperäiskielellä eli albaniaksi.
Muita tunnettuja kosovalaiskirjailijoita ovat esim. sotaa Belgiaan paennut Skënder Sherifi (s. 1954)sekä Xhevdet Bajraj (s. 1960), joka elää nykyään Meksikossa. Heidän teoksiaan ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista.
Nuoremman polven kirjailijoita edustavat runoilijat Ndriçim M. Ademaj, Shpëtim Selmani, Ervina Halili ja Imer...
Hei!
Valitettavasti meillä ei ole tästä mitään sisäpiiritietoa. Myöskään Madsenin omilta verkkosivuilta ei löydy tietoa kokoelmaversion käännöksistä. Sivuston kautta voi olla yhteydessä Madsenin edustajiin ja tiedustella asiasta.
Alunperin Valhalla-albumit julkaisi suomeksi Semic, joka on nykyisin osa Egmont Kustannusta. Egmontilta voisi siis kysellä, millaisia aikomuksia heillä sarjan suhteen on. Kiinnostuneiden lukijoiden yhteydenotot saattaisisvat ainakin kustantajan tietoon että kiinnostusta kyseiseen sarjakuvaan on.
Lähteet:
http://www.petermadsen.info/pages/kontakt/kontakt.html
http://www.egmontkustannus.fi/asiakaspalvelu/
