Sarjan Kotiin takaisin (A Place to Call Home) viidennen kauden osassa seitsemän soi Frédéric Chopinin Etydi op10. Nro 3, E-duuri, joka on saanut lisänimet Tristesse (Suru) ja L'Adieu (Jäähyväiset).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Chopin
http://www.chopin.pl/chopin_start.en.html
https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%89tude_Op._10,_No._3_(Chopin)
https://areena.yle.fi/1-2902367
http://www.imdb.com/title/tt6970774/
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Kokonaista kirjaa tapahtumasta ei ole kirjoitettu.
Jonkin kirjan osana uutinen voi olla, mutta sen löytäminen on melko mahdotonta selaamatta kirjoja läpi.
Onneksi Ylen Elävässä arkistossa on haastattelutallenne vuodelta 2017 (kuten uutisessakin sanotaan)
https://haku.yle.fi/?language=fi&UILanguage=fi&q=aulis%20kiviranta&cate…
Sieltä voi kuunnella Aulis kivimäen kertomuksen tapahtumasta.
Kommentissa tulleen lisäyksen mukaan löytyy tapauksesta toistakymmentä sivua Jari Leskisen ja Pekka Silvastin Porkkala-kirjassa Suljettu aika.
Pusula-kunnasta on käytetty aiemmin myös nimityksiä Puslaa ja Pussulla. Pusulan kylään rakennettiin kappelikirkko vuonna 1838, ja kylän nimestä tuli koko kappeliseurakunnan ja pitäjän nimi. Nimi perustuu todennäköisesti henkilönnimeen Pusu tai Pussu, joka ilmeisesti perustuu skandinaaviseen miehennimeen Bose, Bosse, Busse. Lohjalta tunnetaan henkilönnimet Olof Pussusson (1404) ja Johan Boos (1583).
(Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Varsinaisesti kirjan hintaa ei voi yksiselitteisesti arvioittaa missään, vaan ainoastaan antaa sille keskimääräisiä hinta-arvioita, jotka perustuvat siihen, millä hinnalla kirjaa on myyty esim. antikvariaateissa tai nettihuutokaupoissa. Lisäksi hintaan vaikuttavat mm. sen kunto tai kuvitus.
Suomen Antikvaariset Kirjakauppiaat on julkaissut useita painoksia Vanhan kirjallisuuden hintaopas -kirjoja. Uusin painos on vuodelta 2010. Sen hinta-arviot perustuvat tietoihin, jotka on kerätty huutokaupoista, myyntiluetteloista ja kirjallisista tarjoushuutokaupoista. Uusimman painoksen toisen osan mukaan vuoden 1963 Tove Janssonin Muumipapan urotyöt -kirjan hinta-arvio on 11 euroa. Pikaisella silmäyksellä sitä näytetään myyvän juuri...
Kaikki suuret ja keskisuuret kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, kuten Otava, Tammi, WSOY, Gummerus, Karisto, Teos. Pienemmistä kustantajista ainakin seuraavat: Lastenkeskus, S&S, Reuna-kustannus, Pieni karhu, Nordbooks, Myllylahti, Kustannus-Mäkelä.
Yleiset kirjastot (kirjastot.fi) ovat listanneet kustantajia sivulleen. Sieltä voit katsoa lisää: https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat
Ihan tässä muodossa en onnistu sitaattia löytämään.
Kirjailija Ken Keseyn nimissä on sitaatti, jonka kääntyy jotakuinkin näin:
”Voit laskea kuinka monta siementä on omenassa, mutta et montako omenaa on yhdessä siemenessä.”
En onnistunut löytämään, missä Kesey näin on sanonut tai kirjoittanut. Sama sitaatti on Karen Jensenin nimissä, joka on jatkanut sitä opettajille sopivammaksi.
Sitten taas Rober H. Schullerin nimissä on sitaatti, joka menee vapaasti suomennettuna jotakuinkin että:
”Kuka tahansa voi laskea omenan siemenet, mutta vain Jumala voi laskea omenien määrän siemenessä.”
Lähteet:
https://www.goodreads.com/quotes/167748-we-can-count-how-many-seeds-are-in-the-apple
https://www.goodreads.com/...
Runon on kirjoittanut sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä vaikuttanut Hilja Pärssinen (1876 - 1935). Hän julkaisi runoutta kirjailijanimellä Hilja Liinamaa.
Kyseinen runo on nimeltään Punavangille ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1926 kokoelmassa Muistojen mailta.
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/3946
Liinamaa-Pärssinen Hilja: Muistojen mailta (1926)
Helmet-järjestelmässä ei valitettavasti ole mahdollista tehdä lehtien numeroista ennakkovarauksia, vaan kukin numero on varattavissa vasta, kun se on tallennettu järjestelmään, siis ilmestymisen jälkeen.
Haku ilman venäjän kieltä on hieman haasteellista.
Käytin hakusanoina: russian, persons address fnder erilaisina yhdistelminä tai kaikkia yhddessä.
Löysin muutaman englanninkielisen hakusivuston:
http://russia-detective.narod.ru/find.htm
ja http://english.spravkaru.net/
Kenties voisi koettee myös sivustoa, jolla etsitään näköpiiristä kadonneita. http://www.losttrekkers.com/type.asp?iType=158
Postinumeroita löytää paikoille löytää linkistä: https://postalcode.globefeed.com/Russia_Postal_Code.asp
Luultavasti venäjänkieliselllä haulla löytäisi lisää tuloksia.
Kaivattu kirja on Winfried Wolfin kirjoittama ja Manfred Schlüterin kuvittama Unipuu (Kustannus-Mäkelä, 1987). Siinä Mikko pyörii sängyssään eikä saa unta. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit kiertävät hänen vuodettaan. Mikko haluaa nukkua ja noituu häiritsijät pienelle saarelle meren keskelle. Saarella kasvaa yksi ainoa puu. Haamut, noidat, jättiläiset ja taikurit huomaavat puun ihanat kukat, joita kaikki ryhtyvät havittelemaan - ensin kukin ryhmä yksin, lopulta yhteistyössä. Aina, kun joku yrittää tarttua ihmekukkiin, puu kasvaa ja kädet tarttuvat tyhjään, kukat pysyvät saavuttamattomissa...
Suomen museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisen Finna-palvelun kautta löytyy monenlaista tietoa ja mm.vanhoja kuvia Pajusaaresta hakusanoilla Kemi Pajusaari. Tulosta voi halutessaan rajata esim. aineistotyypin tai aiheen mukaan. Alla linkki tulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=pajusaari+kemi&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Lapin kirjaston aineistotietokannan kautta löytyy myös kirjoja Pajusaaresta:
https://koha.lapinkirjasto.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl?q=pajusaari&idx=kw
Lainattavia kirjoja tai muuta materiaalia voit kysyä kaukolainaan lähikirjastosi kautta.
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
Hevosvarikoita oli erilaisia. Talvisodan aikana kenttäarmeijan jokaisen armeijakunnan esikunnassa oli eläinlääkintätoimisto ja armeijakunnan eläinlääkäri. Hänen alaisenaan toimi kenttähevossairaala, johon kuului myös kenttähevosvarikko (K.Hev.V). Varikko vastasi täydennyshevosten vastaanottamiessta, hoidosta ja luovuttamisesta divisioonilla ja muille armeijakunnan joukoille. Divisioonien eläinlääkintäkomppanioiden yhteydessä toimi pienempiä hevosvarikoita. Lisäksi sotatoimialueen ulkopuolella toimi 11 kotihevosvarikkoa (KotiHev.V), jotka vastasivat kenttäarmeijan hevostäydennyksestä.
Lisätietoja esim.
Partio, A Marjanna. Hevossairaalan potilaat. Talvisodan aikaisten kenttähevossairaaloiden potilaiden sairaudet ja tappiot....
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajien levy nimeltä Legenda on julkaistu vuonna 1999, ja sillä on mm. Madetojan kappale De profundis, op56. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista levy on ainoastaan Vantaan musiikkivaraston kokoelmissa Tikkurilassa. Voit saada levyn lainattavaksi Kauklahden kirjastosta tekemällä varauksen Helmet-sivuston kautta. Voit myös pyytää kirjastojen henkilökuntaa tekemään varauksen:
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slegenda%20kauppakorkeakoulun%20ylioppilaskunnan%20laulajat__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Aiheesta kertovat esim. seuraavat kirjat.
Mitä kummaa minussa tapahtuu? (Sanoma Magazines Finland, 2007)
Greenwood, Elinor: 100 % minä (Sanoma Magazines Finland, 2013)
Tytöille ja pojille on suunnattu myös omia kirjojaan:
Gravelle, Karen: Mitä pojat eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Gravelle, Karen: Mitä tytöt eivät rohkene kysyä... mutta haluaisivat tietää! (WSOY, 1998)
Plaisted, C. A.: Tyttöjen juttuja (Karisto, 2012)
Plaisted, C. A.: Poikien juttuja (Karisto, 2012)
Asiallista tietoa löytyy myös Väestöliiton nuorten sivuilta: https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/murrosika/.
Tutkin aihetta näin aluksi Helmet-haulla.
Käytin tarkennettua hakua ja aihe-termiä hakurajauksena. Toiseksi hakusanaksi vaihdoin maan tai maanosan nimen ja toiseksi lisäsin jännityskirjallisuus.
Lisäksi rajasin aineiston kirjaksi.
Hakutulosta suodattelin vielä suomen kielen ja aikuisten aineiston rajauksilla.
Thaimaasta luin juuri itse hauskan uutuusdekkarin: Kuolema Kukko-onnen majatalossa / David Casarett ; suomentanut Antero Tiittula
Kirja oli myös tosi herkullinen, koska päähenkilö söi usein ja tarkasti kuvailtuja annoksia. Muistuttaa muuten Mma Ramotswe -dekkareita.
Thaimaa paikkana on myös Jens Lapiduksen Luksuselämää ja Jo Nesbøn Torakat kirjoissa.
Australiaan sijoittuvat mm. Mustat valkeat valheet / Liane...
Googlettamalla löytyy tieto edesmenneestä raumalaisesta taiteilijasta Heikki Salmisesta. Hänet tunnettiin meriaiheisista teoksista. Esimerkiksi Antiikki & Design -lehdessä on palvelu Mikä Missä Milloin, joka on tarkoitettu esineiden tunnistamiseen. He haluavat esineestä valokuvan. Yhteystiedot ovat antti.kaijalainen@fokusmedia.fi
CD-levy on valitettavasti katoava formaatti. Niitä tehdään varmaan vielä jonkin aikaa, mutta koska digitaalinen muoto on nykyisin huomattavasti suositumpi, käynee CD:lle samoin kuin C-kasetille aikoinaan. Äänikirjojen ilmestyminen CD-muodossa tulee jatkossa entisestään vähenemään, kun taas netissä tarjonta laajenee jatkuvasti.
Digitaaliset äänikirjat toimivat niin, että voit ladata äänikirjan netissä puhelimeesi tai muuhun laitteeseesi ja kuunnella sitä sovelluksen kautta. Joissain palveluissa voit kuunnella myös suoraan netistä lataamatta mitään, mutta silloin laitteen on oltava koko ajan netissä, jolloin sinun tapauksessasi autossa kuuntelu on hieman hankalaa. Lähes kaikilla äänikirjoja tarjoavilla ja myyvillä tahoilla on oma sovellus,...
