Tuon ajan sanoma- ja aiakauslehdet ovat vapaasti luettavissa netissä, aikakauslehdet ositteessa
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/search
Kysymäsi kuva on sivulla
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/877697?page=19
Finlex ja Suomen laki ovat kahden eri sisällöntuottajan samasta lähdemateriaalista toimittamaa aineistoa.
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu. Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy.
Painettua Suomen laki -teosperhettä ja sen perustana olevaa tietokantaa toimitetaan, ylläpidetään ja kehitetään Alma Talentin Suomen laki -toimituksessa. Alma Talentin Suomen laki -palvelu on maksullinen.
https://www.almatalent.fi/kirjat-ja-sisaltopalvelut/suomen-laki
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirja Three Men In A Boat on suomennettu vain kahdesti, vuonna 1949 V. Hannuksela ja Tero Valkonen 2000-luvulla, kysyjän mainitsemasta vielä vanhemmasta käännöksestä en löytänyt tietoa. Fennica ei tiedä mitään tarkempaa V. Hannukselasta. Kun tuon vanhemman käännöksen on julkaissut Pellervo-seuran lehti Pellervo, on kyseessä mitä todennäköisesti lehden toimitukseen kuulunut maisteri Vilho Hannuksela. Hänenkään elämästään ei ainakaan helpolla löytynyt lisätietoja.
Lisäys: Kirjasampo mainitsee vuonna 1906 ilmestyneet käännöksen tekijäksi Uno Brummerin. Jostain kumman syystä Fennica ei tosiaan tunne tuota suomennosta lainkaan. Brummerin suomennos näyttää löytyvän Pasilan varastosta. Ja Uno...
Kaikkien kysymysten kohdalla ei ole merkitystä sillä, missä kysyjä asuu, mutta aika usein kysymykset ovat sillä lailla paikallisia, että ne on järkevää kohdentaa kysyjän asuinkunnan mukaan. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on mukana paljon kirjastoja, jolloin vastaajaksi saadaan näin usein paras asiantuntija. Kaikki Suomen kirjastot eivät kuitenkaan ole mukana ja näissä tapauksissa kysymykseen pyrkii vastaamaan joku mukana olevista kysyjän kotikunnasta riippumatta. Kotikuntaa ei siis kysytä pelkästä uteliaisuudesta tai tilastojen takia. En osaa sanoa, joko kaikista Suomen kunnista on tullut ainakin yksi kysymys, mutta aika monista varmaan on.
Heikki Poroila
Jos kysyjä tarkoittaa, salliiko tekijänoikeuslaki bulgariankielisten kirjojen myymisen tai lahjoittamisen kirjastolle, vastaus on lyhyesti: kyllä sallii. Kirjasto voi ostaa tai vastaanottaa minkä tahansa EU:n alueella laillisesti valmistetun ja hankitun kirjallisen teoksen.
Kokonaan eri asia on, miten innokkaita kirjastot ovat hankkimaan bulgariankielistä aineistoa, jota osaava lukijakunta on Suomessa varsin pieni (en löytänyt tarkkaa lukua, mutta ilmeisesti puhutaan ehkä joistakin sadoista henkilöistä). Helsingin kaupunginkirjasto on perinteisesti tarjonnut kirjallisuutta varsin monilla kielillä (HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä 185 kaunokirjallista nimekettä), joten ehkä on järkevintä ottaa yhteyttä Monikieliseen kirjastoon,...
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoa kahvikissa-nimityksen alkuperästä. Läpikäymäni etymologiset sanakirjat ja idiomisanakirjat eivät näytä mainitsevan kyseistä sanaa. Myöskään Turun kaupunginkirjaston aiheeseen liittyvät, kahvista ja kahvikulttuurista kertovat teokset eivät käsitelleet asiaa. Ainoa löytämäni tieto löytyy Kotimaisten kielten keskuksen (kotus.fi) ylläpitämästä Kielitoimiston sanakirjasta. Sanakirjan mukaan kahvikissa-nimitystä käytetään henkilöstä, joka pitää kahvista ja juo sitä paljon, mutta nimityksen alkuperää ei tässäkään sanakirjassa mainita.
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Toistaiseksi Stephen Fryn muistelmateoksista on suomeksi julkaistu vasta kaksi ensimmäistä, Koppava kloppi (2012) ja Fryn aikakirjat (2014). Se, että kolmannen ilmestymisestä on jo aikaa (More fool me julkaistiin Iso-Britanniassa syksyllä 2014), panee epäilemään, ettei aiemmat suomennokset kustantanut Schildts & Söderströms välttämättä ole jatkamassa sarjaa. Ainakaan toistaiseksi ei mahdollisesta More fool me -suomennoksesta ole ennakkotietoja tihkunut.
Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole. Yksi kappale on Eduskunnan kirjastossa, eräpäivä on 17.1.:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/L3Q23R64K3JQJJVKN55XRT2Y5U61UMG4BUNCH66TBIP5C92F89-10115?func=full-set-set&set_number=031253&set_entry=000002&format=999
Mahdollisia varauksia ei tietokannan kautta ainakaan näkynyt. Eduskunnan kirjasto on kaikille avoin kirjasto:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/Sivut/default.aspx
Keräilyblogista nimeltä Paperiblogi (http://paperi.blogspot.fi/) löytyy vuodelta 2008 (marraskuun 28, 2008) otsikon Kukka-aiheita alta pari kuvaa muistikirjasta, joka vastaisi kuvaustasi. Blogitekstin on kirjoittanut "Sirpale". Blogi löytyy alta:
http://paperi.blogspot.fi/2008/
Muistikirjan valmistaja ei blogin kautta selvinnyt, ja kun ennen kirjaa myynyt Suomalainen kirjakauppakaan ei sitä enää myy, voi olla mahdoton selvittää, onko sitä enää myytävänä. Vaikuttaa siltä, ettei blogiakaan enää julkaista.
Helsingin kirjastoissa on käytössä varauskuitti, jonka asiakas voi tulostaa automaatilta, jos ei muista
varauksensa viimeistä noutopäivää. Tietoa tarvitaan varausten itsepalvelunoudossa.
Kuittiin tulostuva tieto ei ole täysin luotettava. Rajapinta, jonka avulla ohjelmat vaihtavat tietoa keskenään, laskee viimeisen noutopäivän nidetietueen viimeisen päivityksen päivämäärästä lähtien.
Automaatti ei (ainakaan tällä hetkellä) saa tietoa viimeisestä noutopäivästä suoraan kirjastojärjestelmästä vaan laskee sen itse ja eri syistä voi päätyä eri tulokseen.
Oikea noutopäivä näkyy varausilmoituksessa ja Helmet-haun Omissa tiedoissa.
Lyhyitä luonnehdintoja aiheesta Sosiaalinen media tiedonhankinnassa voi lukea mm seuraavilta sivuilta. Sivuilla on esitelty yhteisöllisen tiedonhankinnan keskeiset lähteet.
https://seamk.libguides.com/tiedonhakijanopas/sosiaalinenmedia
https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus/sosiaalinen-media-tiedonhankinnassa?language_content_entity=fi
Muita verkkoaineistoja
Sosiaalisen median riskejä ja tiedonhankintaa käsittelee Jari Bundan Laurea-ammattikorkeakoulu opinnäytetyö (2012).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48632/Jari_Bunda.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pertti Marttila käsittelee Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään Sosiaalisen median hyödyntäminen palveluliiketoiminnassa.
http://www.theseus.fi/...
Anu Vanaksen ja Marko Leinosen opetusvideo Matti löytää kirjaston (1997) kuuluu vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Finna.fi-hakupalvelun tai Frank-monihaun avulla. Videotallenne ei näytä kuuluvan sinun kirjastoverkkosi kokoelmiin, mutta voit tehdä videosta kaukopalvelupyynnön oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kirjastot eivät järjestä kieltenopetusta, mutta Helmet-kirjastojen e-kirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön kielikursseja viidessä eri verkkopalvelussa. Espanjan alkeita on tällä hetkellä tarjolla kahdessa niistä, Promentor Web -kielikursseilla ja OverDrive-e-kirjastossa. Alla olevan linkin kautta löydät lisää tietoa verkkokielikursseista ja niiden käytöstä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit/Kirjasto_tarjoaa_verkkokielikursseja_kay(135063)
Kannattaa muistaa, että kirjastot tarjoavat runsaasti itseopiskeluunkin soveltuvaa aineistoa perinteisten kirjojen ja äänitteiden muodossa. Tällaista aineistoa löydätte Helmet-haulla esimerkiksi hakusanoilla "kielikurssit espanjan kieli itseopiskelu".
http://www.helmet.fi/fi-FI
Väestörekisterikeskuksen mukaan vuosien 1899-2017 aikana alle 20 lasta on nimetty Tajuksi. Nimen alkuperästä ja merkityksestä en valitettavasti löytänyt tietoa. Kehotan kuitenkin ottamaan yhteyttä Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuollon palveluun. Linkki siihen tässä:
https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet/nimistonhuollon_neuvont…
Väestörekisrerin nimipalvelu:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mainitsen vain joitakin teoksia, niiden kirjallisuusluettloiden avulla pääsee eteenpäin
Meinander, Henrik
Tasavallan tiellä : Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. - Schildts+Söderstroms, 2012
Tuikka, Timo J.
Vuosisadan sankarit ja pelurit. - Otava, 2015
Jälkimmäinen kirja on kirjoitettu melkoisen vallattomaan tyyliin, mutta ainakin kirjallisuusluettelosta on hyötyä..
Uudempia, jotka eivät ole ehtineet ym. teosten kirjallisuusluetteloihin:
Häikiö, Markku
Suomen leijona : Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. - Docendo, 2017
Siironen, Miika
Mustan lipun alla : Elias Simojoen elämä ja utopia. - Atena, 2017
Silvennoinen, Oula ym.
Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet. - WSOY, 2016
...
Jos olet unohtanut tunnuslukusi, saat uuden kirjaston asiakaspalvelusta esittämällä kirjastokorttisi lisäksi kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Sähköpostitse tai puhelimitse tunnuslukua ei voida antaa johtuen tietoturvasyistä.
Lisää tietoa kirjastokortista ja tunnusluvusta Vaski-kirjastojen sivuilla osoitteessa https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Uuden keskustakirjasto Oodin palvelut ovat vasta suunnitteluasteella, mutta toiseen kerrokseen on tulossa monenlaiseen oppimiseen ja tekemiseen soveltuvia tiloja, mm. työpajoja, studioita ja keittiö. Palveluita pyritään toteuttamaan asiakaslähtöisesti, kaupunkilaisia kuunnellen, joten hyvin todennäköisesti jonkinlaista karaoke-toimintaakin Oodista tulee löytymään, jos sellaista toivotaan. Keskustakirjasto.fi -sivustolla esitellään Oodin rakentumista, ja sieltä bongasin myös lauseen maininnan kirjastokaraokesta. Siitä, miten mahdollinen karaoke tullaan toteuttamaan, en valitettavasti osaa vielä tässä vaiheessa sanoa mitään.
Sakari Virkkusen teoksesta Ryti: myrskyajan presidentti löysin seuraavan maininnan saksalaisesta diplomaatista Karl Schnurresta:
"Schnurre, jolla oli ennestään hyvät suhteet sekä Rytiin että Wittingiin, oli sekä taitava neuvottelija että hyvä juttumies. Rytin lounaalla, johon myös Kivimäki osallistui, Schnurre kertoi olleensa neuvotteluissa myös Afganistanin hallituksen kanssa. Neuvottelujen päätyttyä hänelle ojennettiin kunniamerkki. Siinä oleva arabiankielinen teksti valkeni Schnurrelle vasta Berliinissä, kun hän näytti sitä ystävälleen itämaisten kielten professorille. Kunniamerkissä luki: 'Kuolema kristityille koirille'. s. 95.
Venäjällä palvelleita suomalaistaustaisia upseereita on käsitellyt Mirko Harjula teoksessaan "...
