Mainitsemaasi teosta Burke Louise, Vicki Deakin: Clinical Sports Nutrition on pääkaupunkiseudulla vain Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston kokoelmissa.
https://finna.fi/Record/helka.3152768
Voit tehdä teoksesta hankintaehdotuksen Helmet-kirjastoille alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Näin niukoilla tiedoilla kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Olisiko mahdollista saada kasveista kuvaa tai edes jonkinlaista sanallista kuvailua?
Valitettavasti en löytänyt laulua antamillasi tiedoilla. Kävin läpi joitain laulukirjoja ja niistä lauluja, joiden nimessä on sana lumihiutale, mutta juuri tuollaista kohtaa ei löytynyt. Esimerkkeinä mainittakoon Martti Helan Lumihiutaleitten laulu ja Väinö Hannikaisen Lumihiutaleitten karkelo, jotka voisivat sopia ajallisesti kysymykseesi, samoin kuin Ester Melanderin Lumihiutaleet.
Saattaa olla, ettei lumihiutaleita mainita laulun nimessä olleenkaan, vaan se sisältyy ainoastaan laulutekstiin, mikä tekee etsinnästä näin niukoilla tiedoilla vielä vaikeampaa. Sinun kannattaisi varmaan itse käydä selaamassa aineistoa esimerkiksi Tikkurilan kirjastossa tai jossakin muussa kirjastossa, jossa on laaja kokoelma vanhoja laulukirjoja....
Lapsilisä on yhteiskunnan tuki, jolla on pitkä historia. Sitä ei ole Suomessa maksettu koskaan täysi-ikäisyyteen saakka, alunperin tukea maksettiin 16 ikävuoteen saakka. Myöhemmin 1980-luvun loppupuolella ikäraja on nostettu 17 vuoteen. Alunperin lienee niin, että nuoret kykenivät löytämään töitä ja ansaitsemaan jo omia rahoja tuon ikäisenä, nyttemmin tilanne on muuttunut melko paljon. Tässä gradussa pohditaan lyhyesti ikärajan problematiikkaa s. 17-18 https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/82055/gradu04663.pdf?sequence=1
Lapsilisälaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920796
Lapsilisälain muutokset 2017, https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170163?search%5Btype%5D=pika&search%...
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Tähän osaa parhaiten vastata varmaankin salibandyasiantuntija. Salibandyliiton yhteystiedot, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/ ja yhteydenottolomake, https://salibandy.fi/salibandy-info/yhteystiedot/yhteydenottolomake/. Pelisäännöissä ei määritellä reikien määrää, https://salibandy.fi/palvelut/materiaalit/saannot-ja-ohjeet/pelisaannot/#406.
Helsingin kaupungilla on yhteinen työhönotto, https://www.hel.fi/rekry/fi . Hakemisesta kaupungille on erikseen ohjeet https://www.hel.fi/rekry/fi/hakeminen_kaupungille/ ja myös avoimen hakemuksen voi jättää, https://www.erekryhelsinki.fi/frmCVP1.asp?IS_NEW=2&L=1&IE=2&SUMMER=&Z=H&TITLE= .
Kirjastonkortinnumeron hakkeroinnilla ei saa tietoja lainaajasta. Kirjautumisessa ei kerätä henkilötietoja, Flipsterissä ei tehdä edes kyselyä kirjastojärjestelmään eikä kirjastokorttinumeroista ole rekisteriä. Kirjastokorttinumerot on algoritminä, joista ei voi palauttaa itse numeroa.
Tilastokeskuksen marraskuussa 2018 julkistaman vuosille 2020-2070 laaditun väestöennusteen mukaan Suomen väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.
Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan ja kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta. Ennusteen mukaan nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun kasvua vuoteen 2035 saakka, jolloin maamme väkiluku olisi 5,62 miljoonaa henkilöä. Tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050-luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi. 2070-luvulle tultaessa suomalaisia olisi 5,37 miljoonaa.
https://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html
http://www.stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tau_001_fi.html
Risto Sarvaksen Havupuut (WSOY, 1964) vahvistaa sen, että sembramäntyjä on meillä kasvatettu hallintoviranomaisten määräyksestä ja nimenomaan niiden ravinteikkaiden siementen vuoksi: "Niin suureksi arvostettiin vielä 1800-luvun lopulla Venäjän valtakunnassa ja Suomessakin sembran siementen ravintotaloudellinen merkitys, että valtiovalta ryhtyi toimenpiteisiin sembran levittämiseksi maahamme, ei niinkään paljon metsätaloudellisessa merkityksessä kuin turvaksi nälkävuosien varalle."
Tässä joitakin ehdotuksia erityppisistä paksuista klassikoista.
Charles Dickens tunnetaan ikimuistoisista henkilöhahmoista, tarkkanäköisestä ihmiskuvauksesta ja yhteiskuntakritiikistä sekä satiirisesta huumorista. Dickensin tuotannosta kannattaa harkita esimerkiksi teoksia Kolea talo tai Nicholas Nicklebyn elämä ja seikkailut.
Alexander Dumasin Monte-Criston kreivi on klassinen seikkailukirja, tarina kostosta ja rakkaudesta.
Nobel-palkitun John Steinbeckin tuotannosta voisivat sopia Vihan hedelmät tai Eedenistä itään.
Fantasiakirjallisuuden perusteoksia on luonnollisesti J.R.R. Tolkienin Taru sormusten herrasta. Alkujaan kustantajan kolmeen osaan jakama teos on nykyään saatavilla myös yksissä kansissa, kuten kirjailija...
Perunkirjoitukseen liittyvissä asioissa voi olla yhteydessä pankkeihin, lakitoimistoihin tai oikeusaputoimistoihin. Lomakkeita on saatavilla myös verkosta ja kirjakaupoista. Verkosta löytyvät lomakkeet ovat pääasiassa ilmaisia. Perukirjan laatimisesta voi lukea lisää Verohallinnon sivuilta:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/
Tässä linkkejä maksuttomiin lomakkeisiin:
Testamenttiopas (pdf, doc):
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
Suomen lakiopas (rtf):
https://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/...
Tietoja kutiamisesta on kyselty tällä palstalla aiemminkin.
Tässä linkki vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-kutitus-naurattaa-tai-miksi?language_content_entity=fi
Asiasta on kirjoitettu netissä muuallakin:
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-135575
Tässä mainitaan mm. että mikäli ihmisellä on normaalia korkeampi tai matalampi herkkyys kosketukselle, kutiaminen voi tuntua epämiellyttävältä eikä se saa naurua aikaan.
Iltalehden artikkeli kutinasta: https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2013123017882897
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/15843/2010_samk_lehtinen_jaana.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tässä Jaana Lehtisen opinnäytteessä ”Terveydenhoitajan ja asperger-nuoren tukikeskustelu” tuodaan esille...
Kyseessä lienee Anthony Quinn, joka oli nuorimman lapsensa syntyessä vuonna 1996 81-vuotias. Quinn kuoli 86-vuotiaana vuonna 2001.
Lähde:
Internet Movie Database: https://www.imdb.com/name/nm0000063/bio
Jäteastiaanhan nuo poistetut hampaat tavallisesti päätyvät, ellei sitten potilas niitä - syystä tai toisesta - itselleen halua. Joillakuilla olen nähnyt hampaita kaulakoruinakin, eli syyt hampaiden haluamiseen voivat olla hyvinkin moninaisia. Tahtoessasi olisit varmasti hampaasi mukaan otettavaksi saanut, ihan ilman varsinaista syytäkin - sinun olisi tarvinnut vain pyytää.
Leukaan jäänyt kolo paranee siten, että poistokuoppaan muodostuu verihyytymä ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tästä hyytymästä tulee vähitellen (vajaassa vuodessa) uutta luuta kuopan täydeltä. Jos jostakin syystä verihyytymää ei synny, seurauksena voi olla hyvin kivulias niin sanottu kuiva hammaskuoppa.
Lähteet:...
Uppslagsverket Finland -verkkotietokanta, jota suomenkielinen Wikipedia-artikkelikin käyttää lähteenään, antaa Per-Hakon Påwalsin toiseksi etunimeksi Wilhelm. Ehkäpä artikkeliin itseensä on siis lipsahtanut kirjoitusvirhe.
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli Helmet-kirjastojen kokoelmissa on paljon nuotteja, joten kannattanee aloittaa haku siitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli et löydä etsimääsi Helmet-kirjastoista, suosittelen etsimään aineistoa Sibelius-Akatemian kirjaston kokoelmista. Aineistoa voi hakea taideyliopiston kirjaston kokoelmatietokannasta.
https://finna.fi
https://uniarts.finna.fi/?lng=fi
Myös Helsingin Konservatorion kirjasto on yleisessä käytössä, mutta tällä hetkellä kirjasto on suljettu kesäloman ajan.
https://www.konservatorio.fi/palvelut/kirjasto/
Jos lähetät palveluumme tiedot siitä, mitä nuottia etsit, voimme selvittää, löytyykö nuotti pääkaupunkiseudulta.
