Varhaisin tunnettu nenän kautta käytetty päihde oli jauhemainen tupakka eli nuuska. Sitä, kuten myös poltettavaa tupakkaa, käyttivät tiettävästi ensimmäisenä Etelä-Amerikan alkuperäiskansat. Kumpikin käyttötapa tuli Eurooppaan 1400-luvulla ensimmäisten löytöretkeilijöiden mukana.1600-1700-luvuilla nuuskaaminen oli muodikasta ylemmissä yhteiskuntaluokissa, ja sillä uskottiin olevan myös suotuisia terveysvaikutuksia. Nykyään ainakin Suomessa tunnetumpi tuote on kostea, suun limakalvojen kautta vaikuttava nuuska, mutta nenänuuskaakin käytetään edelleen.
Lähteet:
Encyclopedia Britannica: https://www.britannica.com/topic/snuff
Wired.com: https://www.wired.com/2009/06/snuff/
Pasilan kirjastossa on ainakin pieni kokoelma norjankielistä kirjallisuutta. Välitimme kysymyksesi myös Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastoon, Kaisaniemeen, jossa on aiheesta ehkä paras asiantuntemus! Sieltä vastattiin näin: "Meillä on hyvin pieni kokoelma norjankielisiä helppolukuisia kirjoja täällä Pohjoismaisen kulttuuripisteen erikoiskirjastossa, yhteensä ehkä noin 20 kirjaa, ja osa niistä on suunnattu nuorille. Muuten meillä on melko iso kokoelma norjankielisiä kuvakirjoja, nuortenkirjoja sekä aikuisten kirjoja, sekä kauno- että tietokirjallisuutta ja äänikirjoja. Tervetuloa tänne paikan päälle katsomaan! Aukioloaikamme löytyy verkkosivuiltamme https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/ ja kirjastokorttia varten kannattaa...
Otimme yhteyttä Kuusamon kaupunginkirjastoon, jossa asiaa selviteltiin. Emil Lavin muotokuva on paljastettu Kuusamon Osuuskaupan 50-vuotisjuhlassa 4.8.1957. Koillissanomissa 6.8.1957 kerrotaan, että maalauksen on tehnyt taiteilija A. Koivisto. Hyvin todennäköisesti kyseessä on oululainen Aukusti Koivisto (1886-1962)
Bo Roger on tehnyt ruotsinkieliset sanat Wilhelm Groszin ja Jimmy Kennedyn kappaleeseen Harbour lights. Ruotsiksi kappale on nimeltään Hamnens ljus. Sanat sisältyvät teokseen Femhundra schlager-visor : 50 års populära vistexter (1979). Voit tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Teos näyttää kuuluvan ainakin Helmet-kirjastojen ja Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjasto.vaasa.fi/
Yhdessä sekunnissa aurinko tuottaa 3,8 x 1026 joulea energiaa. Joka tunti 430 kvintiljoonaa (430 x 1018) joulea energiaa osuu auringosta maapallolle. Näin ollen maapallolle osuva osuus auringon energiasta on prosenteissa hyvin lähellä nollaa, tarkemmin 3,14327485380117e-8 prosenttia.
Lähteet:
U.S. Department of Energy https://www.energy.gov/
Learn Astronomy https://www.learnastronomyhq.com/articles/how-much-energy-does-the-sun-produce.html
Tarkkaa ja täsmällistä vastausta ensimmäisistä koteihin tulleista induktioliesistä en valitettavasti onnistunut löytämään. Suuntaa-antavia vihjeitä voi kuitenkin saada jäljittämällä aiheen vähittäistä tuloa lehtiin ja muihin tiedotusvälineisiin.
Vaikka tutkimieni induktioliesiä käsittelevien lehti- ja muiden kirjoitusten mukaan Euroopassa induktiolla valmistettiin ruokaa jo 1980-luvulla - alkuun tosin vain ravintoloissa - suomalaiskoteihin induktioliedet alkoivat toden teolla levitä vasta tämän vuosituhannen puolella.
Varhaisin vastaani tullut artikkeli, jossa esiteltiin induktion hyödyntämistä ruoanvalmistuksessa, oli vuodelta 1989. Kuitenkin vielä vuonna 1992 suuri kotimainen pannu- ja kattilavalmistaja mainosti...
Kysyin asiasta Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijalta Kielineuvonta-palvelun kautta (https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta). Asiantuntija vastasi seuraavasti nassu-sanan alkuperästä:
"Nassu on mitä ilmeisimmin muodostunut sanasta naama. Vastaavanlaisia leikillisiä tai lastenkielisiä sanoja ovat mm. massu (maha) ja känny (käsi), simmu (silmä); porsas-sanasta saman mallin mukaan muodostettu possu."
Etsitty kirja saattaisi olla Hans Wilhelmin Valheella on lyhyet jäljet (Lasten parhaat kirjat, 1997), jossa vahingossa rikottu kello ja siitä kerrotut valheet kasvavat melkoiseksi taakaksi pesukarhu Maurin mielessä vuoristoretkellä hänen parhaan ystävänsä Riku-jäniksen kanssa.
https://www.kirjastot.fi/kysy/ois-hakusessa-yks-kirja-jota?language_content_entity=fi
Dixit : Opetushallituksen tiedotus- ja keskustelufoorumin julkaisut vuosilta 1991-1993 löytyvät Varastokirjastosta.
Voit saada niitä lainaksi kirjastomme kaukopalvelun kautta. Voit pyytää myös kopiot tietyistä sivuista tai artikkeleista. Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston verkkosivulla https://kirjasto.vaasa.fi/kaukolainat?refId=aCMNTK&culture=fi tai kirjaston toimipisteissä. Lisätietoja: kaukopalvelu@vaasa.fi
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on useita pelitapahtumia, joskin ne ovat sisällöltään aika erilaisia. Joissain peli-illoissa pelataan tiettyjä ennakkoon valittuja pelejä, osa taas on lapsille suunnattuja tai esimerkiksi konsolipelaamiseen liittyviä tapahtumia. Toistuvia ja vapaamuotoisempia lautapeli/korttipeli-iltoja aikuisille löytyy kuitenkin tällä hetkellä esimerkiksi seuraavista kirjastoista:
Lumon kirjasto/Vantaa: Pelataan yhdessä Senioreille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lumon_kirjasto/Tapahtumat/Pelataan_yhdessa_senioreille(205275)
Pohjois-Haagan kirjasto/Helsinki: Lautapeli-illat aikuisille https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/PohjoisHaagan_kirjasto/Tapahtumat/...
Vaikuttaa siltä, että käytössä ovat sekä post-alakulttuuriteoria että jälkialakulttuuriteoria. Molemmista löytyy joitakin viitteitä akateemisesta teksteistä. Ilmeisesti kumpikaan ei ole täysin vakiintunut käyttöön. Alakulttuurikäsitettä on pyritty korvaamaan käsitteellä osakulttuuri, mutta siihen en löydä tässä yhteydessä viittauksia.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/18252/gradu_pkomonen_0910.pdf?sequence=3&isAllowed=y
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/40571/978-951-39-4923-5.pdf?sequence=3
https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99602/gradu07323.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ranskankielisen alkuperäiskappaleen nimi on "Eva". Se julkaistiin Ranskassa singlenä huhtikuussa 1959. Alkuperäisversion esitti ja sanoitti ranskalainen Jacques Vér(r)rièrs. Säveltäjäksi on merkitty Suomessa syntynyt alankomaalainen säveltäjä ja kapellimestari Benedict Silbermann. Virran versio äänitettiin lokakuussa 1959, ja Suomen äänitearkiston mukaan sen toiseksi säveltäjäksi on merkitty Van Ale(n)da, joka oli ilmeisesti belgialaisen Jacques Klugerin ja hänen poikiensa Jean ja Roland Klugerin kollektiivisesti käyttämä nimimerkki. Alkuperäisversion tekijätiedoissa mainitaan vain Vérrièrs ja Silbermann.
https://www.discogs.com/ko/Jacques-V%C3%A9ri%C3%A8res-Eva/release/12792899
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Sanontaa selitetään tosiaan sillä, että mansikkaa kasvava kaski oli kaskeajan omaa maata ja mustikkaa ja puita kasvava metsä oli muiden käytettävissä. Alla linkit kahteen sivustoon: ympäristökirjailija Juha Kuisman alustukseen ja Seppo-Juha Pietikäisen blogiin Uudesta Suomesta:
https://www.juhakuisma.fi/lehtijutut/37
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sjphki/79873-oma-maa-mansikka-muu-maa-mustikka/
Varmistusta siihen, että selitys on oikea, ei valitettavasti löytynyt.
Englanninkieliset lauseet löytyvät esimerkiksi Gutenberg-projektin sivuilta Schopenhauerin On human nature -esseekokoelman Character-otsikon alta:
http://www.gutenberg.org/files/10739/10739-h/10739-h.htm
Suomeksi häneltä on käännetty hakupalvelu Finnan mukaan nämä teokset: Pessimistin elämänviisaus: valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista, Kuolema ja kuolematon, Taito olla ja pysyä oikeassa: eristinen dialektiikka:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B1%5D=%7Ebuilding%3A%221%2FNLF%2Ffennica%2F%22&join=AND&bool0%5B0%5D=AND&lookfor0%5B0%5D=schopenhauer&type0%5B0%5D=Author
Näistä ei löytynyt Human nature -esseetä, joten vaikuttaa siltä, että kysymiäsi lauseita...
Nuotti venäläiseen kansansävelmään Matus̆ka sisältyy esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 6 sekä teokseen Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Sävelmän on sovittanut Olli Heikkilä ja suomeksi sanoittanut Kari Levola.
Teokset löytyvät verkkokirjastoalueesi kokoelmista.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/
Kyseessä on epäilemättä Dean Koontzin teos nimeltä Näkijä. Kirja on ilmestynyt vuonna 1977 ja käännetty suomeksi vuonna 1995. Teoksen saatavuuden Vaski-kirjastoista näet täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.272963
Hei!
Kirjasto ei sinsänsä ota kantaa siihen mitä lapset lukevat. Se on aina vanhemman vastuulla. Vanhempi itse tietää, mitä lapsi osaa jo käsitellä ja mitä ei. Harry Potterin tapauksessa kyse on todennäköisesti siitä, että neljännessä kirjassa tarinan sävy muuttuu huomattavasti synkemmäksi. Kirjassa käsitellään muun muassa kuolemaa ja muita rankkoja teemoja. Voi miettiä onko 7,5-vuotias hobitti valmis käsittelemään näitä aiheita, ainakaan yksin. Lisäksi Harry on neljännessa kirjassa jo teini-ikäinen, joka "angstaa" ja miettii esimerkiksi ihastumisasioita.
Alunperin, kun kirjat alkoivat ilmestyä parikymmentä vuotta sitten, sarjan lukijat kasvoivat samaan tahtiin kirjojen kanssa. Nykyään tilanne on siis erilainen, koska kaikki...
Verkkomaksuna maksetaan koko saldo. Verkossa ei kuitenkaan voi maksaa alle euron suuruista maksua. Verkkomaksu ohjataan Turun kaupungin maksupalvelun kautta Vaski-kirjastoille.
Vaski-kirjastot ottivat käyttöön verkkomaksamisen 2.1.2020. Myöhästymis-, muistutus- ja noutamattoman varauksen maksun voi maksaa verkkokirjastossa, osoitteessa vaskikirjastot.fi. Verkkokirjastoon kirjaudutaan kirjastokortin numerolla ja siihen liitetyllä tunnusluvulla. Verkkomaksamiseen pääsee palvelun Maksut-välilehdeltä.
Valitettavasti kuusijalkaiseen keinutuoliin ei ole löytynyt piirustuksia. Useiden erilaisten keinutuolien piirustuksia on suomalaisissa kirjastoissa, mutta kaikissa on ollut vain neljä jalkaa. Yhden blogikirjoituksen löysin kuusijalkaisen keinutuolin kunnostuksesta. Voisikohan siitä olla mitään apua? http://tikustaasiaablogi.blogspot.com/2016/03/kuusijalkaisen-keinutuolin-kunnostus.html
Oman alueesi kirjastoista lyhentämättömiä englanninkielisiä versioita ei näytä olevan saatavan. Teokset voi tilata lainaan muualta Suomesta.
Little Men sisältyy teokseen The works of Louisa May Alcott (1986), joka on tilattavissa Varastokirjastosta.
https://finna.fi/Record/vaari.1455163
Jo's boys -teoksen lyhentämätön laitos kuuluu esimerkiksi Vaski-kirjastojen kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/vaski.3591469
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena
