Poliisilla on erinomainen neuvontapalvelu, josta voi kysyä neuvoa tällaisissa asioisa. Erityisesti Poliisin valtakunnallinen neuvontapalvelu palvelee numerossa 0295 419 800 (pvm/mpm) arkisin klo 8.00 - 16.15 välisenä aikana. Neuvontapalveluun voi olla yhteydessä myös sähköpostitse neuvontapalvelu@poliisi.fi, https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu.
Kuluttajaneuvonnasta voi myös kysyä apua https://www.kkv.fi/kuluttajaneuvonta/
Verkkokaupassa pätevät lait aivan kuin muussakin kaupassa eli kuluttaja ei ole ilman suojaa, vaikka verkossa onkin vielä enemmän mahdollisuuksia joutua vaikeuksiin tai huijatuksi kuin muualla. Laki löytyy Finlexistä, mutta lain tulkitseminen vaatii taitoa https://www.finlex.fi/fi/...
Voisiko kirja olla Rauni Kivilinnan Kotipihan tontut? Kirjaa näyttäisi olevan vielä saatavilla. Siinä esiintyvät ainakin Piki pihatonttu, Tahvo tallitonttu, Kopse
kotitonttu jne.
Kirjasta Kun olimme menninkäisiä on lainattavia kappaleita Helsingin, Turun ja Lahden kirjastoissa sekä Varastokirjastossa. Niistä voi tehdä kaukopalvelupyynnön oman kunnan kirjastoon. Ostettavaa kappaletta täytyy kysellä antikvariaateista. Pikaisella haulla suurimmista nettiantikvariaateista ei löytynyt juuri nyt yhtään kappaletta.
Mika Waltarin runokirjassa "Mikan runoja ja muistiinpanoja 1925 - 1978" on muutama tällainen runo, kuten "Jan Andersson", "Ann Rutledge Edgar Lee Mastersin mukaan", "Ilmari Rantamala" ja "Hyvästit Untamolle". Edgar Lee Mastersin "Spoon River Antologia" on tällaisen runouden perusteos.
Voisit kokeilla Mozilla Thunderbirdia (jonka saa myös suomeksi), Opera mailia tai Windows mailia. Ne ovat hyviä vaihtoehtoja Outlookille, joka on monelle toimistotöistä tuttu ohjelma. https://kotimikro.fi/internet/sahkoposti/5-ilmaista-bittiposteljoonia
Yahoo.com ja Luukku.com ovat myös suosittuja. Viitatun sivuston posteista Suomi24 on lopettanut toimintansa tänä vuonna http://www.apua.fi/linkit/sahkopostit.html
Uudempiakin tulokkaita voisi kokeille esim. Posti24 saattaisi olla hyvä sinun tarpeisiisi. https://posti24.fi/
Tätä on kysytty meiltä ennenkin. Kollega on löytänyt sen ainakin kirjasta
Isotaito 1. - Otava, 1977
löytyy ohje artikkelista 'Joulukoristeet' sivulta 314
Sama ohje löytyy myös kirjasta: Joulukoristeet, kynttilät (1982) https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-loytaa-kirjan-jossa-olisi?language_content_entity=fi
Myös Kauko Elorannan Poikein käsityökirjasta 1953 ja
Ossi Lindforssin Taitajan puutyökirjasta 1963 löytyvät ohjeet ristin vuolemiseen. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=tuomaanristi&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Etopic_facet%3A%22puuty%C3%B6t%22
Pääsylippua ei voi varata. Lippu lainataan Oodin 1. kerroksen kirjastotiskiltä ja lippu palautetaan samaan paikkaan. Lipun saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-haulla hakusanalla kausikortti.
Lisää aiheesta voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Juttuja_kirjastosta/Lainaa_Oodista_paasylippu_Kansallisteatt(207794)
Sillä pienellä muodollisuudella, jota koko nimen käyttäminen normaalin tuttavallisen "etunimittelyn" asemesta kanssakäymiseen tuo, voisi ajatella halutun korostaa Jaska Jokusen tietynlaista ulkopuolisuutta Tenavien lasten yhteisössä. Merkittävimmät poikkeukset tästä käytännöstä taitavat olla Piparminttu-Pipsan "Jasu" (Chuck) ja Pipsan ystävän Maisan omalla tavallaan muodollinen "Jaakko" (Charles).
Piemburgin pelottomat (Riotous assembly) on valitettavasti ainoa Sharpen tuotannosta suomennettu kirja. Sen lisäksi Sharpen hulvattomuuksia on suomalaisyleisölle ollut tarjolla hänen romaaniensa televisio- ja elokuvasovituksina: MTV:n ohjelmistossa esitettiin vuonna 1986 6-osainen Seksi ja seutukaava (Blott on the landscape, 1985), "hurja brittikomedia intohimoista, politiikasta ja rahasta" ja vuonna 1988 (uusintaesitys 1990) neliosainen Vanha kunnon tiedekunta (Porterhouse Blue, 1987), "hirtehistä huumoria englantilaisesta yliopistosta ja perinteiden vaalimisesta"; Suomessa vain videolevityksessä 90-luvun alussa ollut rikoskomedia Tapaus Wilt (Wilt, 1989) televisioitiin MTV3:ssa vuonna 1996.
Naisten osuutta holokaustissa tarkastelee varsinkin Paul Rolandin kirja Pahan palveluksessa : naisena natsi-Saksassa. Yleisemmin naisten osuutta Hitlerin tuhokoneistossa käsitellään Wendy Lowerin teoksessa Hitlerin raivottaret : saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä. Englanninkielisistä aihetta käsittelevistä kirjoista yksi perusteellisimmista on Daniel Patrick Brownin The camp women : the female auxiliaries who assisted the SS in running Nazi concentration camp system.
Kysymykseen on vastattu tällä palstalla jo 30.11.2011, tosin silloin kysyttiin Pekka Lippos-kirjasten kansikuvista. Toimisikohan sama vastaus myös sinun kysymykseesi?
Vastaus alla:
Outsider-nimimerkin suojissa ilmestyi vuosina 1945-1964 96 Pekka Lipposen seikkailuja -kirjaa. Hahmon luoja oli Aarne Haapakoski, mutta hänen haamukirjoittajaan toimi myös Seppo Tuisku.
Tuon ajan kirjoissa kuvittajaa tai kannen tekijää ei usein mainittu lainkaan. Joissakin Aarne Haapakosken 1940-luvulla ilmestyneissä teoksissa kannen kuvittajina mainitaan ainakin nimet Erkki Tanttu, V. Nokelainen ja P. Vesanto.
Pekka Lipposen seikkailuja -kirjojen kansien kuvittajista ei ikävä kyllä löytynyt tietoa. Kansikuvia voi ihailla Mikkelin kaupunginkirjaston hienolla...
Toivottavasti ongelmasi on jo ratkennut.
Viime viikolla taskukirjasto sovelluksessa ja Helmet-sivustolla oli häiriöitä. Nyt niiden pitäisi taas toimia normaalisti.
Jos taskukirjasto ei vieläkään huoli korttia, sinun kannattaa käydä lähimmässä kirjastossa kysymässä neuvoa.
Vika voi olla kortin voimassaolossa, pin-koodissa tai jossain muussa arvaamattomassa asiassa.
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:...
