Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät...
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1901 kyseinen kohta kuuluu näin:
"Pitääkö luomistyössä naisell' olla
Osansa myös?"
http://www.gutenberg.org/cache/epub/22556/pg22556-images.html
Lauri Sipari suomensi saman kohdan seuraavasti:
"Eikö mitenkään voi luoda ihmistä
ilman naisen osuutta?"
Shakespeare William: Cymbeline (suom. Lauri Sipari, 2010)
Tästä löytyi verkosta useampi aika kankea käännös. Tämä oli sujuvin minkä löysin. Kirjoista en tämän sitaatin suomennosta onnistunut löytämään. Eli: Rakkaus ei koskaan kuole luonnollista kuolemaa. Se kuolee, koska emme tiedä kuinka täydentää sen lähdettä. Se kuolee sokeudesta, virheistä ja petoksista. Se kuolee sairauteen ja haavoihin; se kuolee kylläisyydestä, kuivumisesta, tuhoutumisesta. ~ Anais Nin
Nopeasti hakien löytyi ainakin muutamasta kirjastosta Tuluksista äänikirjaversio, jossa on Aake Kalliala lukijana. Eepos-kimpan kirjastoissa sitä ei valitettavasti ole. Voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön kotisivullamme olevalla lomakkeella: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=31 Kaukolainamaksu on viisi euroa.
Frank-monihaulla löytyvät kyllä viitetiedot siitä, että Simo Muirin ja Hana Worthenin teos Finland's Holocaust : silences of history (2013) kuuluu mm. Vaski- , Helle- ja Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Tämän lisäksi teos löytyy joidenkin yliopistokirjastojen kokoelmista.
Kohdista haku sivun oikeasta laidasta "Kaikkiin kirjastoihin", niin löydät kaikki ne kirjastot, joiden kokoelmissa etsimäsi teos on.
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuukka Talvion teoksessa Suomen rahat (2003) kerrotaan, että Suomessa senttiarvoisissa rahoissa päätettiin käyttää Suomen tunnuksena perinteistä vaakunaleijonaa, kun rahapaja alkoi valmistaa eurorahoja vuonna 1999. Suomalaisten kolikoiden vuosittaiset lyöntimäärät käyvät ilmi Suomen Pankin sivulta https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/eurokolikot/suomalaisten-kolikoiden-lyontimaarat/. Wikipedian Eurokolikot-artikkelissa kerrotaan, että eurokolikot otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2002. Maat aloittivat kolikoiden valmistamisen 1999 ja löivät niihin vuosiluvun 2002, paitsi Alankomaat, Belgia, Espanja, Ranska ja Suomi, jotka löivät kolikoihin valmistusvuoden https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurokolikot.
Fono-tietokannan perusteella alkuperäisestä John Denverin Annie's song -kappaleesta on tehty juurikin nuo kaksi suomenkielistä versiota: "Olet mun kaikuluotain" ja "Taas aurinko nousee".
"Olet mun kaikuluotain" -kappaleeseen sanat on tehnyt Hector. Kappaleen esittäjinä ovat toimineet Freemanin ja Menneisyyden vankien lisäksi Silhuetit, Mari Rantasila ja Ville Valo.
"Taas aurinko nousee" -kappaleeseen sanat on tehnyt Juha Tapaninen, ja kappaleen ovat esittäneet Ressu Redford ja Jaana Raivio.
Nämä versiot kappaleesta, lukuun ottamatta Jaana Raivion versiota, löytyvät CD-levyinä Lastu-kirjastoista.
http://www.fono.fi/
https://lastu.finna.fi/
Kyseessä saattaisi olla Scott Wiperin ohjaama The condemned (2007), joka on meillä esitetty televisiossa nimellä The condemned - tuomittujen taistelu.
https://www.imdb.com/title/tt0443473/?ref_=fn_al_tt_1
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1427386
Alkuperäisessä englanninkielisessä dialogissa ei oikeastaan ole varsinaista sanaleikkiä. Lusénen ranskalaisen aksentin vuoksi Pelle yksinkertaisesti luulee roiston käyttäneen itselleen tuntematonta sanaa "thif", vaikka Arpin onkin tarkoittanut varasta merkitsevää sanaa "thief", ja keksijä kysyy tältä, mitä "thif" tarkoittaa.
Roope: Arpin Lusene!
Arpin: Oui! C'est moi! Ze mastair thif!
Pelle: What's a "thif"?
Arpin: Nut "thif", you fool! Thif!
(The black knight glorps again)
Maunu Sinnemäen toimittaman Lentävien lauseiden sanakirjan mukaan kyseessä on vanha italialainen sananparsi (Vedi Napoli e poi muori). Sen alkuperästä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa. On myös kerrottu, että se olisi alunperin latinankielinen Videre Neapolim et Mori ja että mori ei olisikaan alunperin tarkoittanut kuolla (vaikka mori tarkoittaakin kuolla), vaan pikkukaupunkia nimeltään Mori. Näistä ei kuitenkaan ole varsinaisia kirjallisia lähteitä, http://www.iitaly.org/magazine/events/reports/article/videre-neapolim-e…;
Kyseinen Dumas'n teos on alun perin nimeltään Vingt ans après. Ensimmäisen kerran se ilmestyi suomeksi nimellä Myladyn poika eli kaksikymmentä vuotta jälkeenpäin ensin Eemil Forsgrenin (1896), sitten V. Hämeen-Anttilan kääntämänä (1914). 60-luvulla Myladyn poika julkaistiin Marjatta Salosen suomentamana osina 7-16 kaikkiaan 36 osaa käsittäneessä Alexandre Dumas -sarjassa. 60-luvun lopulla ilmestyi myös tarkistettu suomennos V. Hämeen-Anttilan käännöksestä viisiosaisena sarjana Muskettisoturit seikkailevat jälleen (Muskettisoturit palaavat, Muskettisoturit juonittelevat, Muskettisoturit taistelevat, Muskettisoturit pakenevat, Muskettisoturit voittavat). Nämä julkaistiin vuonna 1989 yhtenä niteenä nimellä Muskettisoturit seikkailevat jälleen.
Olli on ruotsalaisen Olle-muodon kautta syntynyt suomalainen lyhentymä Olavista. Olavin kantamuotoja taas ovat muinaisskandinaaviset nimet Anleifr, Olafr ja Oleifr, joiden osat tarkoittavat 'esi-isää' (anu, ano) ja 'jälkeenjäänyttä' (laib). Nimi merkitsee siis 'sukunsa jälkeläistä'. Virossa ja Saksassa Olli tunnetaan naisennimenä, jolloin se on muunnos Olgasta tai Oliviasta.
Ollista on mainintoja Suomessa jo 1300-luvulta (ensimmäistä kertaa se esiintyi Paimiossa v. 1346), mutta nimen nykyinen suosio on saanut alkunsa vasta 1900-luvulla. Nimen suosiota ovat vauhdittaneet 1920-luvulta alkaen Väinö Nuortevan Olli-nimimerkillä kirjoittamat suositut pakinat ja 1940-luvulta Suomisen perheestä kertovat elokuvat ja Lasse Pöystin roolihahmo...
Lausuntaesitystä on tosiaan hieman vaikea löytää, koska runojen nimiä ei ole aikanaan luetteloitu.
Löysin aluksi Googlella esityksen Fono.fi palvelusta. http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=Maahisneito&ID=1f4393c0-9f58-4628-bb48-6e5d3aaacf4e
Kappaleen tiedoista löysi viittauksen Helvi Hämäläisen Sukupolveni unta äänikirjaan, josta esityksen pitäisi löytyä.
Helmet hausta löysin sitten samannimisen CD- äänikirjan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1277061__SSUKUPOLVENI%20UNTA__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kari Litmasen ja Kalevi Puonnin kappale Vain taivas tietää sisältyy nuottijulkaisuun Marita Taavitsainen & Taina Kokkonen (2000).
Nuottijulkaisu kuuluu Kainet-kirjastojen kokoelmiin:
https://finna.fi/Record/kainet.701063
Uroshirvi-nimistä laulua emme onnistuneet löytämään. Voisiko kyseessä olla kappale nimeltä Hirvi ja karhu, joka löytyy ainakin nuottikokoelmasta ja cd-levyltä Ja pokasaha soi: metsäväen lauluperinettä? Kappale on suomalainen kansanlaulu, ja se alkaa sanoin "Yksi uroshirvi janon tunsi kielellään". Cd ja nuotti löytyvät mm. Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sja%20pokasaha__Orightresult__U?lang=fin
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4766540
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
DVD:stä tosiaan käy ilmi ainoastaan se, että Yön sävel -niminen kappale siinä esitetään. Tämän nimisiä kappaleita on useita, joten valitettavasti emme saaneet selville enempää tietoa kappaleesta. Alla linkki Fono-tietokantaan ja Yön sävel -nimisiin kappaleisiin:
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=y%c3%b6n+s%c3%a4vel&Page=1
