Olen lukemassa Budapest Noir -sarjaa, joka ajallisesti sijoittuu 30- ja 40-luvulle. Onko vastaavaa sarjaa Neuvostoliitosta? Yritin googlata, mutta löysin vain Martin Cruz Smithin kirjan Stalin's ghost. Onko venäläisen kirjoittamia dekkareita Neuvostoliiton ajoilta?
Vastaus
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät mainittavasti. Kirjojen kustantajat eivät arvostaneet jännityskirjallisuutta niin sanottuun taidekirjallisuuteen verrattuna. Seuraavassa esimerkkejä Neuvostoliiton aikana venäjäksi kirjoitetuista dekkareista. Saat Kirjasampo.fi -sivustolta teoksen nimellä hakien lisätietoa kustakin.
Aksjonov, Vasili: Krimin saari (suom. 1984, kääntäjä Esa Adrian)
Konstantinov, Andrei: Tappava troikka (suom. 2001, kääntäjä Kari Klemelä)
Konstantinov, Andrei: Kilpi ja miekka (suom. 1966, käännös Ulla-Liisa Heino)
Nasibov, Aleksander: Kätkö Elbellä (suom. 1962, kääntäjä Juhani Konkka)
Neznansky, Friedrich / Topol, Eduard: Punainen tori (suom. 1986, kääntäjä Auli Sallinen)
Nikulin, Lev: Operaatio Trusti (suom. 1966, kääntäjä Ulla-Liisa Heino)
Radov, Jegor: Käärmeimuri (suom. 1993, kääntäjä Jukka Mallinen)
Semjonov, Julian: Operaatio Soihtu (suom. 1989, kääntäjä Natalia Pienimäki)
Topol, Eduard: Venäläinen sukellusvene! (suom. 1984, kääntäjä Auli Sallinen)
Topol, Eduard / Topol, Emilia: Loikkaus (suom. 1989, kääntäjä Auli Sallinen)
Tsernjonok, Mihail: Tappion uhalla (suom. 1990, kääntäjä Marja Koskinen)
Tsernjak, Viktor: Viittä vaille vainajia (suom. 1991, kääntäjä Ulla-Liisa Heino)
Lähteet
Kirsti Ekonen: ”Populaarikirjallisuutta valvovan silmän alla” teoksessa Venäläisen kirjallisuuden historia, toim. Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (2011), s. 498
Kirjasampo.fi
Puškinista Peleviniin – venäläisen kaunokirjallisuuden suomennosten bibliografia 1876-2007 (2008)
Marja Jänis ja Pekka Pesonen: ”Venäläinen kirjallisuus” teoksessa Suomennoskirjallisuuden historia 2, s. 189-205. (2007)
Sahlan, Anna: Harpyija, harppu vai haaskalintu (pro gradu, 2007)
Kommentoi vastausta