| Tunnistatteko henkilön? Kiinnostaisiko historia. Viime vuosisadalla Euroopassa oli NL-USA neuvottelut. Oliko SALT tai jokin, ehkä -70 tai-80 luvulla. Jenkit… |
36 |
|
9.7.2021 |
|
Innokas Neuvostoliiton hyväksi vakoilusta epäilty kävelijä oli itävaltalaissyntyinen Felix Bloch, joka työskenteli korkeassa virassa USA:n ulkoministeriössä yli 30 vuoden ajan, viimeksi Euroopan asioiden osaston toimistopäällikkönä.
Vuosina 1980-87 Yhdysvaltain Wienin lähetystön kakkosmiehenä toiminut Bloch pidätettiin virastaan heinäkuussa 1989 epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, kun eräs tv-yhtiö oli kertonut, että kyseinen virkamies oli kuvattu salaa luovuttamassa asiakirjasalkkua neuvostoagentille Wienissä. Blochin epäilty yhteyshenkilö KGB:ssä oli suomalaisena esiintynyt mies, joka käytti nimeä Reino Gikman.
FBI tarkkaili Blochia keskeytyksettä lähes puolen vuoden ajan ja seurasi häntä kaikkialle - myös urheilullisen... |
| Mauno Koiviston mukaan venäläisiä ei voi ymmärtää ilman klassikkojen (ja kansansatujen) tuntemista. Muistelen, että Putin olisi vastannut johonkin toimittajan… |
76 |
|
22.4.2021 |
|
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999.... |
| Neuvosto-Karjalaan 1930-luvulla menneiden maahanmuuttajien muistelmissa esintyy lyhenteen INSNAP (valuutta kauppa) ja MOPRI. (avsutusjärjestö) Mistähän… |
36 |
|
1.4.2021 |
|
Ulkomaalaisten ruokahuollosta vastaavaan laitokseen ja sen kauppoihin viitataan suomenkielisissä lähteissä tavallisesti nimellä "Insnap", vaikka korrekti muoto olisi Insnab. Nimi on koostettu sanoista Inostranets snabzheniie ("elintarvikkeita ulkomaalaisille"). 30-luvulla Neuvostoliitossa oli kahdenlaisia kauppoja ulkomaalaisia varten: Insnab ja Torgsin (Torgovlia s inostrantsami, "kaupankäyntiä ulkomaalaisten kanssa"). Insnabissa ostoksia saivat tehdä ne, joilla oli siihen oikeuttava asiakaskortti. Torgsinissa, missä maksu tapahtui valuutalla tai ostokset arvoesineisiin vaihtamalla, sai asioida myös paikallinen väestö.
Mopri-järjestö eli MOPR oli "Kansainvälinen vallankumoustaistelijain avustusjärjestö" (Kostiainen) tai "Kansainvälinen... |
| Mitkä kirjat olisivat hyviä kun haluan perehtyä mahdollisimman kattavasti Neuvostoliiton syntyyn, sen avainhenkilöihin, politiikkaan jne? |
47 |
|
4.2.2021 |
|
Ratamo-kirjastojen kokoelmista löytyvät ainakin seuraavat Neuvostoliiton historiaa käsittelevät kirjat:
1. Arto Luukkanen: "Neuvostojen maa - Neuvostoliiton historia 1917-1991" (Edita, 2004)
2. Heikki Kirkinen (toim.): "Venäjän historia" (Otava, 2000)
3. Arto Luukkanen: "Muutosten Venäjä - Venäjän historia 862-2009" (Edita, 2009)
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkastaa Ratamo-verkkokirjastosta:https://ratamo.verkkokirjasto.fi/web/arena |
| Miten peruskoulut nimettiin Neuvostoliitossa 1970-luvulla? |
37 |
|
2.2.2021 |
|
Tutkimani neuvostokouluja käsittelevät kirjalliset lähteet keskittyivät etupäässä koulutusjärjestelmän kuvaamiseen eivätkä ne varsinaisesti puuttuneet koulujen nimeämiseen. Satunnaisten vastaani tulleiden esimerkkien perusteella kuitenkin arvelisin, että koulujen nimet ovat olleet tyyppiä "Oppikoulu numero 1".
Neuvostoliittolainen koulutusjärjestelmä ei sinänsä paljon poikennut nyky-Venäjän vastaavasta. Peruskoulu oli kymmenvuotinen yhtenäiskoulu. Alaluokilla opetuksesta vastasivat pääasiassa luokanopettajat, mutta neljänneltä lähtien siirryttiin aineopettajajärjestelmään. Kahdeksannen luokan lopussa kaikki suorittivat pääsytutkinnon, minkä jälkeen osa oppilaista siirtyi erilaisiin ammattioppilaitoksiin, osa jatkoi kaksivuotisessa "... |
| Historianopettaja sanoi koulussa, että ennen vanhaan pidettiin huolta siitä, että koulujen historian kirjoissa Neuvostoliitosta piti puhua hyvällä, kunnes… |
83 |
|
7.10.2020 |
|
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743 |
| Moikka! Lainasin 90-luvulla eräästä kirjastosta LP:n Waltses and Marches, esittäjänä oli joku puna-armeijan orkesteri /military/defence etc... Saisikohan… |
62 |
|
14.9.2020 |
|
Finnan kautta löysin kaksi LP-levyä, jotka sopivat kuvaukseesi: "Marches and waltzes", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass (1980, tuotetunnus C60-13745-6) ja "Old marches and waltzes for brass band", esittäjänä USSR Defence Ministry Brass Band, johtajina Nikolai Nazarov ja Nikolai Sergejev ([197?], tuotetunnus Melodija CM03211-12). "Marches and waltzes" -levyn sisältötietoja ei ole Finnassa. "Old marches and waltzes for brass band" -levyn sisältötiedot löytyvät Discogs-tietokannasta: https://urly.fi/1KcH. Sama LP-levy on kuvailtu Yleisradion Fono-tietokannassa näin: https://urly.fi/1KcU.
"Marches and waltzes" -levy on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastossa ja "Old marches and waltzes for brass band" -levy Varastokirjastossa.
... |
| Olen lukenut vuosia sitten kirjan, joka kertoo neuvostoliittolaisen naisen ja englantilaisen lähetystövirkailijan rakkaustarinan. Heidän poikansa matkustaa… |
51 |
|
17.3.2020 |
|
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa. |
| Löytyykö Neuvostoliiton olemassaolon aikaisesta Suomeen virrannesta poliittisesta rahasta kirjaa/atikkelia, joka antaisi kokonaiskuvan sekä rahamääristä että … |
49 |
|
2.3.2020 |
|
Poliittisten puolueiden rahoituksesta löytyy muutama artikkeli ja kirja. Suomen Kuvalehdessä on julkaistu Vaaliraha-sarja, https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/vaaliraha-sarja-unelma-punaisesta-suomesta-ruplat-ja-dollarit-vasemmalle/. Kirjoittaja on Arto Luukkanen. Myös hänen muuta tuotantoaan voisi silmäillä, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=arto+luukkanen&type=AllFields&limit=20
Mikko Majander, Demokratiaa dollareilla. SDP ja puoluerahoitus pulataloudessa 1945-1954, Otava 2007, kuvaa SDP:n rahoitusta noina vuosina.
Näyttäisi siltä, että Markku Kuisman tuotannosta löytyisi kiinnostavaa luettavaa taloudesta ja valtioiden suhteista kiinnostuneelle. Tästä artikkelista voi tutkia, minkälaisia kirjoja ja artikkeleita hän... |
| Kirja on käännetty venäjästä suomeksi, kertoo nuoresta miehestä,joka opiskeli elokuva-alaa.Valmistuttuaan meni luostariin,eteni luostarin johtajaksi. Olisiko… |
91 |
|
18.2.2020 |
|
Kysymyksessä tarkoitettu kirja lienee Tiihon Ševkunovin Arkielämän pyhät ynnä muita kertomuksia (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2016). Valmistuttuaan elokuvakäsikirjoittajaksi nykyinen arkkimandriitta Tiihon päätyi itselleenkin yllätykseksi Petserin luolaluostariin, jossa hän eli varsin pitkään. Kirjassaan hän kuvaa elämää luostarissa ja kirkkoon kohdistettua painostusta Neuvostoliiton vaikeina vuosina. Ohjaajavanhus Johannes Krestjankinin lähellä isä Tiihon kasvoi kuuliaisuusveljestä luostarinjohtajaksi, joka uudisti kommunismin aikaan suljetun Sretenien luostarin. Luostarista on tullut merkittävä henkinen keskus Moskovan alueelle. |
| Olen lukemassa Budapest Noir -sarjaa, joka ajallisesti sijoittuu 30- ja 40-luvulle. Onko vastaavaa sarjaa Neuvostoliitosta? Yritin googlata, mutta löysin vain… |
177 |
|
17.2.2020 |
|
Vastaavaa sarjaa ei ole ainakaan suomennettu. 1930-luvulla Suomessa neuvostokirjallisuutta käännettiin alle 10 nimikettä, mutta 1940-luvulla heti sodan jälkeen 1945-1946 venäjästä suomeen käännetyn kaunokirjallisuuden osuus oli peräti 20 prosenttia kaikesta suomennetusta kaunokirjallisuudesta. Neuvostoliiton kirjallisuudessa ei ollut populaarikulttuuria sanan nykymerkityksessä. Niin sanottu punainen salapoliisiromaani (krasnyi detektiv) tunnetaan kirjallisuushistoriallisessa mielessä. Jännityskirjallisuus oli suosittua, länsimaisia salapoliisiromaaneja käännettiin venäjäksi ja kirjoitettiin siellä omalla otteella. Kirjallisissa aikakauslehdissä ja lukijoiden niistä kokoamissa omatekoisissa kirjasissa dekkarit levisivät mainittavasti.... |
| Etsin tietoa Neuvostoliiton rahoituksesta suomalaiseen politiikkaan. Missä viimeksi ilmestyneissä kirjoissa ruplarahoitusta käsitellään? |
78 |
|
5.8.2019 |
|
Suomen kuvalehti julkaisi vuonna 2011 Vaaliraha-sarjan, joka on netissä luettavissa. Se käsittelee osin aihettasi:
https://suomenkuvalehti.fi/avainsana/vaaliraha-sarja/
Kaleva-lehdessä (2008-06-08, s.3) on ollut aiheesta artikkeli: Ennen vaalirahaa tuli ulkomailta / Pirjo Kukko-Liedes, Janne Nyyssönen.
Alla oleva kirjasta löytyy myös tietoa:
..vaikka voissa paistais? : Venäjän rooli Suomessa : juhlakirja professori Osmo Jussilalle 14. maaliskuuta 1998 / toimittanut Jorma Selovuori (1998) |
| Salainen muuttoliike Suomesta Venäjälle 1930-luvulla (rannikolta). |
146 |
|
20.3.2019 |
|
Ylen Elävän arkiston ohjelman Suomalaiset emigrantit Neuvostoliitossa mukaan Suomesta loikkasi 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon 12 000 -15 000 ihmistä. Aiheesta on kirjoitettu paljonkin. Alla linkit Ylen arkistoon, Aamulehden uutiseen aiheesta (Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa, 26.12.2016), josta löytyy mm. luetteloa lähteneistä paikkakunnan mukaan ja Suomen humanistiverkko Agricolan sivuille (Johanna Pörhölä, Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita, 27.6.2018), josta löytyy myös lisää lähteitä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suomalaiset-emigrantit-neuvostoliitossa
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/neuvostoliittoon-loikkasi-20-ja-30-... |
| Mikä oli Terijoen "nukkehallitus"? |
917 |
|
6.3.2019 |
|
Terijoen hallitus oli talvisodan aikana, marras-joulukuun vaihteessa 1939 Neuvostoliiton perustama hallintoelin, josta oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton valtaaman Suomen uusi hallitus.
Terijoen hallitus muodostui vuoden 1918 sisällissodan jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista ja sitä johti Otto Wille Kuusinen.
Viralliselta nimeltään Terijoen hallitus oli Suomen kansanhallitus ja se toimi Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustaman Suomen Kansantasavallan hallituksena.
Virallisesti Terijoen hallitus toimi itsenäisesti. Se pyysi Neuvostoliitolta apua Suomen kansantasavallan perustamiseksi ja solmi Neuvostoliiton kanssa avunantosopimuksen. Neuvostoliitto ilmoitti pitävänsä Suomen kansanhallitusta Suomen... |
| Löytyisikö esimerkiksi pianonuottia Georg otsin tunnetuksi tekemään lauluun Ära Kurvasta /Ne Grusti ? Sekä näitä viron kielisiä sanoja. Olen yrittänyt kääntää… |
241 |
|
2.10.2018 |
|
Laulu on julkaistu nimellä "Et surra saa" (= Ne grusti) nuotissa Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Se alkaa: "Syksyn tullen lehdet puiden putoaa". Nuotissa on laulun melodia ja sointumerkit ja suomenkieliset sanat.
Vironkielisiä sanoja en löytänyt muualta kuin Georg Otsin laulamina.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan".
|
| Luin juuri Ilmar Taskin romaanin Pobeda 1946. Kysymykseni kuuluu: miten paljon virolaiset kirjailijat (kauno- tai tietokirjailijat) ovat kirjoittaneet toisen… |
179 |
|
18.5.2018 |
|
Helmet aihe-haulla: Vironkielinen kirjallisuus ja Neuvostoliitto sekä rajauksilla: kirja, aikuistenkokoelma, viron kieli löytyy 32 kirjaa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2250486__Svironkielinen%20kirjallisuus__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetcollections%3A9%3A9%3AAikuisten%20kokoelma%3A%3A__Ff%3Afacetcloud%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3Aneuvostoliitto%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aest%3Aest%3Aviro%3A%3A__P0%2C3__O-date__X0?lang=fin&suite=cobalt
Niistä suurin osa näyttäisi olevan aiheeltaan lähihistorian tarkastelua.
Melko vähän löytyy kirjallisuutta suomennettuna. Samalla haulla, mutta suomen kieleen rajattuna löytyy kasitoista teosta. Uusimpana juuri tuo lukemasi Taskan Popeda 1946.
Kirjoja... |
| Onko tarkempaa tietoa, kuinka paljon Neuvostovenäjällä ja Neuvostoliitosssa teloitettiin kirkkojen piispoja ja pappeja. |
135 |
|
28.3.2018 |
|
Tietoa lukumääristä emme löytäneet,. Kannattanee tutustua Inna Rogatshinin artikkeliin Venäjän kirkon kärsimystie 1900-luvulla, kommunismin valtakaudella ja sen jälkeen (Kanava-lehti, 1992, nro 7, s. 397-401).
Alla muutama kirja aiheeseen liittyen:
Keeping the faith : Russian orthodox monasticism in the Soviet Union, 1917-1939 / Jennifer Jean Wynot (2004)
- Church under the pressure of Stalinism : the development of the status and activities of Soviet Latvian Evangelical Lutheran Church during 1944-1950 / Jouko Talonen (Väitöskirja, Oulun yliopisto, 1997)
- The Soviet saints / Richard Wurmbrand (1968)
|
| Mikä laulu on kyseessä, muistan vain alun, se menee jotenkin näin: ...syksyn tullen lehdet puiden putoaa, kukat lakastuu kun viima puhaltaa. Kuinka muuten olla… |
1082 |
|
8.11.2017 |
|
Laulu on nimeltään "Et surra saa" (= Ne grusti). Sen on säveltänyt ilmeisesti Leonid Afanasjev, tosin säveltäjän nimi on kirjoitettu eri lähteissä eri tavalla: I. Afanasjev, L. Afanasjev, Afnasjev, Afanasev jne. Tämän suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Pauli Salonen. Näillä sanoilla löysin laulun nuottivihosta Laivat : lauluja Neuvostoliitosta 2 (Fazer, FM07303-1). En kuitenkaan löytänyt suomenkielistä levytystä näillä sanoilla.
Laulu on levytetty suomeksi nimillä "Ethän tuota sure" ja "Kestän talven miten vaan". "Ethän tuota sure" alkaa: "Syksy saa ja katson kukkaan kuihtuvaan". Sanoituksen on tehnyt Juha Hautaluoma, joka on myös levyttänyt laulun. "Kestän talven miten vaan" alkaa: "Minkäs teet kun puiden lehdet kalpenee". Sanoituksen... |
| Etsin suomenkielisiä kirjoja, joissa käsitellään 1800-1900 luvun venäläisiä talonpoikaiskapinoita ja erityisesti talonpoikien merkitystä kevään 1917… |
270 |
|
28.9.2017 |
|
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta ei löytynyt suomenkielisiä kirjoja aiheesta. Venäjäksi, saksaksi ja englanniksi kirjoja on, alla linkki Melindaan:
http://linda.linneanet.fi/F/9KSK85XX5SK6DK8VNTDH5G32PAVJ5NFKEDTRSXDL171…
Ainakin laajemmista Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa käsittelevistä teoksista löytynee jonkin verran tietoa.
|
| Mistähän suomesta saisi Baikal limonaadia? Valmistaja aqua life. |
1641 |
|
7.9.2017 |
|
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/... |
Kysy kirjastonhoitajalta