Kiljun eli kotitekoisen alkoholijuoman valmistaminen oli 1.3.2018 asti kiellettyä, elleivät sen ainesosat täyttäneet lain tarkoittaman viinin tai oluen valmistamista, mikä on ollut laillista. Kiljusta tuli laitonta 1932 eli kieltolain kumoamisen jälkeen, oletettavasti osana pyrkimyksiä pitää kansan juopottelu jossain rajoissa. Lain noudattamista ei ilmeisesti ole tutkittu, ainakaan kiljua käsittelevä Wikipedian artikkeli ei mainitse asiasta mitään. Nykyään on siis laillista valmistaa mitä tahansa alkoholijuomaa käymisteitse.
Sen sijaan alkoholin valmistaminen tislaamalla eli pontikanteko on edelleen Alkon yksinoikeus. Tislaamisen sivutuotteena syntyy aina halutun etanolin lisäksi myrkyllistä metanolia. Sitä on pidetty niin suurena...
Mr. Lordin eli Tomi Putaansuun säveltämä ja sanoittama Hard rock hallelujah löytyy monista nuottikokoelmista. Mutta vaikka valikoima on laaja, siinä näkyy populaarimusiikin nuotinnoksille tavanomainen viitteellisyys. Nuottiin on kirjoitettu yleensä vain kolme asiaa: melodia, sanat ja säestyssoinnut. Ajatuksena on, että tarjotaan laulajalle tai soittajalle jonkinlainen lähtökohta omaa tulkintaa varten. Mikään tavanomainen laulukirja ei tarjoa Lordin esityksen transkriptiota sellaisenaan. Todennäköisesti monipuolisin nuotinnos löytyy Lordin kokoelmasta Songs for the rockoning day (2006), joka löytyy isommista kirjastoista.
Populaarimusiikistakin julkaistaan jonkin verran levytyksiin perustuvia transkriboituja nuotinnoksia, joissa pyritään...
Valitettavasti en löytänyt piirrettyä, joka sopisi täysin kuvaukseesi. Eteeni kuitenkin tuli sirkukseen sijoittuva vuonna 1942 osana Terry Toons sarjaa ilmestynyt piirretty nimeltä Happy Circus days. Sen tapahtumat sijoittuvat sirkukseen ja siinä käytetään linkittämääsi Julius Fučíkin Entrance of the Gladiators kappaletta. Piirretystä löytää pätkiä googlettamalla sen nimen. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Terrytoons_animated_shorts
Toinen mahdollinen piirretty voisi olla 1983 ilmestynyt Matka maailman ympäri. Alla sarjan wikipedia-sivu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matka_maailman_ymp%C3%A4ri_(piirrossarja)
Löydät Helmetin cd-muodossa olevat äänikirjat seuraavasti. Kirjoita Helmet-hakuun sana äänikirjat. Helmet-haun löydät alla olevasta linkistä. Rajaa hakutulos sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla aineistotyypin mukaan CD-levyihin. Tämän lisäksi voit rajata hakua vielä esimerkiksi kielen ja genren mukaan, tieto- tai kaunokirjallisuuten ja aikuisten kokoelmaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä ehdotuksia:
Margaret Atwood: Orgattaresi
Naomi Alderman: Voima
Gert Brantenberg : Egalian tyttäret
Alice Walker : Häivähdys purppuraa
Sara Stridsberg : Unelmien tiedekunta
Pauliina Rauhala : Taivaslaulu
Emmi Nieminen: Vihan ja inhon internet
Märta Tikkanen : Vuosisadan rakkaustarina
Nelli Ruotsalainen : Tätä en pyydä enää anteeksi
Laura Gustafsson : Huorasatu
Jennifer Mathieu : Näpit irti
Charlotte Perkins Gillman : Herland
Kirjasampo.fi-palvelusta voi hakea asiasanalla kirjallisuutta, esimerkiksi vallankäyttö hakutulos: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/vallankäyttö
Valta, vallankäyttö ja yksilö
Chimamanda Ngozi Adichie: Purppuranpunainen hibiskus
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj...
Gustave Flaubertin novelleja on kokoelmassa Kolme kertomusta (1955). Tässä kokoelmassa on novellit Yksinkertainen sydän, Pyhän Julianus Vieraanvaraisen legenda ja Herodias. Lyhyt kertomus on myös Bibliomania (2012).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9434
https://kiiltomato.net/gustave-flaubert-bibliomania/
Quidquid Volueris -novellia ei näytä olevan suomennettu.
Vastaus saattaa löytyä seuraavista Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista:
Kalevi Wiik, Tämmöttös :Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja, 1997.
M.K. Suojanen, Mitä Turussa puhutaan?, 1985.
Maija Grönholm, Ruvetas prohtama : Turun murretta aahollista ööväriin, 2017.
Hane Käpylä, Vanhaa ja uutta turkua : Turkulaisten naisten kieltä neljässä sukupolvessa, 2012.
Asian kanssa voi myös kääntyä alla olevien tahojen puoleen.
Turkuseura-Åbosamfundet ry: http://www.turkuseura.fi/
Seura on kotiseutuyhdistys, joka vaalii turkulaisuutta ja Turun murretta, tallettaa perinteitä ja turkulaista paikallishistoriaa.
Kotimaisten kielten keskus: https://www....
Tähän aihepiiriin liittyvää ja sitä valottavaa teoretisointia voisi ehkä lähteä etsiskelemään Jean Piaget'n ja Lev Vygotskin kirjoituksista. Piaget'n lapsen puheen kehittymistä ja Vygotskin ajattelun ja kielen suhdetta yleensä pohdiskelevat teoriat tarjoavat asiasta kiinnostuneelle ongelmaa mainiosti havainnollistavia käsitteitä ja erittelyjä. Varsinkin Vygotskin Ajattelu ja kieli on mitä suositeltavin lähdeteos haettaessa psykologista selitystä "enemmän itselle kuin muille" suunnatulle puheelle.
Puhe voi olla sisäistä tai ulkoista: sisäinen puhe on puhetta itselle, ulkoinen puhe on puhetta muille. Ulkoinen puhe on ajatuksen muuttamista sanoiksi, sen materialisoimista ja objektivoimista. Sisäisessä puheessa suunta on...
Hei!
Kaukolainaa ei voi valitettavasti tilata verkkokirjaston omilta sivuita. Seutuvarauksia, eli siis kimpan sisäisiä (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) varauksia, voi tehdä, mutta kimpan ulkopuolisten kirjastojen aineistoista ei tosiaan voi tehdä varauksia. Kaukolainan tilaaminen onnistuu seuraavilla tavoilla:
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkolomakkeella (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6)
Hattulan kirjaston verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-kirjaston-asiakkaille?culture=fi)
Janakkalan kirjastojen verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-ja-janakkalan-kirjastojen-asiakkaille?culture=fi...
Kysymyksen sitaatti on Minna Canthin kirjeestä Kaarlo Brofeldtille. Päiväämätön kirje on kirjoitettu todennäköisesti elokuussa 1884. Kirje sisältyy SKS:n vuonna 1973 julkaisemaan kirjaan Minna Canthin kirjeet.
"Olen ollut täällä nyt aivan yksin. Annikin [Canth] on Kurkiharjussa. Tuo tietysti on outoa ja ikävää, mutta ainahan sen kestäisi, ellei olisi noita tosi elämän tosi huolia jotka karkoittavat unen ja tekevät sydämmen levottomaksi. Tiedän kuitenkin että ne ovat minulle tarpeelliset, sillä ne pitävät sielun voimia eleillä ja kehittävät hermostoa. Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää." (s. 162, kursiivi lisätty)
Ampiaiskuningatar etsii paikkaa, jonne se voi perustaa pesän. Jos pesää ei sisätiloissa näy, kuningatar on joko löytänyt tiensä ulos tai mahdollisesti kuollut. Jos pesä olisi sisällä, siihen liittyvä aktiivinen lentäminen paljastaisi sen sijainnin nopeasti. Ampiaiskuningattaren tehtävänä on tuottaa uusia ampiaisia, eikä sillä ole motivaatiota käydä pistämässä ihmistä - kuten ei ampiaisilla muutenkaan. Häirittynä ja ahdisteltuna mikä tahansa ampiainen puolustautuu, mutta vaaraa vauvalle tuskin on. Huolestuisin vain, jos sisätiloissa lentäisi jatkuvasti suuri määrä ampiaisia. Se viittaisi pesän sijaintiin jossain turhan lähellä.
Heikki Poroila
Kummittelu on ilmiö, jolle ei ole löytynyt mitään tieteellistä selitystä. Useimmat tutkijat ovatkin sitä mieltä, että kysymys on ihmisen aivojen tuottamista hallusinaatioista eli harha-aistimuksista, jotka tilanteesta ja ympäristöstä riippuen tulkitaan esimerkiksi jo kuolleitten esiintymisiksi. Monet ihmiset uskovat kummituksiin ja aaveisiin, mutta mitään todisteita sellaisten olemassaololle ei ole kyetty löytämään. Taikureiden ammattikunta tietää tekniikoita, joilla voidaan synnyttää hyvin todentuntuisia "kummittelun" kokemuksia. Ne ovat kuitenkin kaikki viihdettä, eivät todellisiä ilmiöitä. Kummitukset, taikuus ja vastaavat ilmiöt ovat erittäin suosittuja viihdeteollisuuden käyttämiä elementtejä kirjoissa, sarjakuvissa ja elokuvissa. Se...
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Suomen kielessä erilaisille kuolemista tarkoittaville ilmaisuille ei ole voimakkaasti vakiintuneita käyttötapoja, vaan termin valinta riippuu paljon puhujan tai kirjoittajan omasta kulttuurista. Termi "menehtyä" on kuitenkin yleensä yhteydessä kuolemiseen jonkin onnettomuuden tai vahingon tai muun epätavallisen tapahtuman olosuhteiden yhteydessä. Lento-onnettomuuden tai autokolarin uhreista käytetään usein tätä käsitettä, mutta se olisi outo ja ehkä jopa epäkunnioittava tapauksessa, jossa vanhus on kuollut rauhallisesti omassa vuoteessaan.
Koska tiukkaa koodia ei ole, kuolemasta puhuttaessa lienee tärkeintä ottaa huomioon ennen muuta kuolleelle läheiset ihmiset ja heidän tunteensa. Kuoleman vääjäämättömyyttä torjutaan joskus...
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Näyttäisi siltä, että ainakaan tällä hetkellä suomalaisilla antikvariaateilla ei ole myytänä kumpaakaan näistä Niilo Keräsen kirjoista. Kannattaa ilmoittautua verkossa oleviin antikvariaatteihin palveluihin näitten kirjojen halukkaaksi ostajaksi. Hyvällä onnella saa ilmoituksen, kun joku tarjoaa kirjaa myyntiin. Tällaisia verkossa toimivia monen myyjän yhteenliittymiä ovat mm. Antikvariaatti, Antikka ja Antikvaari.
Heikki Poroila
Valitettavati tätä Jukka Leppilammen säveltämää ja Heimo Hatakan sanoittamaa laulua Aasi ja timpurin muija ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
On vaikea tietää, kuinka paljon kokoelmissa olleita kirjoja on poistettu, sellaista asiaa ei yksittäisen nimekkeen tasolla tilastoida. On toki mahdollista, että jotkut ovat tuhonneet kirjaston kappaleita, mutta jos eivät ole niitä varastaneet, ovat kyllä joutuneet ne rahalla korvaamaan. Kirjastot harvemmin rupeavat tenttaamaan kirjojen korvaajilta, ovatko he tuhonneet lainansa tahallaan. Toisaalta yksittäisessä kirjastossa tällaista kirjaa harvemmin on montaa kappaletta, joten aika kovaa työtä on täytynyt tehdä, jotta kirja on muuttunut edes alueellisesti vaikeasti saatavaksi.
Ehkä toimittaja Olli Valtonen halusi hiukan dramatisoida kirjan saamaa vastaanottoa. Mitenkään vaikeasti saatavana ei tätä Antti Kylliäisen kirjaa voi ainakaan tänä...
