Näin pieneen kokoelmaan vanha Detroit-menetelmä voisi olla kätevin. Siinä jokaisella kirjalla on kortti taskussa (eli yleensä kirjan takakannen sisäpuolella), johon on merkitty kirjan tiedot: tekijä, nimi, mahdollisesti luokka. Kun kirja menee lainaan, lainaajan tiedot merkitään korttiin, joka jää kirjastoon. Kirjan taskuun laitetaan eräpäiväkortti. Kun kirja palautuu, kortti palautetaan taskuun eräpäiväkortin tilalle. Lainassa olevien kirjojen kortit järjestetään eräpäivän mukaan, jolloin voi nähdä, onko jokin kirja myöhässä. Lähde: Kirjastonhoidon käsikirja, toimituskunta Irmeli Holmberg… et al., 1977)
Olisikohan kyseessä HelMet-kirjastoistakin löytyvä Rui João Baptista Soaresin kirja Provérbios Europeus = European proverbs = Eurooppalaisia sananlaskuja vuodelta 2006, jossa on esitelty samoja sananlaskuja suomeksi, englanniksi ja portugaliksi.
Paul Westlake ja Eeva-Liisa Pitkänen ovat tehneet parikin fraasisanakirjaa: Parempi pyy pivossa kuin two in the bush ja Se ei ole minun cup of tea. Molempia löytyy HelMet-kirjastoista.
Lisää englannin fraasisanakirjoja löydät hakusanoilla "fraasit englannin kieli".
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Aleksandr Puškinin teosta "Matka Erzerumiin vuoden 1829 sotaretken aikana" ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta sitä löytyy yksi lainattava kappale Helsingin yliopiston kirjaston opiskelijakirjastosta, joka on kaikille kansalaisille avoin kirjasto.
Teoksen tarkemmat julkaisu- ja sijaintitiedot löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta ja Helka-tietokannasta:
https://finna.fi
https://finna.fi
Tietokantojen mukaan Ere Kokkosen ohjaamasta tv-sarjasta "Suloinen myrkynkeittäjä" (1995) ei ole tehty DVD-tallennetta.
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
"Sillan teen" -kappaleen ovat säveltäneet Maarit ja Sami Hurmerinta ja sen on sanoittanut Mikko Kuustonen. Se sisältyy nuottiin Maarit: "Maarit Hurmerinta : sanoin & sävelin" (F-Kustannus, 2018). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit.
Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama "Syys" sisältyy nuottiin Leskinen, Juice: "Maamme lauluja", osaan 2 (Bluesway/Love Kustannus). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja bassostemma.
"Appelsiinipuita aavikkoon" -kappaleen on säveltänyt Eero Tiikasalo ja sanoittanut Aarni Varjonen. Se sisältyy nuottiin Saaristo, Anneli: "Kypsän naisen blues" (Love Kustannus, 1995). Nuotissa on laulun sanat, kosketinsoitinsovitus ja sointumerkit.
"Kolme pientä sanaa" -kappaleen ovat säveltäneet Knipi (...
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Eeva Liuksen säveltämää ja sanoittamaa laulua Kerropa mitä näit metsässä eilen ei ole julkaisut nuottina. Laulun sanat löytyvät Lopen Lapsikuoron äänitallenteen Kukkuluuruu! (2006) tekstiliitteestä. Voit tilata äänitteen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Viola https://finna.fi
https://finna.fi/
Eniten Miettisiä on Pohjois-Savossa, ja erityisesti Kuopion seudulla. Myös Etelä-Karjalassa nimi on yleinen.Tuomas Salsteen sukunimi-infosta löytyy karttoja Miettisten asuin- ja synnyinpaikoista vuosien varrelta: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/miettinen.htmlMiettinen nimen alkuperästä on monta teoriaa. Saulo Kepsun väitöskirjan (1981) mukaan Miettinen ja Miettunen nimet pohjautuvat muinaissuomalaiseen yksilönnimeen Mielitty, Mielittu. Kepsu tuo todisteiksi asutusnimet Miettilä, Miettula ja Miettylä. Kustaa Vilkuna on pitänyt mahdollisena, että Miettinen juontuu vanhasta Klemetin puhuttelumuodosta, Klemétistä. Tällä kannalla on myös Viljo Nissilä (1976), joka on arvellut myös, että osa Mietti-nimistä voi selittyä ruotsalaisesta...
Internetistä löytyy aiheesta monia sivuja. Esim. hakemalla Alta Vistasta (http://www.altavista.com/) hakutermillä: "Ancient Egypt" near gods löytyy useita hyödyllisiltä vaikuttavia sivuja egyptiläistä jumalista, mm. http://home.sol.no/~geirerni/Alexandra/myth.htm
Muinaisen Egyptin hallitsijoista voi etsiä tietoa vastaavasti hakutermillä: "Ancient Egypt" near pharaohs. Tällä haulla löytyi mm. belgialaisen egyptologin hyviltä näyttävät sivut osoitteesta http://www.geocities.com/~amenhotep/index.html
Hallitsijoista löytyy Alta Vistasta tietoa myös hakutermillä:
"Ancient Egypt" near kings. Näin löytyy esim. http://emuseum.mankato.msus.edu/prehistory/egypt/history/periods.html
Aiheeseen liittyviä kirjoja voi etsiä mm. pääkaupinkiseudun yleisten...
Jotta asiasanoitus olisi mahdollisimman taloudellista, monessa mielessä hyödyllistä ja järkevää, tulisi ennen muuta sisäistää tiedon tallennuksen ja haun evaluoinnin keskeisiä mittareita. Suurimpia sudenkuoppia lienee se, että ei ole mietitty asiasanoituksen (tai laajemmin indeksoinnin) tyhjentävyyden (exhaustivity) / spesifisyyden (specificity) ongelmaa. Periaatehan on: miten sisältöä tietokantaan kuvaillaan niin sitä myös löydetään. Jos kuvaillaan tyhjentävästi, tarkkaan jokainen osa-alue, on saanti myös hyvä mutta tarkkuus on huono. Paljon tavaraa siis, mutta mikään ei ole oikein se haettu. Jos taas pidättäydytään muutamassa tarkasti harkitussa keskeisessä asiasanassa on saanti vähäisempää mutta tarkkuus kasvaa eli hakutulos on...
Dekkarien historiasta on kirjoitettu paljon:
Tornion kaupunginkirjaston sivuilla on Terttu Uusimaan erinomainen Dekkari-Netti. Sieltä löydät myös listan suomeksi julkaistuista dekkariteoksista: http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjall.htm#suomeksi
Sivuilta pääset myös selailemaan Ruumiinkulttuuri -lehden sisällysluetteloita : http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm ja http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/rk.htm
Tässä muutamia kirjavinkkejä sota- ja rakkauskirjallisuudesta:
Juhani Niemi: Populaarikirjallisuus Suomessa. 1984.
Soikkeli, Markku|: Lemmen leikkikehässä--rakkausdiskurssin sovellukset 1900-luvun suomalaisissa rakkausromaaneissa . 1998. (väitöskirja)
Sotakirjallisuus, sen traditio ja muutos. Suomen...
Anne Frank -museon kotisivuilla (osoitteessa http://www.annefrank.nl/ned/default2.html ) sanotaan, että Anne itse viimeisteli ja kirjoitti uudelleen päiväkirjansa piiloutumisaikansa loppupuolella aikeenaan saada ne julkaistuksi sodan loputtua. Annen kuoleman jälkeen päiväkirjat toi julkisuuteen hänen isänsä Otto Frank.
Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Yleensä syynä on se, ettei pelin valmistaja tai maahantuoja ole myöntänyt pelille lainausoikeutta. Näin on esimerkiksi juuri mainitsemasi pelin kohdalla.
Joskus kirjastot myös haluavat pitää tietyt pelit ainoastaan kirjastokäytössä, näin kalliit pelit saadaan kestämään kauemmin.
Kirjastojen koon vertailua voidaan tehdä monin eri perustein. Alla muutama esimerkki yleisten kirjastojen vuoden 2003 tilastojen pohjalta.
Kokoelmien koon mukaan, ts. paljonko aineistoa:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 2 091 677
2. Tampereen kaupunginkirjasto 1 255 486
3. Turun kaupunginkirjasto 1 016 339
Kokonaislainauksen mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 9 970 755
2. Tampereen kaupunginkirjasto 5 307 971
3. Espoon kaupunginkirjasto 4 128 499
Fyysisten käyntien mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 7 064 279
2. Tampereen kaupunginkirjasto 3 066 045
3. Vantaan kaupunginkirjasto 2 681 744
Kirjastojen lukumäärän mukaan:
1. Helsingin kaupunginkirjasto 50
2. Tampereen kaupunginkirjasto 21
3. Turun kaupunginkirjasto 20
Kaikissa...
Hei!
Osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=13095&lan=fi löytyy tietoa veden tutkimuksesta ja erilaisista arvoista. Toivottavasti tästä on apua.
Viime aikoina on julkaistu varsin paljon eri aiheisia latinan kielen sitaatti- ja fraasikokoelmia.
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…
niitä löytyy asettamalla asiasanaksi latinan kieli ja joko fraasit, sitaatit tai ilmaukset toiseksi asiasanaksi.
Näin löysin esim. Arto Kivimäen Carpe diem! ja Vive Hodie kirjat.
Kappaleen nimi on, niin kuin muistit, Talven touhut. Se on Aimo Mustosen säveltämä ja löytyy nuottijulkaisusta Laula leiki: lasten lauluja ja leikkejä (1972). Julkaisussa on tämän ja monien muiden laulujen sanat, melodia ja leikkiohjeita. Kirja on Siikajoenkin kirjaston kokoelmissa. Äänitettä ei kirjastoissa ole.
