Sound of Music on suomennettu teattereihin musikaalinäytelmäksi, mutta Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan suomennosta ei ole julkaistu. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain alkuperäinen romaaniversio, eli Maria Augusta Trappin Laulava Trappin perhe (suomentanut Anna-Liisa Laine). Myöskään hakukone osoitteessa www.naytelmat.fi ei valitettavasti löydä Sound of Musicia.
Suomeen Aku Ankka -lehtien aineisto tuli tanskalaisen Gutenberghus-kustantamon (nykyisin Egmont) kautta, ja alkuaikoina käännökset tehtiin etupäässä ruotsista, tanskasta ja norjasta. Vielä 1970-luvun alussa tärkeimpänä alkulähteenä käytettiin Ruotsin Kalle Ankaa. Karhukoplan "virheellinen" suomenkielinen nimi lieneekin yhteispohjoismaista perua - Ankkalinnan konnat tunnetaan Karhukoplana sekä Tanskassa (Bjørnebanden) että Ruotsissa (Björnligan); Norjassa on poikkeuksellisesti päädytty "lajineutraaliin" nimeen B-gjengen.
Lähteet:
Markku Kivekäs, Disney, Aku & minä
Disneyn hahmot eri kielillä | kvaak.fi (http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php/topic,13695.0.html)
Piti tutkia vähän nettiä ja yrittää löytää "vertaissuosittelijoita"
Lukemista voisi löytää mm. Kirjavinkeistä https://www.kirjavinkit.fi/hakemisto/
Hakemistossa kirjat on jaettu eri aihealueiden mukaan esim. dekkareihin, klassikoihin, rakkauteen ja seikkailuihin.
Kirjakone https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/03/lukemista-vailla-anna-kirjakoneen-auttaa
on kirjojen suosittelupalvelu, jossa ensin kuvataan mihin lukemista halutaan esim. Bussiin, viikonlopuksi tai koko elämän ajaksi.
Kirjasammossa https://www.kirjasampo.fi/ vinkkejä esittelevät sekä ammatti- että amatööri-lukijat.
Viisikymppisenä kirjastotätinä pidän mm. Lars Keplerin, Reijo Mäen, Maj Sjöwall & Per Wahlöö, Peter Jamesin ja Åsa...
Muikku on espanjaksi albur. Näin sanotaan kirjassa Mat på åtta språk : restaurang & hotell (kirjoittaja Per-Arne Björk, kustantaja Moraförlaget 1995, ISBN 91-630-3810-2). Muikunmäti on puolestaan huevas de albur. Joissakin espanjan kielen sanakirjoissa sana albur tarkoittaa myös salakkaa.
Ensin termistä uusiokäyttö = Kierrätys palauttamalla tähde tuotannon raaka-aineeksi (Terminfo 3/1994).
Näin ollen kotioloissa kodin esineiden varsinainen uusiokäyttö on vaikeaa. Sen sijaan esim. lehti-ilmoittelua seuraamalla voit kampanja-aikoina viedä tiettyihin liikkeisiin kattiloita ja paistinpannuja. Ja autonrenkaiden, kodinkoneiden ja autojen vastaanotto on nykyisin lakisääteisesti järjestetty.
Kirjastomme valikoimiin kuuluu kirja Konstit on monet : Kekseliäitä kikkoja, uusia ideoita ja pikaratkaisuja kaikkiin kodin pulmiin, Valitut palat, 1993. Kirjassa on luku vanhasta uutta. Siinä esitellään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Ohjeita piirroksineen on esim. akvaariosta pienoispuutarha, kaakeleista pannunalunen, kirjasta korurasia,...
En löytänyt ainakaan internetistä mitään viitteitä Disneyn juutalaisuudesta vaan päinvastoin hänen väitetystä antisemitismistään. Wikipedian mukaan Waltin sukujuuret olivat Iso-Britanniassa, Irlannissa ja Saksassa ja hänen perheensä kuului kotipaikkakuntansa, Missourin Marcelinen, vapaaseurakuntaan. Verkosta löytyy runsaasti mielenkiintoisia artikkeleita Disneyn suhteesta juutalaisuuteen, mutta kannattaa muistaa terve lähdekritiikki niitä lukiessa. Voisit myös hankkia käsiisi jonkun Walt Disneyn elämäkerran, esimerkkeinä Bob Thomasin kirja Walt Disney - elämäkerta tai Marc Eliotin Walt Disney - Hollywood's dark prince. Katso ainakin seuraavat nettisivut: http://www.adherents.com/people/pd/Walt_Disney.html
http://www.straightdope.com/...
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Rahoja koskevia kysymyksiä on tullut runsaasti "Kysy kirjastonhoitajalta"-palveluun ja tutustumalla niihin ja vastauksiin löytyy paljon yleistä tietoa ja linkkejä.
Ottamalla suoraan yhteyttä Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen saanet helpoiten vastauksen kysymykseesi. Kansallismuseossa on numismaatikkaan keskittynyt rahakammio, josta voi kysyä löytyneestä rahasta.
http://www.snynumis.fi
http://www.nba.fi/fi/skm_rahakammio
Esimerkiksi nämä löytyvät Helmet-kirjastoista:
Rosencreutz, Christian: Hermeettinen romanssi eli Christian Rosencreutzin kemialliset häät anno 1492.
Kulttuurien kiehtova historia : Idän ja lännen viisautta.
Pahan tiedon puu: väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen / toim. Meri Heinonen & Janne Tunturi.
Hildegard, Bingeniläinen: Hildegard Bingeniläinen: Hengähdä minussa, vihanta Henki
Drury Neville: Magic and witchcraft: from shamanism to technopagans
Science and the secrets of nature: books in secrets in medieaval and early modern culture/Eamon, William
The occult : the ultimate book for those who would walk with the gods/Wilson, Colin
The Mystic Mind: the Psychology of Medieval Mystics and Ascetics/Bachrach,...
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
Juska on yksi Johanneksen monista kutsumamuodoista, joten Juskat voivat viettää nimipäiväänsä 24. kesäkuuta.
Lähde:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
- Tuulensuojaan: Yellow river, es. Christie (säv., san. Christie, Jeff) Epic 510626, alkuperäinen julkaisu single Yellow river / Down the Mississippi line (1970)
Ensimmäinen suomalainen versio Ei aikaa enempää -levy, 1970, Scandia KS840, levytyksen tuottaja todennäköisesti Jaakko Salo
- Mamy blue: ensimmäinen levytys Mamy Blue (italiaksi) / E' finita la primavera, es. Spagna, Ivana (Ricordi 2020047) 1971. Levytyksen tuottaja todennäköisesti Salermo, Massimo
Ensimmäinen suomalainen versio:
Mamy blue / Kun katsoo mua hän silmiin, esittäjä Kirka (Scandia KS 865) (v.1971) levytyksen tuottaja ja sovittaja Olli Heikkilä
- Moi moi vain: alkuperäinen levytys
Take me high / I'm loving you, es. Veres, Mariska (Hollanti) (PE 22091) v. 1975
Suomeksi...
Ensimmäinen elokuva voisi olla Tempest (Myrsky) ohj. Paul Mazursky, 1982.
Esitystiedot: Ensi-ilta Pvm: 18.3.1983, Paikat: Nordia
Muut esitykset, 14.10.1989 TV3 televisioesitys.
Ks. http://www.elonet.fi/title/is93w/
Paul Mazurskyn Myrsky (Tempest, 1982) on kunnianhimoinen Shakespeare-tulkinta, nykyhetkeen sijoitettu aviodraama, jossa keski-iän kriisi ajaa puolisot erilleen. Philip (John Cassavetes) ja Antonia Dimitrius (Gena Rowlands) ovat tarinan keskiössä, mutta suurimman osan elokuvasta he asuvat erillään. Philip vetäytyy Kreikkaan, autiolle saarelle, jossa asuu vain yksinäinen kylähullu Kalibanos (Raul Julia). Myrsky alkaa juuri tästä: Philip elää saarella uuden ystävättärensä Arethan (Susan Sarandon) ja tyttärensä Mirandan (Molly...
Jan-nimiset henkilöt viettävät nimipäiväänsä samana päivänä kuin Jani, Johannes, Juhani ja Jussikin, eli 24.6., Johannes Kastajan päivänä.
Jan on monissa maissa vakiintunut nimi, joka pohjautuu raamatulliseen Johannes-nimeen.
Lähteet:
http://almanakka.helsinki.fi/fi/nimipaivat/nimipaivahaku.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jan
Vastaus kysymykseesi löytyy julkaisusta Korkealla työskentely pelastustoimessa (A:72, 2005), joka on julkaistu Sisäasiainministeriön Pelastusosaston julkaisusarjassa A. Julkaisu on saatavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/data/normit/24719-korkealla_tyoskentely.pdf.
Et mainitse kysymyksessäsi, minkä runon suomennosta etsit.
Lahden runotietokannan mukaan Maya Angeloulta on suomennettu kaksi runoa antologiaan Maailman runosydän (toim. Hannu ja Janne Tarmio, WSOY, 1998). Runot ovat Minä nousen aina (Stil I Rise)ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby).
Valitettavasti muita suomennoksia Maya Angeloulta ei löydy minkään tietokantojen avulla. Syytä hänen suomennettujen runojensa vähyyteen lienee mahdotonta selvittää.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://mayaangelou.com/
Verkkolehti Nauhalaisessa on Matti Nikaman artikkeli Kirkasta. Artikkelin mukaan "hänen isänsä oli venäläistä syntyperää ja edellämainitun suvusta löytyi myös tataariverta ja yksi puolalainenkin. Äitinsä puolelta hän oli tiettävästi reininsaksalaista ja venäläis-karjalaista alkuperää."
http://www.nauhalainen.fi/wp/jotain-kirkasta/
Kirkan isä syntyi Pietarissa ja äiti Karjalan kannaksella:
https://yle.fi/uutiset/3-9421956
Lisää tietoa elämäkerrasta Enimmäkseen Kirkasta (kirjoittajat Kirill Babitzin, Raila Kinnunen).
Lintumies-lehteä ei tosiaankaan näytä olevan Helsingin kaupunginkirjaston varastossa. Korkeakoulujen Linda- tietokannan mukaan sitä on varastoituna Helsingin yliopiston Eläintieteen kirjastossa (puh. 191 7363 ma-pe 9-11, 12 15.30), Biotieteiden laitoksen kirjastossa (puh. 191 7331 ma-pe 9-15.30)sekä Viikin tiedekirjastossa (puh 191 58028 ma-pe 9-18).
Muuta lintuaihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta löydät ROMA-kaunokirjallisuusindeksistä nettiosoitteesta http://www.pori.fi:80/kirjasto/roma/. Hakusanalla linnut löytyy 29 teosta. Kirjastossa käydessäsi voit myös pyytää artikkelihakua aiheesta.
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi/ selviää, että kirjan Kasvuvuosien psyykkinen kehitys on julkaissut Suomen kaupunkiliitto vuonna 1980. Kirjasta on otettu uusi tarkistettu painos vuonna 1981. Suomen kaupunkiliittoa ei enää ole. Sen tehtäviä jatkaa Suomen kuntaliitto, josta kerrottiin ettei heiltä ole enää saatavissa vanhoja, Suomen kaupunkiliiton julkaisuja. Kirjaa on siis saatavissa kirjastoista, saatavuustiedot selviävät myös Plussa-tietokannasta. Jos kirja on kurssikirja, tuskin sitä on kirjastojen poistomyynnissä ainakaan hyväkuntoisena. Keskitetysti ei ole saatavissa tietoa myynnissä olevista poistokirjoista; asiaa pitäisi tiedustella jokaisesta kirjastosta erikseen. Helsingin...
