Caj Westerbergistä löydät tietoa useasta hakuteoksesta, esim. Otavan kirjallisuustiedosta, Pekka Tarkan teoksesta Suomalaisia nykykirjailijoita tai ruotsinkielisestä kirjasta Författare i Finland. Nämä hakuteokset löytyvät yleisistä kirjastoista. Kirjaston työasemalta voit käyttää artikkelitietokantaa Aleksia, josta löytyy hyviä, joskin ehkä jo vanhoja, lehtiartikkeliviiteitä. Gösta Ågrenin artikkeli "Caj Westerbergs lyrik" löytyy Horisont-lehdestä(1995, nro.42, ss. 5-6)ja mielenkiintoiselta vaikuttaisi myös Kristina Alapuron haastattelu "Kaiken uhallakin kyselemätön epätoivo" Suomen kuvalehdessä (1985 ; nro 49 ; ss. 24-26). Vanhoja lehtivuosikertoja voi olla hankala löytää, mutta Horisont ja Suomen kuvalehti löytyvät Helsingissä...
Tekniikan Sanastokeskuksen Tietotekniikan termitalkoot-projektin suositusten mukaan verkkoasioinnista voi käyttää englanninkielisiä ilmaisuja on-line shopping; on-line banking; tai electronic communication.
Tekniikan Sanastokeskuksen suosituksiin, termihakuun ja käsitejärjestelmäkaavioon voi tutustua tarkemmin osoitteessa
http://www.tsk.fi/termitalkoot
Ilmaisu "vikatiketti" ei näyttäisi olevan virallinen atk-termi. Se ei esiinny ATK-sanakirjassa (2003). Verkkohaku antaa tuloksen, josta voi päätellä että ilmausta "vikatiketti" käytetään Helsingin kaupunginkirjaston Tietotekniikkayksikössä ja Ammattikorkeakoulujen kirjastoyhteistyökonsortion http://www.amkit.fi -verkkosivustolla.
Vastaavaa ruotsinkielistä ilmaisua tuskin käytetään. Help-desk -toimintojen yhteydessä sen sijaan termi "felanmälan" on hyvin tavallinen. Vikaa ilmoitettaessa voi myös antaa "felbeskrivning", jossa kuvaillaan vikaa tarkemmin.
Killerin "All I want" laulun nuotit löytyvät nuottikokoelmalta "Hits" (Warner, 2001). Kyseinen nuotti kuuluu Turun kaupunginkirjaston Musiikkikirjaston kokoelmiin, mutta on tällä hetkellä lainassa. "Child is my name" laulun nuotit löytyvät kokoelmalta "Rokkivihko" (Love, 2000). Kirjaa pitäisi olla yksi kappale hyllyssä Musiikkikirjastossa.
Hei
Crasista on kysytty aikaisemminkin, koska suomenkielisen tiedon löytäminen on hankalaa.
Kirjailijalla on omat nettisivut, mutta ne ovat ruotsiksi. http://home8.swipnet.se/~w-85977/cras/index.html
Wikipediasta löytyy lyhyt esittely:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt-%C3%85ke_Cras
Kirjailijahakemistoista kirjailijaa ei löydy.
Seuraavista lehdistä löytyy kirjailijasta tietoa:
Lukufiilis 1997:2, s.20
Onnimanni 1997:4, s.9
Lehtiä voit kysyä kirjastosta.
Levyä ei ainakaan vielä ole Suomen kirjastoissa. Vincent Wardin River queen -elokuvaa on kuitenkin joissakin kirjastoissa, joten ainakin elokuvan kautta Karl Jenkinsin elokuvamusiikkia voi kuunnella.
Seuraavat kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Matematiikkaa lähihoitajalle / / Sirpa Ernvall, Antero Pulli, Anne-Marie Salonen, julk. WSOY Oppimateriaalit 2008
Helmitaulu : lähihoitajan matematiikka / Pauli Koivula, Juha Niemi, julk. 2007
Lääkelaskut / Anna-Marja Pussinen, Liisa Somerharju, Sarja Lähihoito, Edita 2008
Sven Delblancin Samuelin kirja WSOY, 1983 sopii kuvaukseen. Sarja pohjautuu kirjailijan äidinisän ja hänen perheensä vaiheisiin. Muut osat ovat Samuelin tyttäret WSOY, 1985, Kanaanin maassa WSOY, 1986 ja Maria yksin WSOY, 1989.
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III...
Elokuvien ikärajat muuttuivat 1.1.2012 alkaen. Ne menevät nykyään näin: Sallittu kaikenikäisille, K-7, K-12, K-16 ja K-18 eli vain aikuisille. K-15 elokuvia ei enää ole. 15-vuotias pystyy lainaamaan yli 12-vuotiaille sallittuja elokuvia. K-16 -elokuvia 15-vuotias voi lainata esim. vanhempiensa seurassa. Tällöin elokuva lainataan vanhempien kortille.
Hei!
Puutarhurin laulu on muun muassa kokoelmassa Kootut runot 1938-1987. Runo on sivulla 454. Saatavuuden voit tarkistaa HelMet.fi:stä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2081961
Fennica-tietokannan mukaan viimeisin varma tieto on, että vuonna 2007 on otettu kirjasta 64. painos. Senkin jälkeen on ilmestynyt muutamia painoksia, joissa jostain syystä ei kuitenkaan ole painosmerkintää. Todennäköisesti oikea määrä on jossain 65:n ja 70:n välillä.
Heikki Poroila
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanan "köykäinen" merkityksiä ovat kevyen lisäksi mm. vaivaton, heppoinen tai vajavainen. Mainitsemassasi artikkelissa köykäisyyksillä luultavasti tarkoitetaan heikkouksia tms. vajavaisuuksia.
Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/k%C3%B6yk%C3%A4inen?searchMode=all
Kyseisten kahden kirjan lisäksi sarjasta on Koskivuori-sarjasta on vuonna 2000 ilmestynyt kolmas osa, Kielon jäähyväiset. Otavan syksyn uutuuskirjaluettelossa, jossa esitellään Ruiskukkaseppele, kerrotaan sarjan kasvavan viisiosaiseksi.
"Luen jo itse"- tyyppisiä kirjoja
Tammen Kirjava kukko-sarjassa on erinomaisia oman lukemisen harjoitteluun soveltuvia kirjoja. Joitakin esimerkkejä:
Kari Levola: Äksy syysyskä (Kirjava kukko-sarja); Harri Istvan Mäki: Naamiosankarit-sarja (1. osa: Naamio & Viitta);); Karo Hämäläinen: Samuli, presidentinpelastaja tai Samuli ja Iskä - miesten kesken; Hannele Huovi: Atte ja Nysä-Putte tai Atte ja kaamea kerhotäti.
Jos lukeminen vielä kangertelee, hyviä kirjoja löytyy myös esim. Keltanokka-nimisestä sarjasta, jossa vaikeat sanat on tavutettu, esim. Harri István Mäki: Sihis ja kummituslaiva. Samantapainen on myös Werneri-sarja, josta suosittelen Tuulia Ahon kirjaa Aapo ja puhuva pulu.
Muita huomionarvoisia kirjoja ovat kotimaisista esim....
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Latvia instituutin laatima katsaus Latvian historiaan löytyy sivuilta
http://www.li.lv/old/fi/Latvian_historia.htm
http://www.rozentals-seura.fi/index.php?lang=fi&page=lhistory&menu=latv…
Teoksia:
Alenius, Kari: Latvian historia.2000
Mela, Marja: Latvian historia.1997
Tarkista saatavuustiedot HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
