Helmet-kirjastoista voit lainata sekä espanjan- että ranskankielisiä äänikirjoja. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) löydät ne näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita hakusanaksi äänikirjat ja valitse kielivalikosta espanja tai ranska.
3-4-vuotiaalle sopivia, pikkusisaruksen tulosta perheeseen kertovia kirjoja ovat vaikkapa nämä:
- Vallaton vauva tulee kotiin / Thomas Svensson
- Vallaton vauva valtaa vatsan / Thomas Svensson
- Laurasta tulee isosisko / teksti: Liane Schneider
- Franklin saa pikkusiskon / kirjoittanut Paulette Bourgeois
- Pikkukani ja uudet vauvat / Harry Horse
- Mistä tuo vauva tulla tupsahti? / Debi Gliori
- Äiti ja elämän salaisuudet / Babette Cole
Osaa yllä mainituista kirjoista voi hyvin käyttää...
Agathan Christien Simeon Leen testamentti (alk. Hercule Poirot's Christmas, 1938) kertoo äreästä ja oikukkaasta miljonääristä, joka kutsuu luokseen joulunviettoon sekä perheensä että kaksi vierasta. Juhlan katkaisee raaka murha, joka vie myös Hercule Poirotin joulurauhan. Viidestä erillisestä tarinasta koostuvan Seikkaileva jälkiruoka -kokoelman nimikertomus (alk. The Adventure of the Christmas Pudding, 1960) sijoittuu myös jouluun.
Hiirten jouluaatto -laulu sisältyy Suuren toivelaulukirjan osaan 24 sekä peruskoulun oppikirjaan Soi : 3-4 (toim. Sami-Jussi Ruodemäki et al., WSOY, 2008).
https://finna.fi/Record/piki.4197432
https://finna.fi/Record/piki.857564
Kyseessä on viittaus kiveksiin, jotka muistuttavat tavallaan kahta munaa. Syy sille, miksi myös penis on päässyt muna-kategoriaan ei ole tarkkaan tiedossa. Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii-teoksen mukaan penistä on kuitenkin kutsuttu munaksi 1940-luvulta lähtien ja kivestä on nimitetty munaksi 1900-luvun alusta.
Lähde: Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii (Docendo, 2017)
Huoneenlämmössä sulaneet kotimaiset marjat voi hyvin syödä heti sellaisenaan tai lisukkeena rahkan tai jogurtin kera.
Martat.fi-sivustolla annetaan seuraavat ohjeet: Marjojen sulatus huoneenlämmössä on C-vitamiinin säilymisen kannalta suositeltavampaa kuin jääkaapissa sulatus. Sulamista voi nopeuttaa upottamalla pakastusrasia muovipussin suojaamana lämpimään veteen. Mikroaaltouuni on kätevä ja nopein pakastemarjojen sulatuksessa. Yleensä paras tulos tulee sulatustehoa käyttäen.
https://www.martat.fi/ruoka/sailonta/pakastaminen/marjojen-pakastus/
Ruokavirasto suosittelee käyttämään ulkomaisia pakastemarjoja vain kunnolla kuumennettuina.
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-...
1930-luvulla Helsingin kaupungin sairaaloita olivat Marian sairaala, Kivelän sairaala, Kulkutautisairaala (1950-luvulta lähtien Auroran sairaala), Nikkilän sairaala (Sipoon Nikkilässä) sekä Tuberkuloosisairaala (nykyisin Laakson sairaala).
Yksityisistä sairaaloista taas oli vaikeampi saada tietoa. Näitä olivat 1930-luvulla ainakin Salus-sairaala, SPR:n sairaala, Sanitas-sairaala, Sanerva-sairaala, Kammion sairaala (Doktorinna Lybecks privata sjukhem för sinnessjuka), Boijen sairaala ja sairaala Mehiläinen.
Näiden lisäksi on vielä mainittava Tilkan sotilassairaala sekä Lapinlahden sairaala.
Lähde:
R. Rosén, P. Heiniö, G. Soininen, E. Unkila, Helsingin kaupungin sairaalalaitoksen historia, 1968
Etsit varmaankin Sheldon B.Koppin kirjaa Jos kohtaat matkallasi Buddhan, tapa hänet!: psykoterapeuttinen pyhiinvaellus, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 2004. Alkuteos (If You Meet The Buddha on the Road, Kill Him!) on ilmestynyt jo vuonna 1972.
Kirja on hankittu ainakin isojen kaupunkien kirjastoihin. Kysy kotikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta, jos kirjaa ei löydy omasta kunnastasi.
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Löydät kaikki Netta Muskettilta suomeksi ilmestyneet teokset Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta: https://finna.fi
Kirjoita hakusanaksi kirjailijan nimi muodossa: Muskett, Netta ja valitse hakutyypiksi tekijä. Näin saat listauksen Muskettin Suomessa ilmestyneistä teoksista.
Voit hakea kirjailijan teoksia myös paikallisten kirjastojen tietokannoista. Haku Raision kaupunginkirjastosta: http://rinfo.raisio.fi/Intro?formid=find2&sesid=1185015382&ulang=fin ja Turun kaupunginkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139910783&ulang=…
Kun haet tietokannoista tekijän nimellä, kirjoitetaan nimi muodossa: Muskett, Netta. Muista pilkku sukunimen jälkeen!
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" sekä teet vuosirajauksen.
Balttilaista kaunokirjallisuutta suomeksi voit hakea muuten samoilla ehdoilla, mutta luokka on 84.23 virolaisella ja 84.78 muulla balttilaisella kirjallisuudella.
Helsingin kaupunginkirjaston hakusivu on: http://www.helmet.fi/ , jossa on käytetty erilaista luokitusta, joten on käytettävä sanahakua tietojen löytymiseksi. Hakusanoiksi s:venäjä and s:kaunokirjallisuus ja muut rajaukset niin teokset löytyvät.
Ruslanian sivulla http://www.ruslania.com/language-4/...
Esim. alla olevien teoksien avulla pääsee alkuun. Näitä saa oman lähikirjaston kautta pk -seudulta. teoksia on vielä paljon muitakin, katso vaikka http://www.helmet.fi, kirjoita hakukenttään eurooppa perhoset ja kokeile.
1.
Perhoset luonnossa: Euroopan päiväperhoset. Pohjois-Eurooppa
2.
Tolman, Tom
Teoksen nimi Collins butterfly guide : [the most complete guide to the butterflies of Britain and Europe
3.
Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat.
4.
Butterflies of Britain and Europe
5.
Euroopan päiväperhoset : lajit ja elinympäristö
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Aale Tynnin runo Järvi kuoli löytyy runoilijan vuonna 1974 julkaistusta kokoelmasta Tarinain lähde sekä hänen Koottujen runojensa tämän jälkeen ilmestyneistä laitoksista (3.-4. p. 1977).
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella...
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Kirjastossa sähköisenä käytössä Kotuksen MOT Asutusnimihakemisto kertoo, että Liperi-nimellä tunnetaan sekä kylä Liperissä että toinen kylä Outokummussa.
Murtosalo-nimistä paikkaa puolestaan ei löytynyt edellä mainitusta eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. Sukunimenäkin on se on harvinainen, eikä Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kerro sen alkuperästä, mutta sinänsä Murto-alkuisia sukunimeä on olemassa. Murteissa sillä ei ole tekemistä rikoksena tunnetun murron kanssa, vaan sen merkitys on ’kaskettu ja murrettu tai kuokittu maa’, ’rämeikkö’ tai muuta vastaavaa. Luultavasti nimi ei ole ollut kylän, kunnan tai kaupungin virallisena nimenä, koska siitä ei ole lähteissä merkintöjä.
Myöskään Joki-nimistä...
Väkiluvultaan maailman suurimman rakennuksen löytämistä hankaloittaa se, että monet kaikkein suurimmista asuinyksiköistä ovat useista toisiinsa liittyvistä rakennuksista koostuvia komplekseja. Yksittäisistä rakennuksista suurimpien joukkoon kuuluvat Edifício Copan São Paulossa, Brasiliassa (n. 5 000 asukasta), Chungking Mansions Hong Kongissa (n. 4 000 asukasta), Sillon de Bretagne Nantesissa, Ranskassa (n. 3 500 asukasta) ja Ponte City Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa (n. 3 000 asukasta). Niin kuin tavallista on, näistä kaikista rakennuksista osa on myös liike- ja toimistokäytössä.
Suurimpien rakennuskompleksien joukossa mielenkiintoinen kuriositeetti on kahdesta rakennuksesta koostuva n. 6 000 asukkaan Le Lignon Vernierin kaupungissa...
