Isoisoisäsi Väinö Lehmus on sekä sanoittanut että esittänyt lauluja, joita on julkaistu 1910- ja 1920-luvuilla. Nämä äänitteet eivät ole lainattavissa eivätkä kaiketi kuunneltavissakaan nykyisillä laitteilla. Kansalliskirjaston Suomen kansallisdiskografian Violan (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola/) ja Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyy laulujen nimiä.
1970-luvulla on tehty kaksi levyä (LP-levyä), joissa on joitakin Väinö Lehmuksen sanoittamia ja esittämiä lauluja. Kuplettimestarit (1970 tehty levytys) on lainattavissa Kotkan, Kouvolan ja Kuopion kaupunginkirjastoista ja Jätkän lauluja (1972) Tornion kaupunginkirjastosta. Levyistä voi tehdä kaukolainapyynnön oman lähikirjaston kautta.
Ongelma on tuttu c-kasettien kirjastokäytössä. Kirjastoissa varkauden estosuojauksissa käytetyt hälytysten akvointijärjestelmät nähtävästi vahingoittavat c-kasetin nauhoja.
C-kaseteissakin olevan magneettinauhan ongelmia käsitellään pdf-dokumentissa "Magneettinauhojen pitkäaikaissäilytys ja toistaminen http://www.tape-online.net/docs/Magneettinauhat.pdf
Vaaroja ovat muun muassa demagnetoituminen, nauhan laajeneminen kutistuminen sekä rappetuminen.
Suomessa on noin 70 sivutoimista televisiomaksutarkastajaa. Tarkastajilla on suhteellisen isot vastuualueet. Tarkastajat ovat myös viihtyneet työssään hyvin, joten useimmille alueille rekrytointi tapahtuu harvoin, ehkä kerran vuosikymmenessä. Tällöinkin hakuprosessi kohdistuu vain ko. alueelle eikä näy valtakunnallisesti. Viestintävirasto kouluttaa uudet tarkastajat.
Uusi laki Yleisradion rahoituksesta on vasta valmisteilla eikä tällä hetkellä ole varmuutta tarkastustoiminnan tulevaisuudesta. On mahdollista, että tarkastajat joutuvat luopumaan sivutoimestaan Viestintäviraston palveluksessa.
Vastaus on saatu Viestintävirastosta, joka on Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluva virasto.
Heidän nettiosoitteensa on: http://www....
Jatkosodan aikaisten sotasairaaloiden sijaintipaikkoja löytyy muun muassa seuraavista teoksista:
Jatkosodan historia, Osa 6. (1994)
Kopsa, Pentti: Kenttäposti 1941-1945. (1991)
Tiedustelemistanne jatkosodan sairaaloista 41. Sotasairaala sijaitsi Hyrynsalmella ja 54. Sotasairaala Helsingissä.
Vaasassa sijaitseva Sundomin tuulivoimala on Suomen suurin.
Tuulivoimalassa on kolme 57 metrin pituista lapaa. Aerodynaamisesti muotoiltu lapa on valmistettu monesta osasta, ja vaikka materiaalina on käytetty lasikuituepoksia, yksi lapa painaa huikeat 16 tonnia.
Konehuone – naselli – painaa 250 tonnia, ja se kokoonpantiin Loviisassa suoraan kuljetusalustan päälle. Naselli tuotiin Vaasaan tammikuussa.
Lähde: VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Numero: 1/2012 (n e t t e 1 / 2 0 1 2, s. 9) http://www.vaasansahko.fi/documents/key20121015090505/dokumentit/Nette_…
Helsingin kaupunginkirjastossa on asiakkaiden varattavissa olevia Asko-asiakastietokoneita, joissa vanhemmissa koneissa saattaa olla vielä käytettävissä diskettiasema. Näistä koneista ei kuitenkaan ole listaa Asta-varausjärjestelmessänne https://varaus.lib.hel.fi/. Ennen kuin varaat tietokoneen varmista kirjastosta, missä koneessa on diskettiasema. Esim. Itäkeskuksen kirjastossa koneissa 8-15 on diskettiasema. Diskettiasemia ei kuitenkaan huolleta, eikä niitä vaihdeta uusiin, jos ne ovat rikkoutuneet. Kirjasto ei voi siis taata, että koneessa on toimiva diskettiasema. Jos diskettiasema toimii, pitäisi myös onnistua tiedostojen siirto USB-tikulle.
Kaarlo Sarkian runoja ei ole paljon käännetty. Muutama runo löytyy kokoelmista Skapa den sol som inte finns : hundra år av finsk lyrik / i tolkning av Torsten Pettersson (2012), Ung finsk lyrik / i tolkningar av Joel Rundt (1938) ja Fågeln flyger långt (1952). Hänen runojaan on myös sävelletty, ja joitakin käännetty tässä yhteydessä myös ruotsiksi.
Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole näiden joukossa, joten todennäköisimmin siitä ei ole tehty ruotsinnosta.
Pääset Opettaja-lehden verkkosivuille seuraavasta osoitteesta:
http://www.oaj.fi. Valitse linkki Opettaja-lehti ja sieltä sitten
ilmoituksetkin jo löytyvät.
Toinen maailmansota ja sen seuraukset vaikuttivat suuresti suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhteiskunta muuttui monella tapaa. Muuttunut yhteiskunta nosti esiin kirjallisuudessakin uudenlaisia aiheita ja tapoja ilmaista niitä, eli yhteiskunta vaikutti kirjallisuuteen. Mutta varmasti myös kirjallisuus vaikutti yhteiskuntaan.Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Hannu Salaman vuonna 1964 ilmestyneestä romaanista Juhannustanssit noussut kohu ja tuomio, joka ei kuitenkaan muuttanut lainsäädäntöä.
Aiheesta voi lukea esim. kirjasta Suomen kirjallisuudenhistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toimittanut Pertti Lassila)
Tässä palvelussa on myös kysytty aiemmin Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan vaikutuksesta suomalaiseen...
Verkon urbaanin sanakirjan mukaan sanalla "keila" on muutamia merkityksiä. Yksi niistä on tyhmä tai yksinkertainen ihminen.
https://urbaanisanakirja.com/word/keila/
Wikipedian nettislangi-sanakirjan mukaan taas: "Keila tarkoittaa näin internet maailmassa huono tasoista pelaajaa, joilla ei ole peliälyä."
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi
Tällaisille uudemmille kansan suussa syntyneille sanoille ei useinkaan löydy tiettyä lähdettä tai syntyhistoriaa. Ne leviävät myös verkossa. Mahdollinen selitys voisi olla keilan yksinkertainen olemus, se seistä tönöttää mykkänä paikallaan ja osaa vain kaatua.
Kirjastot.fi -sivustoon on koottu sivulle Suomen kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/ Täältä löytyvät siis yleisten kirjastojen tiedot, myös kunnan/kaupunginkirjastojen omia Internet-sivuja. Yleisten kirjastojen osalta lisätietoja voi kysyä osoitteesta toimitus@kirjastot.fi .
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta löytyvät yliopiston kirjastot http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
TILKE - Suomen tieteellisten kirjastojen sivun kautta löytyvät ammattikorkeakoulukirjastot ja erikoiskirjastot http://www.lib.helsinki.fi/tilke/
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Elviira on alkujaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabiankieliseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Espanjan Elvira perustuu joko arabian sanaan 'ylevä, käskijätär' tai muinaissaksan nimeen Alverat (alvara, alvera 'ylevä').
Viiru ja Pesonen : Viiru kateissa : Viiru ja Kososen kukko / teksti & piirrokset Sven Nordqvist
Julktiedot [Helsinki] : Pan Vision, 2004
Tämä versio löytyy kyllä monesta kirjastosta ja asiasanoihin on lisätty tuo kysymäsi animaatio.Olisiko kuitenkin oikeanlainen?
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, jonka osoite on https://finna.fi ,voi hakea eri kielistä suomennettua kirjallisuutta. Haussa käytetään udk-luokitusta (yleinen kymmenluokittelu) ja kaunokirjallisuuden lisälukuja.
Esimerkiks: Mitä englanninkielistä proosaa on julkaistu suomeksi vuonna 2000?
Hakutyypiksi valitaan luokitus. Hakuruutuun kirjoitettava hakulauseke on seuraavanlainen:
udk:820 –3.
Hakulausekkeessa luku 820 on englanninkielisen kirjallisuuden luokituskoodi. Udk on luokitusjärjestelmän tunnus ja 3 on proosan lisäluku. Huom. lisälukujen eteen tulee välilyönti
Kohdasta rajaus voi tehdä aikarajauksen.
Esimerkkejä udk -luokitusjärjestelmän luokituskoodeista.
820 Englanninkielinen kirjallisuus
830 Saksakielinen...
Hyvää tietoa Enid Blytonista löytyy Mervi Kosken kirjasta
Ulkomaisia nuortenklassikoita(julk. BTJ Kirjastopalvelu).
Kirja löytyy useimmista kirjastoista.
Kyseessä saattaisi olla Tuula Mai Salmelan: Syvyyden avaimet (Tammi 2005). Naistutkijan nimi on Maana Santanen.
Tässä lyhyt kuvaus kirjan tapahtumista:
http://www.suurikuu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=9513133893
Tässä vielä Viikki-yhteydestä!
http://www.tuulamai.fi/haastattelut/haast_yliopistolehti.shtml
Kuulostaako tutulta?
Voisi olla, että kysymyksessä on joku uskonnollinen johtaja. Amerikansuomalaisten sieluistahan taistelivat työväenliike ja kirkot. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla pastori Antti Könönen (synt. Jaakkimassa 24.5.1876, kuollut 7.5.1953). Vuoden 1953 teologimatrikkelin mukaan tämä oli suorittanut pappistutkinnon Suomi-opiston teologisessa seminaarissa 1912 ja hänet oli vihitty papiksi 29.2.1912. Teologian maisterin tutkinnon hän oli suorittanut v. 1926 Augustana-yliopistossa, tohtorin tukinnon samassa paikassa 1931. Edellä mainitut oppilaitokset olivat Yhdysvalloissa, missä Könönen palveli pappina eri seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisoikeudet Könönen oli saanut v. 1931 ja oli ainakin v. 1933 ollut virassa Helsingissä....
Joutsan kirjastosta tuli tänään tällaista tietoa lorusta:
"Muistan äitini lukeneen lorua minun lapsilleni näin:
Kipin kapin pienet kanat meni saunan lautoon. Siellä ne paljon pahaa teki ja muniansa hautoo. Kiis, kaas koukkuun, kaikki kanat loukkuun.
Tätä leikittiin varpailla: peukalolla ja etusormella "nipistettiin varpaita,samalla kun luettiin lorua ja lopuksi nappastiin kaikki varpaat kiinni, kun kanat jäivät loukkuun.
Tietoa ei ole mistä moinen loru on peräisin ja voi olla pitempikin".
Teosta Mikämikämaan lapset monikulttuurisessa päiväkodissa ei ole käännetty kiinaksi tai japaniksi eikä muillekaan kielille. Siitä on olemassa ainoastaan suomenkielinen versio.
Tiedot tarkistettu Fennicasta (Suomen kansallisbibliografia, https://finna.fi ).
