Tilastokeskuksen sivuilta löytyy mm. kuntakohtaisia väestöennusteita. Tällä hetkellä uusimmat ennusteet ovat vuosille 2009-2060. Alueittaisia ennusteita jaoteltuina iän ja sukupuolen mukaan on vuosille 2009-2040.
Taulukon mukaan Sievissä olisi vuonna 2030 2762 miestä ja 2538 naista, eli yhteensä 5300 asukasta.
Väestöennustetaulukot löytyvät täältä:
http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .
Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström.
Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Ensin sotaa ja sota-aikaa naisnäkökulmasta kuvaavia romaaneja:
Nousiainen, Inka: Kirkkaat päivä ja ilta, Siltala, 2013 - talvisota
Sirpa Kähkösen Kuopio -sarja sijoittuu jatkosodan aikaan:
Kähkönen, Sirpa: Hietakehto, Otava, 2012
Kähkönen, Sirpa: Neidonkenkä, Otava, 2009
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet, Otava, 2007
Kähkönen, Sirpa: Jään ja tulen kevät, Otava, 2004
Kähkönen, Sirpa: Rautayöt, Otava, 2002
Kettu, Katja: Kätilö, WSOY, 2011 - kuvaa Lapin sotaa
Sandbacka, Carola: Sodan jaloissa, Tammi, 2010 - talvisota suomenruotsalaisesta naisnäkökulmasta
Saisio, Pirkko: Sisarukset, Kirjayhtymä, 1976 - sota-aika 1930- ja 1940-luvuilla
Pihlajamäki, Tiina: Siitä ei voi kertoa, Atena, 2003 - Balkanin sota 1992
Kilpi, Eeva: Elämä edestakaisin, WSOY,...
Todennäköisesti kyseessä on Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarja, joka
ilmestyi 1970-80-luvuilla. Siinä julkaistiin yli 30 kirjaa, esimerkiksi
Maanalaisen arvoitus, Pilvenpiirtäjän arvoitus, Elokuva-arvoitus.
Kipparikvartetin perustajajäsenet olivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. 1953 Olavi Virran tilalle tuli Eero Väre. Säestäjänä ja sovittajana toimi Harry Bergström 1951-55 ja tämän jälkeen George de Godzinsky. (Lähde: Otavan iso musiikkitietosanakirja)
Kultasormuksen valmistamisesta ja kultasepän työstä ylipäätään
löytyy ilmeisesti hyvin vähän materiaalia. Ainut löytämäni
perusteellisesti aiheeseen paneutuva teos on "Kultasepän käsikirja"
vuodelta 1945. Ammatissa on otettu käyttöön työtä nopeuttavia ja
helpottavia koneita, mutta käden taito ja käsityö on kuitenkin yhä
ammatin perusosa, joten vanhastakin kirjasta voisi olla sinulle hyötyä.
Kirjan saatavuuden näet internetistä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/plussa.
Voit selata rekisteristämme myös asiasanalla kultasepäntyöt esiin
tulevat teokset, mutta ne ovat enimmäkseen historiikkeja tai
näyttelyluetteloita.
Kyseessä lienee kirja
Berenstein, Stan: Karhulan uusi vauva, 1976 (Tammen kivat kirjat).Kirjaa on pääkaupunkiseudulla vain Vantaan kaupunginkirjaston kirjastoauto-osastolla, mutta voit tilata sen lähikirjastoosi joko käymällä kirjastossa ja pyytämällä virkailijaa tekemään varauksen tai varaamalla sen netistä Helmet-aineistotietokannasta, osoitteesta www.helmet.fi
Netin kautta varatessasi sinulla pitää olla kirjastokortin lisäksi tunnusluku, jonka saa kirjastosta kun mukana on kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus.
Verohallinnon sivuilta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) löytyvät tiedot kilometrikorvauksista, mutta vain vuosilta 2005 ja 2006.
Kotkan seudun verotoimistosta (http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=4301&domain=VERO_MA…) kerrottiin, että korvaukset kysymiltäsi vuosilta olivat seuraavat: 1997 1,88 mk, 1998 1,98 mk, 1999 1,99 mk ja 2000 2,25 mk.
Kyseessä voisi olla Åbo Akademissa väitelleen Jutta Ahlbeck-Rehnin tutkimus Seilin naispotilaista (Diagnostiresing och disciplinering: medicinsk diskurs och kvinnligt vansinne på Själö hospital 1889-1944. 2006). Yksi potilaista, joista hän on viranomaislausuntojen pohjalta työstänyt tapaustutkimuksen on nimeltään Sofia. Sofiaa koskevat dokumentit ovat vuodelta 1937. Ahlbeck-Rehn on esitellyt tutkimustaan mm. Yle 1: ohjelmassa Ilonan ystävät. Sofian on esimerkkitapauksena myös teokseen "Kahden muusan palveluksessa" (Turun historiallinen yhdistys 2005)sisältyvässä Ahlbeck-Rehnin artikkelissa "Pienuuden suuruus - mikrohistorian ja diskurssianalyysin välimaastossa". Siinä ei ole lähdekirjallisuuden joukossa mainintaa elämäkerrasta.
Joanna Campbellin hevoskirjoja on ilmestynyt paljon, yli 200 eri kirjaa. Joanna Campbell on kirjailijanimi, kirjailijan oikea nimi on Jo Ann Simon. Läheskään kaikkia kirjojaan hän ei ole itse kirjoittanut, vaan useat eri kirjoittajat ovat kirjoittaneet niitä hänen luomansa tarinan pohjalta. Kirjailijan kotisivujen kautta löytyy tietoa hänen kirjoistaan:
http://www.joannsimon.com/joanna/books.html
Kirjoja on hankittu myös kirjastoihin. Esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on parikymmentä eri suomennosta.
Kannattaa vaikkapa Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n sivulta http://www.feto.fi/ff_yo_kys_aika.htm.Sieltä löytyvät kaikki filosofian kysymykset eri vuosilta aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan.
Samoin kirjastomme PIKI-verkkotietokannasta voit hakusanalla
ylioppilastehtävät hakea kokoelmiimme kuuluvat teokset, joista löytyvät eri aineiden ylioppilastehtäviä eri vuosilta.
Tässä luettelo pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen espanjankielisistä lasten sarjakuvista
- Astérix y Latraviata / guion y dibujos de Albert Uderzo (2001)
- Cruz del sur / Luis Durán, Raquel Alzate (2004)
- Las hazanas de Quique y Flupi. (1, 2, 3 ja 6) / Herge (1987 ja 1989)
- Piratas a bordo! / Björn Pertoft ; diseño de cubierta: Pablo Núñez (2000)
- Mafalda inedita / Quino (1990)
- El mal trago de Obelix / Uderzo (1996)
- Mortadelo de la Mancha / guión e ilustraciones F. Ibáñez (2005)
Kovin paljon kirjoja ei ole ja
ainakaan vanhimmat eivät luultavasti enää ole myynnissä. Ehkä kannattaisi mennä johonkin suureen kirjakauppaan tutustumaan tarjontaan.
Laulu "Käy Muumilaaksoon" löytyy ainakin seuraavista nuottikirjoista:
Lasten oma toivelaulukirja. F-Kustannus, 2007.
Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja. Weilin & Göös, 1997 (Satumaassa-sarja)
Muksuboksi : 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun. Warner/Chappell Music Finland, 1995.
Lasten kultainen laulukirja 1. Fazer Musiikki 1992.
Taloustaito-lehti tulee Espoossa Leppävaaran ja Tapiolan kirjastoihin, Helsingin puolella Itäkeskukseen, Kannelmäkeen ja Pasilaan. Taloustaito: yritys löytyy Espoon Leppävaaran pääkirjastosta. HelMet-palvelusta (osoite www.helmet.fi) voi katsoa tarkemmat saatavuustiedot kohdasta Lehdet => Taloustaito => Hae. Viitteiden nimeä klikkaamalla pääsee saatavuustietoihin.
Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Hannu Lehtilän kirja Tarja Halonen : yksi meistä (Otava, 2005) toteaa vastaansanomattomasti: "Halonen ei anna töitään julkisuuteen. Vain yksi hiilipiirros on päässyt kirjan sivuille. Keväällä 2004 julkaistussa kirjassa, Kesäpäivä Kultarannassa, on presidentin edellisvuonna piirtämä luonnos silloin kahdeksanvuotiaasta Miska-kissasta."
Lehtilän mukaan Halonen on harrastanut kuvataiteita - etenkin piirtämistä - lapsuudestaan asti. Taidekursseilla hän laajensi harrastustaan kuvanveistoon. Akvarellimaalaus on Haloselle verrattain äskettäinen aluevaltaus: " -- pari vuotta sitten olivat vuorossa akvarellit. Ensimmäistä kertaa kouluvuosien jälkeen akvarellin tekeminen jännitti: 'Se oli uusi kokemus. Olen aina ihaillut akvarelleja ja niiden...
Itse en löytänyt ko. asiasta tarkempaa tietoa, joten ohjaan sinut luontoasiantuntijoiden internet-sivuille. Mm. YLEn Radio-Suomen 'Luontoillassa' asiantuntijat vastaavat kuuntelijoita kiinnostaviin luontoaiheisiin kysymyksiin.
Luontoillan internet-sivu: http://194.252.88.3/ijulkaisu.nsf/sivut/luontoilta
Kysymyksen voi esittää Luontoillan internetsivujen kohdassa 'Yhteystiedot' tai voit laittaa sähköpostia osoitteeseen: luonto.ilta@yle.fi
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Sitä on kysytty myös kirjastojen valtakunnallisen tietopalvelulistan kautta. Toivottavasti sitä kautta saadaan vastaus, tai ehkä joku lukija tuntee laulun.
