Taustaltaan yläsatakuntalainen sana "sarva" on tulkittu kuuluvaan samaan sanueeseen kuin "sarka" ja merkitykseltään kutakuinkin yhteneväksi sen kanssa: "kapea liuska, suikale (esim. kangasta, nahkaa, lasia maata), metsä-, niittykaistale; pitkä ja kaita niemi; vesiperäinen niitty". (Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3)
Vastaavasti voisi otaksua, että sukunimenä sen tausta on sama kuin muiden "sarka"-pohjaisten nimien, joista Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: "Nimeen sisältynee nykyisin peltoviljelyyn liitetty sana sarka, joka on vanhastaan tarkoittanut myös 'metsälohkoa'; vanhan tavan mukaan kylän metsä on aikoinaan jaettu kaskeamista varten talojen kesken lohkoihin, sarkoihin."
Puhtaasti kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäviä väitöskirjatutkimuksia tästä aiheesta näkyy tosiaan löytyvän hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista näyttäisi hyödyntävän fenomenografiaa ja muita kvalitatiivisia metodeja. Seuraavat hakutulokset löytyivät Turun yliopiston Volter-tietokantaa ja Kansalliskirjaston Melinda-tietokantaa käyttämällä ja ne saattaisivat olla etsimäsi kaltaista aineistoa:
Luojus, K. 2011. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen toimintamalli - ohjaajien näkökulma. Tampereen yliopisto.
Mikkonen, K. 2017. Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. Oulun yliopisto.
Peltokoski, J. 2016. The comprehensive...
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Tässä pedofiliaan enemmän tai vähemmän läheisesti liittyviä linkkejä:
http://www.sunpoint.net/~nemake/index.html
Tässä muutama pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-aineistohausta löytynyt suomenkielinen kirja:
Molander: Lasten suojeleminen pedofilialta (2000), Kaikkonen: Pedofilia - ilmiö ja interventiot iisalmelaisittain - vuosina 1992-1995 pedofiilitapaukseen liittynyt työprosessi eri viranomaisten yhteistyönä Iisalmessa (1997), Kriittisiä näkökulmia lapsen hyväksikäytön selvittelyyn (1997), Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja hyväksikäyttäjät - suojelu ja enneltaehkäisy (1996). Saatavuustietoja voit katsoa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
Tässä muutama artikkelivinkki:
Pedofiilien uhrien auttamisesta tuli rankka elämäntyö/Aalto,...
Tässä muutaman internet sivun osoite:
http://www.maurikunnas.net (Mauri Kunnaksen kotisivut)
http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… (Otavan Mauri Kunnas -sivut)
Lisäksi kirjailija Mauri Kunnaksesta on tietoa myös kirjoissa, esim.
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3
toim. Ismo Loivamaa
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 2001
ISBN 951-692-499-9
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiain sivulta (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ) saat tietoa kaupungin asuntoasioista. Vuokra-asunnoilla on omat sivunsa (http://www.hel.fi/wps/portal/Kiinteistovirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CON… ), joilla on tietoja vuokrattavista asunnoista sekä ohjeita kaupungin asunnon sekä asumistuen hakuun.
Ympäristöministeriön ylläpitämälle sivustolle http://www.asuminen.fi/ on koottu asumisasioita käsitteleviä internetsivuja.
Verkostomarkkinoinnista on HelMet-tietokannassa kirjoja, napsauta seuraavaa linkkiä niin saat listauksen niistä: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=verkostomarkkinointi&m=&l=&Da=… . Näitä kirjoja saat pääkaupunkiseudun...
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Kalevanrinnettä ei löydy Ritva Korhosen suomalaisten asutusnimien paikallissijataivutusten hakemistosta Alastarolla Ylistarossa : Suomen asutusnimet ja niiden taivutus (Valtion painatuskeskus, 1990), mutta Tampere-aiheisen kirjallisuuden ja lehtikirjoittelun perusteella kielenkäyttöön näyttäisivät vakiintuneen muodot Kalevanrinteessä ja Kalevanrinteeseen.
"Kalevanrinteessä asuu vajaat 1 300 ihmistä." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen nousi 1950-luvun lopulla Kalevankartanon kokonaisuus, jonka ensimmäiselle vaiheelle -- kansa antoi heti nimen Kiinanmuuri." (Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008)
"Kalevanrinteeseen kauppakeskus ja 1500 asukasta" (otsikko...
Työsopimuslain 3 luvussa säädellään työntekijän velvollisuuksista. 3 luvun 1 §:n mukaan "Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa." Tämä ns. lojaliteettivelvollisuus käsittää kiellon loukata työnantajan liikesalaisuuksia. Työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksille annetaankin erikseen suojaa työsopimuslain 3 luvun 4 §:ssä: "Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia."
Ajantasainen työsopimuslaki löytyy Finlex-tietopankista: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pi…
Ammatti- ja liikesalaisuuksista säädellään myös...
Hei!
Fennica-tietokantaan, joka löytyy osoitteesta https://finna.fi on koottu kaikki suomalainen ja Suomea käsittelevä kirjallisuus. Sieltä löytyy myös kyseinen teos Askeleita. Mauno Viitanen on julkaissut myös kirjan Kulttuurikyminää: runoproosaa ja aatosjulkaisuja vuonna 1972.
Kappaleen nimi on "Can't take my eyes off you" (http://www.imdb.com/title/tt0077416/soundtrack), ja sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Robert Crewe ja Robert Gaudio. Suomeksikin sitä on laulettu nimellä "Kai vielä katsoa saa" tai "Kai vielä katsoa saan". Suomenkieliset sanat on tehnyt Jyrki Lindström.
Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 16 ja Suuren pop-toivelaulukirjan osasta 4.
Nykyinen Anna-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1974. Vuosina 1971-1974 ilmestyi lehti nimeltä Uusi Anna, joka oli yhdistetty Anna- ja Hopeapeili-nimisistä julkaisuista. (Lähde: Suomen kansallibibliografia Fennica: https://finna.fi
Uusi Anna -lehteä ei Helmet-kirjastoissa ole. Anna-lehdet löytyvät vuodesta 1980 alkaen Pasilan kirjastosta. Sitä vanhempia ei Helmet-krjastoissa ole.
Uusi Anna -lehti (1971-1974) ja Anna-lehti vuodesta 1974 alkaen löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Todennäköisesti kyseessä on Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset-sarja, joka
ilmestyi 1970-80-luvuilla. Siinä julkaistiin yli 30 kirjaa, esimerkiksi
Maanalaisen arvoitus, Pilvenpiirtäjän arvoitus, Elokuva-arvoitus.
Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Pohjanmaalla kerrotaan mm. kirjoissa Suomen talonpoikia Lallista Kyösti Kallioon : 74 elämäkertaa, Esko Toivonen: Nukeri : kansanelämää Kaustisella 1830-luvun puolimaista 1930-luvulle sekä Kaarlelan pitäjän historia 3. Talonpoikien elämästä 1800-luvulla Suomessa kerrotaan mm. kirjoissa Työtä ja rakkautta : kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, Antero Heikkinen: Kirveskansa-trilogia, Jari Niemelä: Talonpoika toimessaan, Sukupolvien perintö 2 sekä Suomalaisen arjen historia 2 : säätyjen Suomi.
Myös romaaneja aiheesta löytyy. Pohjanmaalle sijoittuvia ovat mm. Salme Aejmaleus: Kaksi lakeutta, Veli Ranta-Ojala: Meritien maa sekä Eira Pättikankaan Punainen silkkinauha, Jokaisella kotinsa ja Vain routainen maa....
Hyviä kuvakirjoja pienten lasten surun käsittelemiseen ovat esim. Jalonen, Riitta: Tyttö ja naakkapuu (2004); McDonald, Aril: Jukka Hukka ja Iso Hukka (2018); Saler, Karin: He, jotka jäävät jäljelle (2019) ja Sandelin, Annika: Silkkiapinan nauru (2019).
Vähän isommille lapsille suosittelen Lindgren, Astrid: Veljeni Leijonamieli (2015); Lindquist, Marita: Maleenan ilo (2007) ja Lähde, Petja: Surunsyömä (2018).
Voit hakea itse Vaski-verkkokirjastosta esim. hakusanalla "lastenkirjallisuus" ja sen lisäksi "kuolema" ja / tai "suru". Rajaa hakusi aineistotyyppi: kirja, kohderyhmä: lapset ja nuoret, päägenre: kaunokirjallisuus, kieli: suomi. Saat runsaasti osumia, mutta kannattaa lukea kirjojen kuvailut, koska useimmat eivät kerro...
Vaikea vastata mikä olisi paras kirja, mutta muutamia melko perusteellisia selvityksiä löysin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta.
Laman aikana tai pian sen jälkeen on julkaistu melko kattavia selvityksiä siitä, miten lamaan päädyttiin ja mitä se aiheutti Suomen taloudessa. Ylen sivusto Kirjojen suomi, listaa muutamia kaunokirjallisia teoksia mm. Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan sekä Hannu Raittila: ei minulta mitään puutu https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/kriisien-uppoamisten-surujen-ja-ilojen-1990-luku
Helmet-haku löytää myös tietokirjallisuutta esim. Markku Hyypiä: Laman ennustaminen ja ensivaikutuksia 1993, Sakari Hänninen: Kirjeitä nälästä, 1994 ja Mikko Martikainen: Työpaikat menivät, 1999 Helmet-hakutulos...
Pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta plussasta www.libplussa.fi
löytyy muistelma- ja elämäkertateoksia aiheesta.
Esimerkiksi nämä löytyivät asiasanoilla "kääntymys" ja "uskonnolliset kokemukset"
Uusimies Hannu; Pienestä kiinni (Uusi tie, Helsinki, 2002)
Lappalainen, Tarja; Usko tai älä--kertomuksia ihmisistä ja Jumalan ihmeistä (Itätuuli-kustannus, Salo, 2001)
Koivisto, Markku; Elän herätyksessä (Kuva ja sana, Helsinki, 1997)
Askelia ajassa--22 hengellistä elämäkertaa (Kirjapaja, Helsinki, 1996)
Pouta, Hellevi; Minä uskon (Gummerus, Jyväskylä, 1995)
Lewis, C. S.; Ilon yllättämä--elämäni varhaiset vaiheet (Kirjaneliö, Hki, 1986)
Koskela, Eero; Vettä ja leipää; (Eero Koskela, [Kokkola], 2001)
Kankaansyrjä, Matti...
Helsingin Itäkeskuksen kirjastossa oli hyllyssä kirja Bajo Alvarez, Fe: Historia de Espana, 2. edicion, Madrid : SGEL, 2002. Kirjassa on paljon kuvia, sekä piirros- että valokuvia. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta www.helmet.fi voi etsiä lisää espanjankielistä Espanjan historiaa esim. käyttämällä opastetun haun luokkahakua, kirjoittamalla Helsingin luokan 979.1 (Espanjan historia) ja valitsemalla Rajaa/Järjestä hakua-kuvakkeen alta kieleksi espanjan. Vaihtoehtoisesti voi hakea käyttämällä sanahakua. Hakusanoiksi voi antaa espanja historia ja rajata hakua kielen ja aineistolajin mukaan.
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
