Etsin Walter de la Maren runosuomennoksia teoksista Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot sekä Maailman runosydän | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot. Muista hänen runoistaan löytyi suomennoksia, mutta ei kysymästäsi "Mistletoe"-runosta. Tein hakuja myös Finnaan Hakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fi ja Kansalliskirjastoon Etusivu - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto, mutta valitettavasti ei tärpännyt.
Suomen murteiden sanakirjasta on tosiaan painettuna ilmestynyt vain kahdeksan osaa. Seuraavat osat ilmestyvät vain verkkoaineistona. Sanakirja on ilmestynyt verkkomuotoisena vuodesta 2012. Myös sen painettuina ilmestyneet kahdeksan osaa sisältyvät verkkojulkaisuun. Tähän mennessä on päästy aakkosissa a–nysäveitsi asti.Suomen murteiden sanakirja https://kaino.kotus.fi/sms/Suomen murteiden sanakirjasta https://kotus.fi/sanakirjat/suomen-murteiden-sanakirja/perustietoa-suomen-murteiden-sanakirjasta/
Laulu voisi olla Usko Kempin säveltämä ja sanoittama "Kaamoskuu". Laulu alkaa: "Kuu kylmänä kellotti kairan päällä". Kertosäkeessä lauletaan: "Kuu, himmeä kaamoskuu, tuijotus kelmeän jäinen". Toisessa säkeistössä lauletaan: "Hangelle jää muuten vainaa". Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 21.Tapio Rautavaara: Kaamoskuu Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=TIJGSRP-y0g
Tämä olikin mielenkiintoinen. Kirjallisuudesta ei tällaista merkkiä löytynyt. Myöskään Sotamuseon kokoelmista merkkiä ei tähän hätään paikannettu. Sotamuseolla kuitenkin muistettiin, että merkki olisi alan Facebook-ryhmässä tunnistettu Utin reservin harjoituspataljoonan (URHP) merkiksi. Tämä näyttäisikin ihan uskottavalta tulkinnalta. Kouvolan Sanomissa 18.5.1929 kerrotaan tulossa olevista 3. divisioonan reservin kesäharjoituksista, ja mainitaan että "jalkaväkijoukko-osastojen aliupseerit keskitetään osittain Perkjärven, osittain Utin leirille, joihin kumpaankin perustetaan erillinen harjoituspataljoona."Perkjärven reservin harjoituspataljoonan merkistä kysyttiin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 7.3.2025 ja Perkjärven merkissä on paljon...
Saattaa olla kysymys Johannes ja Anni Kinnusesta, ks. esim. Suomen Virallinen Lehti 15.8.1924. Kinnunen on valitettavasti niin yleinen nimi, että eri Kinnusten henkilöllisyydestä on hyvin vaikea varmistua.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään mitään tietoja sitaatin sanojasta. Tietokannoistakaan ei ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista asiantuntijan nimen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Vallilan siirtolapuutarhan eteläreunaa reunustaa entinen Kumpulankatu, joka nyt tunnetaan Elisabeth Kochin tienä. "Putkinotko" eli ränsistyneet vuokratalot sijaitsivat puutarhan ja Vallilan välissä.Tie nimettiin vuonna 2012 siirtolapuutarhaneuvoja, puutarha- ja pihasuunnittelija Elisabeth "Essi" Kochin (1891–1982) mukaan. Koch toimi aktiivisesti siirtolapuutarhojen perustamistyössä. Hän laati mm. lukuisia puutarhasuunnitelmia myös Helsingin uusille pientaloalueille ja omakotitalojen puutarhoihin.Alueen historiasta kerrotaan mm. kirjoissa "Kaija Hackzell & Kirsti Toppari: Oihonnankadulta Kumpulantielle. Helsingin vanhoja kortteleita 4, Helsingin Sanomat." ja "Kari Varvikko: Puutalojen Vallila, Kustantaja Laaksonen [2019]" . ...
Valtiopäivien viimeisessä istunnossa puhemies pitää eduskunnalle kiitospuheen ja varapuhemies kiittää puhemiestä. Pienenä täydennyksenä vielä, että myös ministerit, jotka eivät ole kansanedustajia, voivat puhua täysistunnossa. Täysistunnossa voivat "teknisesti" puhua tulkit/kääntäjät, jotka kääntävät täysistunnossa puhutun ruotsinkielisen tekstin. Mikael Hidénin teoksessa "Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä"https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/ekj… todetaan s. 132 "Läsnäolo- ja puheoikeutta täysistunnossa koskevan sääntelyn on pitkässä ja vakaassa käytännössä katsottu merkitsevän myös sitä, että valtiosääntö ei salli ulkomaisten valtiovieraiden esiintyvän...
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Kirjastot tekevät sopimukset lehtipalveluiden tarjoajien kanssa yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Arkistopituuteen kirjastot eivät voi mitenkään vaikuttaa, sen määräävät lehdet ja palveluntuottaja. Nykyisessä sopimuksessa on määritelty, että lehdet ovat luettavissa ilmestymispäivänä sekä takautuvasti enintään 90 päivän ajalta. Jossakin aikaisemmassa sopimuksessa on todettu, että lehtien arkistopituus vaihtelee. Nyt säilytysaikoja on yhtenäistetty, mutta myös lyhennetty.
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
Tuulikki-nimestä on kysytty palvelusta ennenkin. Vastauksen pääset lukemaan tästä linkistä: Tuulikki -nimi, mikä on nimen merkitys ja mistä se on peräisin. | Kysy kirjastonhoitajalta
Kyse lienee enemmänkin tyyliseikasta kuin varsinaisesta oikeakielisyydestä, mutta ainakin on huomattavasti tavallisempaa taistelukentälle jääneiden sotilaiden yhteydessä puhua kaatuneiden jäännösten löytymisestä kuin kuolleista sotilaista.34 artikla – Kuolleiden henkilöiden jäännökset Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjassa kansainvälisen aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta viittaa kohdassa 2c ilmauksen "kuolleiden henkilöiden jäännökset" ohella vainajiin myös "kuolleina" ja "kuolleina henkilöinä". Asiaa kirjallisesti käsiteltäessä tekstissä käytettyihin ilmauksiin voi vaikuttaa sekin, että halutaan välttää samojen sanojen liiallista toistoa ja siksi päädytään kömpelöltä tai jopa "vääriltä" tuntuviin kielellisiin ratkaisuihin....
Hei,Tässä asiassa kannattaa kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Tietoa löytyy myös tältä Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämältä sivustolta: https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/hakkuutahteen-korjuu-uudistushakkuualoilta/toteutus.
