Kävin läpi paikannimikirjoja ja Makupalat.fi:n paikannimiaineistoja, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63078 , mutta niistä ei löytynyt tietoa nimien alkuperästä. Kysyin asiasta Suomussalmen kirjaston kotiseutuarkistosta ja -kokoelmasta, https://suomussalmi.fi/fi/kulttuuri-vapaa-aika-ja-nuoret/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa/kotiseutuarkisto-ja-kokoelma. Sain sieltä vastauksen:Valitettavasti Suomussalmen kotiseutuarkistosta ei löytynyt tietoa kyseisten järvien nimien alkuperästä.Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat - etymologista nimistöntutkimusta (SKS, 2003) sivulla 128 on mainittu, että Suolanki-nimet ovat todennäköisesti saamelaisperäisiä ja kantasana voisi olla...
Barbara Helsingiuksen nimissä on seitsemän albumijulkaisua CD-muodossa. Lisäksi hänen laulujaan on mukana kokoelmilla. Tästä linkistä näet kaikki Suomen kirjastojen kokoelmissa olevat CD-julkaisut. Voit tehdä kaukolainapyynnön levyistä, joita ei ole oman kirjastosi kokoelmissa.
Tähän Matti Mäkelän säveltämään ja Reijo Rikkosen sanoittamaan joululauluun ei ole julkaistu nuottia. Laulu alkaa: "Muodon jäisen talvi teki akkunaan".
Tekijänoikeuslain mukaan Euroopan Talousalueelta eli ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein) peräisin olevien teosten suoja-aika on voimassa tekijän koko eliniän sekä 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tämän jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa.Joulurunoista on julkaistu monia eri tekijöiden tuotantoa sisältäviä kokoelmia, kuten esimerkiksi Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot (Tammi, 2005) ja Lapsuuden joulu : kauneimmat joulun runot ja laulut, osat 1 ja 2 (Kirjayhtymä, 1979 ja 1980). Eri tekijöiden kohdalla tekijänoikeus täytyy kuitenkin tarkistaa aina erikseen selvittämällä kirjoittajan mahdollisesta kuolemasta kulunut aika. Tunnetuista jouluisiakin runoja julkaisseista...
Hei,Suomen linnuista löytyy ainakin muutama tällainen lintuopas, jotka saattavat vastata toivettasi. Esimerkiksi Lasse J. Laineelta löytyy Suomen linnut : Harrastajan opas (2004). Teos tarkastelee aihetta lintuharrastajan näkökulmasta, mutta siinä puhutaan muun muassa pesimisestä, ravinnosta, muutosta ja käyttäytymisestä yleisluontoisesti. Myös Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon Tiesitkö tämän linnuista? (2012) antaa katsauksen lintujen käyttäytymiseen. Tarkempaa lajikohtaista tietoa löytyy Pertti Koskimiehen teoksesta Suomen linnut : Suuri lintukirja (uusin painos 2025). Siinä esitellään kaikki suomessa pesivät ja läpimuuttavat lintulajit tarkoin tiedoin muun muassa pesimisestä, käyttäytymisestä sekä ravinnosta.
Koko Edgar Rice Burroughsin Mars-sarjaa ei Naantalin kirjastosta löydy, mutta Vaski-kirjastoista löytyy kyllä ne puuttuvatkin osat. Vaski-kuntien, siis myös Naantalin, kirjastokortilla voit varata kirjat omaan kirjastoosi. Kun teet varauksia, kannattaa huomioida, että ensimmäisestä osasta on ilmestynyt myös Tuomas Kilven selkomukautus, joten jos haluat alkuperäisen, ei kannata varata selkomukautettua versiota!Tässä sarjan osat järjestyksessä. Voit etsiä ja varata ne Vaski-verkkokirjastosta.Marsin sankariMarsin jumalatMarsin sotavaltiasMarsin neito (myös nimellä Thuvia, Marsin neito)Marsin ritaritMarsin neroMarsin urhoMarsin miekatMarsin robotitMarsin ihmeitäMarsin jätti
Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta.
Porvoon pääkirjastossa on pieni arkisto, johon on kerätty Kevätkummun kirjastoa koskevaa materiaalia. Myös Kevätkummun kaupunginosasta löytyy vähäinen määrä arkistomateriaalia, mutta juuri 2000-luvun alkupuolelta sitä on hyvin rajatusti. Pääkirjastossa sijaitsevaa arkistoa pääsee katsomaan tulemalla paikan päälle kirjastolle. Olin yhteydessä myös Porvoon museoon asiasi tiimoilta. Valitettavasti Porvoon museon kokoelmapalvelut ovat väliaikaisesti suljettu. Palvelut avautuvat uudelleen 2.3.2026. Sulun aikana museo ei vastaanota kyselyitä. Kannattaa siis olla yhteydessä museoon sulun jälkeen. Mahdollisesti myös Porvoon kaupunkisuunnittelulta voisi löytyä materiaalia koskien Kevätkummun kaupunginosaa (ehkä lähinnä kuvia)....
Sakari Hinnerin teos Maarianheinä, mesimarja ja timotei (Otava 1986) antaa perustietoa aiheesta. Myös Yrttitarha-infon kirjallisuuslähteistä voisi löytyä hyödyllisiä teoksia. Ruokaviraston sivuilla opastetaan luonnonvaraisten kasvien elintarvikekäytöstä. Suosittelen kysymään lisätietoa tosiaan myös Saamelaismuseo Siidasta: https://siida.fi/saamelaismuseo/saamelaismuseon-yhteystiedot/ sekä Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolta: kirjasto.lappi-osasto@rovaniemi.fi, p. 050 315 1487.
Esimerkiksi Britannica-tietosanakirjassa kirjoja lasketaan olevan kahdeksan, mutta tarkoittanet nimenomaan Maija Poppasesta kertovia lastenromaaneja, joita on kuusi: Mary Poppins (1934), Mary Poppins Comes Back (1935), Mary Poppins Opens the Door (1943), Mary Poppins in the Park (1952), Mary Poppins in Cherry Tree Lane (1982) ja Mary Poppins in the House Next Door (1988)Ensyclopaedia Britannica. (2026) P.L. Travers.https://www.britannica.com/biography/P-L-Travers. Viitattu 12.2.2026 Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta nähdään, mitä on suomennettu. Sen perusteella kahta viimeistä kysymääsi kirjaa ei ole suomennettu. Lastenkirjainstituutin tietokanta
Kysymyksiisi ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kuten monet klassikot on kääntäjiä ollut monia erikseen ja yhtä aikaakin. Samoin kirjan painovuosi ei ole yksiselitteisesti löydettävissä. Paras kirja suomeksi ko. aiheesta on tuo alla oleva kirja. Se löytyy mm. Pasilan kirjasvarastosta.TEOS Jörö-Jukka ja sen historia / Markus Brummer-Korvenkontio, Heinrich HoffmannJulkaisutiedot Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1991ULKOASU 77, [1] sivua : kuvitettu ; 27 cm
Efr. Jacobsonin ja Helmi Fröbergin "Ruotsin kielen alkeiskirjassa", osassa 1 (12. painos; WSOY, 1964, s. 52) on runo, joka alkaa: "Is och snö har januari, djupa drivor februari". Runon tekijää ei kirjassa mainita, sen nimenä on vain "Vers". Muiden kirjan tekstien tekijät mainitaan.Verkosta näyttää löytyvän lainauksia runon alusta ("Is och snö har januari, höga drivor februari").Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Voit saada henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite ja sinun pitää esittää kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kirjastokortin, tunnusluvun ja lainausoikeuden saat saman tien kun olet asioinut kirjaston asiakaspalvelussa ja sinut on siellä rekisteröity asiakkaaksi. Helmet- kirjastoissa käyvät seuraavat henkilötodistukset: EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti, (alle 18-vuotiailta myös kuvaton KELA-kortti), Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti, Maahanmuuttoviraston...
Ensimmäisen maailmansodan osalta suomalaisia Yhdysvaltain asevoimien palvelleita käsitellään seuraavassa teoksessa:Westerlund, L. (toim.) (2004). Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914–22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet. Valtioneuvoston kanslia.Ensimmäisessä maailmansodassa Yhdysvalloissa palvelleista suomalaisista päiväkirjansa julkaisi ainakin tykistön kersantti Antti Aho:Aho, A. (1919). Sotilaan muistiinpano-päiväkirja: 3:sta päivästä toukokuuta 1917-25:teen päivään huhtikuuta 1919. Tekijä. Ahon kokemuksista on kerrottu myös myöhemmin...
Tässä muutamia kyseistä aihepiiriä käsitteleviä kirjoja. Linkit vievät kirjojen saatavuustietoihin OUTI-verkkokirjastossa.Väkivalta:Elina Komulainen: Jeppe ja viisas vihreäsulkainen lintu (Enostone kustannus 2024)Anna Salmi: Kallistuva talo (Väestöliitto, Perheverkko 2012)Elise Liikala: Mainio ja Zataar (Pesäpuu ry 2020)Saara Laiho: Urhea pikku-nalle (Lasten Keskus 2000) Ero:Brigitte Weninger: Nähdään taas, isä (Lasten Keskus 2008)Sinimarja Saarenvirta, Petteri Ponsimaa: Älkää huutako!: satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (Kirjalito 2004)Riina Katajavuori: Kaksi kotia (Tammi 2020)Maisa Tonteri; Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (Lasten Keskus 2011)Jo Hoestlandt; Serge Bloch; Kira Poutanen: Kotona myrskyää (Lasten Keskus 2007...
Hei,heti kun kirja saapuu noudettavaksi kirjastoon, niin saatte siitä viestin. Se tulee tekstiviestinä tai sähköpostina. Sähköpostiosoite, mistä tämä kysymys on tullut ei antanut osumia kirjaston asiakastiedoista, joten en nyt voi varmaksi sanoa, kummalla tapaa saatte viestin. Voitte kuitenkin tarkistaa ilmoitustavan verkkokirjastossa omista tiedoistanne tai asioimalla kirjastossa.
Lähettämäsi teksti on viimeinen säkeistö Kustavi Lounasheimon runosta Lankesi arpa kokoelmasta Kylväjän päivä (Lounasheimon jälkeenjääneistä runoista koonnut Anna-Maija Raittila, 1953, s. 13).Runo löytyy myös Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä, esimerkiksi tässä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1256708?term=ei&term=paina&term=risti&term=KUSTAVI&term=LOUNASHEIMO&page=1
Finna.fi-verkkosivuilta näkee suuren osan Suomen kirjastojen kokoelmasta. Esimerkiksi hakemalla Koululainen 2026 -hakutermillä voi selailla mihin eri kirjastokimppoihin lehti on tilattu tänä vuonna. Kirkes-kirjastoista Koululainen tulee tänä vuonna Jokelan, Järvenpään, Kellokosken, Keravan ja Tuusulan kirjastoon sekä Tuusulan kirjastoautoon.
